Kanerva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kasvista. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kanerva
Calluna vulgaris 1.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Asteridit
Lahko: Ericales
Heimo: Kanervakasvit Ericaceae
Alaheimo: Ericoideae
Tribus: Ericeae[2]
Suku: Kanervat Calluna
Laji: vulgaris
Kaksiosainen nimi

Calluna vulgaris
(L.) Hull

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kanerva Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kanerva Commonsissa

Kanerva eli kangaskanerva (Calluna vulgaris) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu[3]. Kanerva kasvaa mieluiten kuivahkoilla, valoisilla ja maaperältään happamilla paikoilla, kuten kallioilla ja luodoilla, kangasmetsissä sekä rämeillä.

Yleisesti Suomessa kasvavana lajina se on monen metsätyyppiopin mukaisen metsien kasvupaikkatyypin tunnuslaji. Kanerva on Kainuun maakuntakasvi ja kauppayrtti.[4]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Illustration Calluna vulgaris0.jpg

Kanerva on puuvartinen ikivihreä varpu, joka kasvaa 10–50 senttimetriä korkeaksi. Sen lehdet ovat neulasmaisia ja kasvavat vastakkain. Kukka on vaaleanpunainen kello, jonka laita muodostuu neljästä liuskasta. Heteet työntyvät ulos kellosta. Kukinto on toispuolinen terttu lähellä verson kärkeä.[5]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanerva viihtyy aurinkoisilla kallioilla

Kanerva kasvaa lähes koko Euroopassa. Se puuttuu kuitenkin pohjoisessa olosuhteiltaan aivan karuimmilta alueilta, kuten Islannin sisämaasta ja Lapin korkeimmilta tuntureilta, ja toisaalta etelässä suuresta osasta Välimeren ranta-alueita, Unkarin pustalta sekä Kaakkois-Euroopan aroilta ja Kaukasukselta. Se on levinnyt myös jossain määrin Vähään-Aasiaan ja Venäjältä Siperian puolelle sekä Pohjois-Amerikkaan, Meksikoon ja Uuteen-Seelantiin. Suomessa kanerva on yleinen koko maassa.[6][7]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanervaa on käytetty polttoaineena, rehuna, kattomateriaalina, patjan pehmikkeenä ja kotieläinten alustana. Siitä on tehty luutia, köyttä, oranssia väriainetta ja olutta.[8]

Kun mehiläiset keräävät kanervan mettä, saadaan kanervahunajaa, jossa on vahva aromi ja hivenen karvas maku.[9] Kanervahunaja on tummempaa kuin monet muut hunajalajit.[10]

Kanervan kukkia ja versonlatvoja on käytetty rohdoksena. Niissä on virtsaneritystä lisääviä ja antiseptisiä aineita.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Khela, S.: Calluna vulgaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.3.2021. (englanniksi)
  2. Stevens, P. F.: Ericaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 22.3.2021.
  3. Kanerva (kangaskanerva) – Calluna vulgaris Laji.fi. Viitattu 22.3.2021.
  4. Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 157. Otava, 2007.
  5. Kanerva Luontoportti. Viitattu 9.3.2014.
  6. Anderberg, Arne: Den virtuella floran: Ljung (Calluna vulgaris) — Norra halvklotet (.jpg) (levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 19.8.2008.
  7. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009: Levinneisyyskartat (Kanerva (Calluna vulgaris)) Kasviatlas 2009. 2010. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 8.4.2011.
  8. Heather biology ARKive. Viitattu 9.3.2014.
  9. Kanervahunaja Lappi-Hunaja. Viitattu 9.3.2014.
  10. Hunajatietoa Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y.. Viitattu 9.3.2014.
  11. Kanerva Yrttitarha – Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 9.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]