Halava

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Halava
Salix pentandra(01).jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Pajukasvit Salicaceae
Suku: Pajut Salix
Laji: pentandra
Kaksiosainen nimi

Salix pentandra
L.[2]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Halava Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Halava Commonsissa

Halavan uusia versoja ja lehtiä.

Halava (Salix pentandra), tunnetaan myös nimellä Viitahalava, on pajukasveihin (Salicaceae) kuuluva puu tai pensas.[3] Sitä kasvatetaan joskus myös koristekasvina.[4]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runko ja oksat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halava on 2–15 metriä korkeaksi kasvava puu tai pensas. Sen oksat ovat paljaita ja kiiltäviä. Väriltään ne ovat vihreitä tai punertavia. Vanhemmiten rungon väri muuttuu vihertävänharmaaksi ja se kaarnoittuu pystyliuskaisesti. Silmut ovat kooltaan noin 3–4 millimetriä pitkiä, ruskeita ja kiiltäviä.[3][5][4]

Lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halavan lehdet ovat kierteisesti. Niissä on lyhyet ruodit ja pienet korvakkeet alussa. Ne kuitenkin varisevat pian pois. Lehtilapa on noin 6–8 senttimetriä, lehtimuoto on pitkä soikea. Lehtilaita on saha- ja nystylaitainen. Lehdet ovat molemmin puolin paljaita ja vihreitä, alapuoli on kuitenkin hieman vaaleamman vihreä. Lehtisuonia on 10–12.[3][5]

Kukkiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halava kukkii yleensä kesäkuun alussa kun lehdet ovat kasvaneet miltei täysikokoisiksi. Se on kaksikotinen ja hyönteispölytteinen, eli sen hede- ja emikukat ovat norkkoina eri yksilöissä. Sen kukinnot norkkoja jotka ovat norkkosuomujen hangoissa noin 3–4 senttiä pitkiä. Norkoissa olevat kukat ovat kehättömiä, pieniä ja niissä on mesinystyt. Hedenorkot ovat keltaisia ja niissä on viisi hedettä. Heteiden palhot ovat valkokarvaisia. Eminorkot ovat vaalean vihreitä ja niiden emikukissa oleva emiö on kaksiluottinen, sikiän on karvaton.[3][5] Yhdessä eminorkossa saattaa olla 150 kukkaa.[4]

Siemenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halavan norkoissa olevissa kodissa kehttyvät pienet lenninhaivenelliset siemenet. Kukinnan jälkeen ne varisevat norkoista vasta myöhään syksyllä. Norkot jäävät roikkumaan halavaan yli talven.[3][5]

Kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halava vaatii kasvupaikaltaan ravinteikasta ja kosteaa kasvualustaa. Se viihtyy etenkin rannoilla, kosteissa lehdoissa ja korvissa sekä muilla kosteilla kasvupaikoilla.[3][5][4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen levinneisyys käsittää suuren osan Eurooppaa ja Länsi-Siperian sekä Mongolian.[6] Suomessa se on yleinen suurimmassa osassa maata. Lapissa se on kuitenkin harvinainen.[3][5][4]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halavaa käytetään energiapuuna. Sitä on myös käytetty korinpunontaan ja siitä on tehty parkitsemisessa käytettäviä parkkiaineita.[5] Kirjallisuudessa halava mainitaan Aleksis Kiven runossa Ikävyys kokoelmasta Kanervala (1866).[7]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Salix pentandra IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Salix pentandra L. ITIS. Viitattu 14.6.2019 (englanniksi).
  3. a b c d e f g Viitahalava (sv: jolster) Salix pentandra Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 14.6.2019.
  4. a b c d e Puut ja pensaat Suomen luonnossa, s. 58.
  5. a b c d e f g Halava Salix pentandra LuontoPortti. Viitattu 14.6.2019.
  6. Salix pentandra IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  7. Kivi, Aleksis: Ikävyys (pdf) Etälukio. Opetushallitus. Viitattu 5.6.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]