Lehtimuoto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lehtimuoto eli yleisesti lehtilavan muoto on yksi tärkeistä lehden ominaisuuksista kasvia tunnistettaessa ja sen lajia määritettäessä. Lehtien muoto kasvissa voi vaihdella selvästikin verson ja lehden iästä riippuen, kuten esimerkiksi metsähaavalla (Populus tremula), ja samassa kasvissa voi olla erimuotoisia lehtiä eri kohdissa kasvia. Kaiken kaikkiaan kasvien lehdet ovat hyvin monimuotoisia, ja lehtimuodon kuvailu sekä nimeäminen ovat toisinaan riippuvaisia kuvailijasta.

Lehden yleisen muodon lisäksi lehden tyvellä tai kärjessä saattaa olla jokin oma, pienempi muotonsa, joka ei käy ilmi lehden yleismuotoa kuvaavasta termistä. Tällöin lehden tyveä tai kärkeä voidaan kuvata erikseen omilla termeillään. Lehden tyvellä voi olla myös lajista riippuen erinäköisiä korvakkeita. Lehden muotoon liittyviä muita ominaisuuksia ovat lehtilaidan muoto sekä lehtiasento eli lehtien sijoittuminen toisiinsa nähden. Toisinaan lehden muotoa voidaan kuvata lehden liuskoittuneisuuden voimakkuudella, ja lehden liuskoiksi voidaan kutsua erilaisia lehtilavan ulokkeita lehdestä riippuen. Yleisesti ottaen hieman liuskoittunut vastaa tavallisesti muotona suurin piirtein pari- tai sormihalkoista ja voimakkaasti tai syvään liuskoittunut pari- tai sormiosaista.

Lehti voi olla myös jakautunut useiksikin erillisiksi lehdyköiksi, jolloin kaikki lehdykät yhdessä muodostavat yhden lehden. Lehdyköiksi jakautuneet lehdet voivat olla joko pari- tai sormilehdykkäisiä ja lehdyköiksi jakautuminen voi olla tapahtunut useaan kertaan. Parilehdykkäisesti jakautuneet lehdet voivat olla lehdyköiltään joko tasaparisia, jolloin jokaiselle lehdykälle on symmetrisesti sitä vastaava lehdykkä, tai päättöparisia, jolloin lehden kärjessä on yksi pariton lehdykkä. Sormilehdykkäisiä lehtiä voidaan kutsua myös lehdyköiden lukumäärän perusteella, esimerkiksi kolmisormisiksi, tai vain yleisesti monisormisiksi. Lehdyköiksi jakautuminen ei aina ole täydellistä, ja osa lehdestä saattaa olla vain syvään liuskoittunut. Lehdykkäisyyden erottaminen syvästä liuskoittuneisuudesta on välillä haastavaa ja tulkinnanvaraista, kuten esimerkiksi myrkkykeisolla (Cicuta virosa).

Useilla havupuilla tavattavat neulaset ovat kasvitieteellisesti lehtiä, jolloin niiden lehtimuoto on neulasmainen. Kaikkien havupuiden lehdet eivät kuitenkaan ole neulasmaisia ja muodoltaan neulasmaisia lehtiä voi olla myös muilla kasveilla.

I Lehtimuotoja ja lehtiasentoja: 1. tasasoukka, 2. puikea, epäsymmetrinen, 3. pyöreä, 4. vinoneliömainen, 5. puikea, pitkäsuippuinen, 6. munuaismainen, 7. soikea, 8. ruusukkeellinen lehtiasento, 9. vuorottainen lehtiasento, 10. suikea, keihästyvinen, 11. sormijakoinen, 12. lusikkamainen, 13. puikea, otakärkinen, 14. suikea, 15. pariosainen tai syvään liuskoittunut, 16. suikea, nuolityvinen, 17. kaksi kertaa parilehdykkäinen, tasaparinen, 18. pitkänomainen, suikea, 19. kilpimäinen, 20. suikea, teräväkärkinen, 21. herttamainen, 22. pariosainen, 23. sepivä lehtiasento, 24. sormilehdykkäinen, kolmisorminen, 25. kielimäinen, 26. vastapuikea, lanttokärkinen, 27. parilehdykkäinen päättöparinen, 28. kolme kertaa parilehdykkäinen, 29. kolmiomainen, 30. vastapuikea, 31. parilehdykkäinen, tasaparinen, 32. vastapuikea, tylppäkärkinen, 33. sormiosainen, 34. soikea, 35. parijakoinen tai pariliuskainen, 36. puikea, vinotyvinen, 37. soikea, 38. parilehdykkäinen tasaparinen, 39. munuaismainen, 40. kiehkurainen lehtiasento.
II Lehtilaitoja: 41. ripsilaitainen, 42. nyhälaitainen, 43. sahalaitainen, isohampainen, 44. sahalaitainen, pienihampainen, 45. toissahainen, 46. ehytlaitainen, 47. mutkalaitainen, 48. sahalaitainen, isohampainen, 49. sahalaitainen, pienihampainen, 50. mutkalaitainen, 52. mutkalaitainen.
III Lehtisuonituskuvioita: 53. sulkasuoninen, kaarevasuoninen, 54. sulkasuoninen, verkottunut, 57. kourasuoninen, 58. silposuoninen, 59. sulkasuoninen, 60. verkkosuoninen.

Yleisesti käytössä olevia lehtimuotoa kuvaavia termejä:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • tasasoukka
  • suikea
  • puikea
  • vastapuikea
  • pyöreä
  • soikea
  • kilpimäinen
  • neulasmainen
  • kolmiomainen
  • vinoneliömäinen
  • munuaismainen
  • herttamainen
  • kielimäinen
  • lusikkamainen
  • pitkänpyöreä
  • pitkänomainen
  • parihalkoinen (hieman liuskoittunut)
  • parijakoinen (jokseenkin liuskoittunut)
  • pariosainen (voimakkaasti tai syvään liuskoittunut)
  • (kertaalleen) parilehdykkäinen (tasaparinen tai päättöparinen)
  • kaksi kertaa parilehdykkäinen (tasaparinen tai päättöparinen lehdyköiden tai pikkulehdyköiden tasolla)
  • kolme kertaa parilehdykkäinen (tasaparinen tai päättöparinen lehdyköiden tai pikkulehdyköiden tasolla)
  • sormihalkoinen (hieman liuskoittunut)
  • sormijakoinen (jokseenkin liuskoittunut)
  • sormiosainen (voimakkaasti tai syvään liuskoittunut)
  • sormilehdykkäinen (esimerkiksi kolmisorminen, nelisorminen, viisisorminen...)
  • kaksi kertaa sormilehdykkäinen (esimerkiksi kahteen kertaan kolmisorminen, nelisorminen, viisisorminen...)
  • kolme kertaa sormilehdykkäinen (esimerkiksi kolmeen kertaan kolmisorminen, nelisorminen, viisisorminen...)

Lehden tyveä kuvaavia termejä:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • herttamainen, herttatyvinen
  • tylppä, tylppätyvinen
  • kiilamainen
  • suippo, suippotyvinen
  • pyöreä, pyöreätyvinen
  • vino, vinotyvinen
  • nuolimainen, nuolityvinen
  • keihäsmäinen, keihästyvinen

Lehden kärkeä kuvaavia termejä:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • pyöreä, pyöreäkärkinen
  • tylppä, tylppäkärkinen
  • typäkkä, typäkkäkärkinen
  • suippo, suippokärkinen
  • pitkäsuippuinen
  • otakärkinen
  • lanttokärkinen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sirkka Hakalisto, Timo Hokkanen, Raisa Leinonen, Kasviharrastajan opas, 1991, Tammi
  • Bo Mossberg, Lennart Stenberg, Maastokasvio, 2007, Värnamo, Tammi, suomeksi toimittanut Seppo Vuokko, sivut 290–291