Erittäin uhanalainen laji
Erittäin uhanalainen laji on eliölaji, jonka vaara kadota luonnosta lähiaikoina on erittäin suuri. Muun muassa intiantiikeri on erittäin uhanalainen laji; erittäin uhanalainen alalaji taas on norpan alalaji saimaannorppa.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa erittäin uhanalainen (EN, Endangered) on yksi uhanalaisuuden tasoista.[1] Erittäin uhanalainen laji voi huonommin kuin vaarantunut laji, mutta kuitenkin paremmin kuin äärimmäisen uhanalainen laji.
Suomen vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa 4,1 prosenttia arvioiduista eliöistä luokiteltiin erittäin uhanalaisiksi. Erittäin uhanalaisiksi luokiteltiin neljä nisäkäslajia, 33 lintulajia, yksi sammakkoeläin ja kolme kalalajia eli 10,5 % arvioiduista selkärankaisista. Näiden lisäksi erittäin uhanalaisiksi luokiteltiin 3,3 % arvioiduista selkärangattomista, 8,0 % arvioiduista jäkälistä, 1,9 % arvioiduista sienistä, 8,6 % arvioiduista putkilokasveista, 10,1 % arvioiduista sammalista ja 1,7 % arvioiduista levistä. Esimerkkejä Suomessa erittäin uhanalaista lajeista ovat ahma, lapinverkkoperhonen, pikkunoidanlukko, tervapääsky ja tupsalejäkälä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uhanalaiset lajit WWF Suomi. Arkistoitu 6.2.2007. Viitattu 15.10.2015.
- ↑ Hyvärinen, Esko & Juslén, Aino & Kemppainen, Eija & Uddström, Annika & Liukko, Ulla-Maija: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019, s. 26–27, 188, 301, 492, 565, 576. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4974-0. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erittäin uhanalainen laji Wikimedia Commonsissa
