Neulanen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Männyn neulasia

Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti. Neulanen voi olla litteä tai poikkileikkaukseltaan särmikäs.[1] Tyypillisimmillään neulaset ovat hyvin kapeita ja teräväkärkisiä, eli kasvitieteen termein muodoltaan neulasmaisia.[2] Neulasiksi kutsutaan kuitenkin myös muunlaisia kapeita havupuiden lehtiä, jotka saattavat olla tarkalta muodoltaan esimerkiksi tasasoukkia tai kapean vastapuikeita.[1]

Kaikki havupuiden lehdet eivät ole kapeita neulasia.[1] Esimerkiksi monilla sypressikasveilla (Cupressaceae) ja podokarpuskasveilla (Podocarpaceae) on suomumaisia lehtiä, kun taas joillakin podokarpuskasveilla ja kaureilla (Agathis) on leveämpiä, usein suikeita tai soikeita lehtiä.[3][4][5] Sypressikasveilla, kuten esimerkiksi monilla katajilla (Juniperus), nuorten kasvien varhaislehdet ovat usein kapeita neulasia, mutta vanhempien kasvien myöhäislehdet ovat suomumaisia.[1]

Neulasvuosikerta tarkoittaa jonakin tiettynä vuonna puhjenneita neulasia.[6] Monet neulasia tuottavat havupuut ovat ainavihantia, jolloin oksilla on samanaikaisesti usean eri vuoden neulasia. Neulaslehtiset havupuut voivat kuitenkin olla myös kausivihantia, kuten esimerkiksi lehtikuuset (Larix), ja varistaa neulasensa vuosittain.[1]

Havupuiden, erityisesti männyn ja kuusen neulaset on todettu tehokkaiksi ilmanlaadun indikaattoreiksi muun muassa raskasmetallien ja rikin osalta.lähde? Esimerkiksi Suomessa juuri neulasia käytetään selvitettäessä, kuinka näiden aineiden päästöt voimalaitoksista vaikuttavat kasvillisuuteen.

Neulasmainen lehtimuoto esiintyy myös monilla koppisiemenisillä eli kukkivilla kasveilla, kuten kanervalla (Calluna vulgaris).[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kasvitiede: neulanen Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.8.2017.
  2. a b Kasvitiede: neulasmainen Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.8.2017.
  3. Earle, Cristopher J.: Cupressaceae The Gymnosperm Database. 5.3.2017. Viitattu 2.8.2017. (englanniksi)
  4. Earle, Cristopher J.: Podocarpaceae The Gymnosperm Database. 25.1.2015. Viitattu 2.8.2017. (englanniksi)
  5. Earle, Cristopher J.: Agathis The Gymnosperm Database. 20.2.2016. Viitattu 2.8.2017. (englanniksi)
  6. Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.