Mañğıstawin alue

Mañğıstawin alue Маңғыстау облысы Мангистауская область
Şerqalavuori
Vaakuna
Alueen sijainti Kazakstanissa
Koordinaatit: 43°52′N, 52°00′W
Valtio	Kazakstan
Piiritasoisia kaupunkeja	3
Piirejä	5
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Aqtaw
Pinta-ala	155 600 km²
Väkiluku (2013)	596 706
– väestötiheys	3,6 as./km²
Lyhenteet
– ISO 3166	KZ-MAN
Mañğıstawin alueen internetsivut
Infobox OK

Mañğıstawin eli Mangistaun alue (kaz. Маңғыстау облысы, Mañğıstaw oblısı, ven. Мангистауская область, Mangistauskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin lounaisosassa. Vuonna 1973 perustetun alueen pinta-ala on 165 700 neliökilometriä. Asukkaita on 596 700 henkeä (vuonna 2013).

Maantiede, ilmasto ja luonto

Mañğıstawin alue rajoittuu pohjoisessa Kazakstanin Atırawin ja koillisessa Aqtöben alueisiin, idässä Uzbekistanin Karakalpakiaan, etelässä Turkmenistaniin ja lännessä Kaspianmeren kautta Azerbaidžaniin. Idässä Ustjurtin laakion länsireunalla sijaitsee joukko matalia vuoria. Mañğışlaqin niemimaan eteläosassa on Mañğıstawin laakio ja pohjoisessa Qaratüleyn suolamaa. Ilmasto on mannermainen ja kuiva. Tammikuun keskilämpötila on etelässä nollasta –4 °C:een ja pohjoisessa –8—12 °C, heinäkuun keskilämpötila 26–28 °C (toisinaan jopa 45 °C). Vuotuinen sademäärä on 120–160 millimetriä.

Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu, rautamalmi, ruskohiili, kalkkikivi, kuorisora ja merkeli. Alueella on suuret pohjavesivarat. Kasvillisuus koostuu etupäässä marunoista, suolaheinistä ja suolakkokasveista. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, jänis, gaselli, saiga, peltohiiri, linnut ja käärmeet.

Hallinnollinen jako ja asutus

Alueeseen kuuluvat Aqtawin, Jañaözenin ja Fort-Şevçenkon kaupungit. Hallintopiirejä on viisi (suluissa piirin keskuspaikka):

• Beynewin piiri (Beynew)
• Mañğıstawin piiri (Şetpe)
• Munaylın piiri (Munaylı)
• Qaraqïyan piiri (Qurıq)
• Tüpqarağanin piiri (Fort-Şevçenko)

Kazakit muodostavat 86,5 % alueen väestöstä, venäläiset 8,55 % ja azerit 1,0 % (vuonna 2010).

Liikenne ja talous

Beynewista on rautatieyhteys Aqtawin kautta Jañaözeniin. Aqtawissa, Fort-Şevçenkossa ja Qurıqissa on merisatamat.

1960-luvulle saakka seudulla harjoitettiin karjanhoitoa, pienimuotoista viljanviljelyä, kalastusta ja suolan tuotantoa. Vuonna 1965 alettiin hyödyntää Özenin öljy- ja kaasuesiintymiä. Jañaözenista on öljy- ja kaasujohdot Atırawiin. Alueella toimii ydinvoimala, koneenrakennus-, rakennustarvike- ja elintarviketeollisuutta.

Lähteet

• Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 3. Almaty: Glavnaja redaktsija ”Qazaq encïklopedïyası”, 2005. ISBN 9965-9746-4-0.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mañğıstawin alue Wikimedia Commonsissa

• Alueen internetsivut

Kazakstanin alueellinen jako