Miljoonakutoja
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
| Miljoonakutoja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kutojat Ploceidae |
| Suku: | Miljoonakutojat Quelea |
| Laji: | quelea |
| Kaksiosainen nimi | |
 Miljoonakutojan esiintymisalue |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Miljoonakutoja, aikaisemmalta nimeltään verinokka[2] tai miljoonavarpunen (Quelea quelea) on todennäköisesti maailman runsaslukuisin luonnonvarainen lintulaji. Vain tarhattu kana on runsaslukuisempi lintulaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on noin 12,5 senttimetriä ja paino 15–20 grammaa. Se on varpusta pienempi pikkulintu, jolla on tukevatekoinen punainen nokka ja punaiset koivet. Höyhenpuku on alapuolelta vaalea ja päältä harmaanruskean viirukas. Koiraalla on joko musta tai vaalea naama. Lajin elinikä on kaksi tai kolme vuotta.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miljoonakutoja esiintyy Afrikassa Saharan eteläpuolella, satunnaisesti sitä on tavattu Kanariansaarilla.[3] Lajin esiintymisalueen laajuus on noin 9,4 miljoonaa neliökilometriä ja sen kanta on elinvoimainen.[1] Populaatiot muuttavat pitkiäkin matkoja ravinnonhaussa.
Miljoonakutoja on todennäköisesti maailman runsaslukuisin luonnossa elävä lintulaji, sen kannaksi on arvioitu 1,5 miljardia lisääntymisikäistä yksilöä.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savanni ja aro. Elää myös ihmisen seuralaisena viljelysmaiden tuntumassa. Parvet, joissa voi olla miljoonia yksilöitä, liikkuvat päivittäin ruokailu- ja juomapaikkojen ja pesäpaikkojen välillä.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdyskuntalintu, joka pesii valtavina kolonioina. Yhdyskunta saattaa levitä kymmenen neliökilometrin alueelle. Koiras on moniavioinen ja sillä voi olla kymmeniä naaraita. Pesintä ajoittuu sadekausien mukaan siten että riittävästi siemenravintoa on tarjolla. Koiras kutoo puuhun tai piikkipensaaseen ruohonkorsista ja lehdistä puolivalmiita soidinpesiä, joista naaras lopulta valitsee yhden, jonka ne rakentavat yhdessä valmiiksi. Naaras munii 2–4 vaaleansinistä munaa ja hautoo niitä noin 12 päivää. Pieniä poikasia ruokitaan hyönteisillä ja niiden toukilla. Poikasten ollessa muutaman päivän ikäisiä emot alkavat ruokkia niitä siemenillä. Poikaset lähtevät pesästä kahden viikon ikäisinä. Ne ovat sukukypsiä yksivuotiaina, usein jo yhdeksän kuukauden ikäisinä.[4]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruohonsiemenet ja vilja, poikasaikana myös hyönteiset. Kuivalla kaudella syövät puiden lehtiä. Parvet hakeutuvat aamunkoitteessa ruokailupaikoille ja saattavat aiheuttaa viljelmille suurta tuhoa. Miljoonapäinen parvi voi yhdessä päivässä tuhota jopa 60 tonnia viljaa. Viljelijät tappavat niitä suuria määriä mutta lajin kanta ei ole toistaiseksi pienentynyt. Keskipäivän kuumuudessa ne lepäävät varjossa ja juomapaikoilla. Illalla ne käyvät toistamiseen ruokailemassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Quelea quelea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 2000. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
- ↑ Perrins, Christopher M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3
- ↑ Answers.com
