Arokotka
| Arokotka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Alaheimo: | Aquilinae |
| Suku: | Aquila |
| Laji: | nipalensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aquila nipalensis |
|
 Vaaleanvihreä - pesimisalue, Sininen - talvehtimisalue, Tummanvihreä - esiintyy ympäri vuoden |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Arokotka (Aquila nipalensis) on suurikokoinen päiväpetolintu; Suomessa suurharvinaisuus.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pituus 62–74 cm, siipien kärkiväli 165–190 cm
Muistuttaa pikkukiljukotkaa ja kiljukotkaa, savannikotkaa ja muitakin kotkalajeja ja on erittäin vaikea erottaa näistä. Suuri, rotiskomainen leveäsiipinen ja lyhytpyrstöinen petolintu. Nuorilla siiven alapeitinhöyhenillä vaalea vyö, muuten väritys vaihtelee. Vanhat linnut tumman harmaanruskeita, joskus lähes mustia. Siipisulilla karkeata poikkijuovitusta.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arokotka on muuttolintu. Se pesii Venäjän Kalmukiasta, Kazakstaniin, Kirgisiaan, Kiinaan ja Mongoliaan ulottuvalla alueella. Vuonna 2015 Turkista löydettiin myös pesimäalue, mutta sen suuruus ei ole tiedossa. Aiemmin laji pesi myös Moldovassa, Romaniassa ja Ukrainassa.[1] Pesimättömät linnut haahuilevat pohjoiseen pesimäalueista, näitä harhautuu säännöllisesti Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Suomessa arokotka on lähes jokavuotinen suurharvinaisuus pääasiassa kesäisin.
Venäjän Euroopan puoleiselta osalta, Kazakstanin länsiosista ja Turkista linnut muuttavat talveksi Lähi-itään, Arabiaan ja Afrikan itäisiin ja eteläosiin osiin. Itäisimmät kannat puolestaan muuttavat talveksi eteläiseen ja kaakkoiseen Aasiaan.[1]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arokotka pyöräyttää 1–3 munaa puussa olevaan pesään.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arokotka syö pesimäalueillansa pääosin pieniä nisäkkäitä. Siiselit ovat paikallisesti suurinta herkkua. Itä-Afrikassa laji syö jyrsijöitä, mutta Etelä-Afrikassa termiittejä ja miljoonakutojia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d BirdLife International: Aquila nipalensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arokotka Lintukuva-verkkopalvelussa