Atıraw’n alue
| Atyraun alue Атырау облысы Атырауская область |
|
|---|---|
Uraljoki Atyraussa. |
|
Alue Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 1 |
| Piirejä | 7 |
| Perustettu | 1938 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Atyrau |
| Pinta-ala | 112 000 km² |
| Väkiluku (2025) | 712 480 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
| Alueen sivusto | |
Atyraun alue (kaz. Атырау облысы, Atyrau oblysy; ven. Атырауская область, Atyrauskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin länsiosassa. Sen keskus on Atyraun kaupunki. Alueen pinta-ala on 112 000 neliökilometriä.[1][2] Siellä oli 712 480 asukasta vuonna 2025[3].
Maantiede, ilmasto ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Atyraun alue rajoittuu pohjoisessa Länsi-Kazakstanin, idässä Aqtöben ja kaakossa Mañğystaun alueisiin, etelässä Kaspianmereen ja lännessä Venäjän Astrahanin alueeseen. Se sijaitsee Kaspian syvängön koillisosassa. Idässä on Jemjoen laakio ja kaakossa Ustjurtin laakion länsireuna. Alue on pinnanmuodostukseltaan tasankoa, josta suuren osan peittävät hiekka-aavikot. Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy ja maakaasu sekä Inderjärven kalium- ja natriumsuolat.[1][2]
Alueen ilmasto on hyvin mantereinen. Talvi on melko kylmä ja kesä kuuma ja kuiva. Keskilämpötila on tammikuussa –3,4:stä –5:een ja heinäkuussa 24–25 astetta. Sää on usein hyvin tuulinen. Vuotuinen sademäärä on 150–200 millimetriä.[1][2]
Tärkein joki on Kaspianmereen laskeva Ural. Pienemmät joet kuten Jem, Sağyz ja Oiyl kuivuvat hiekka-aavikolle. Jokilaaksoissa ja Kaspianmeren rannalla on paljon kesällä kuivuvia pieniä suolajärviä. Järvistä suurimmat ovat Inder, Jamansor ja Aiğyrköl.[1][2]
Alue on etupäässä heinää ja pensaita kasvavaa aavikkoa ja puoliaavikkoa. Kaspianmeren pohjoisrannoilla on ruoikkoa ja jokilaaksoissa kasvaa poppeleita ja pajuja. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, jänis, aasianmetsäkauris ja saiga-antilooppi. Joilla ja järvillä on vesilintuja ja Kaspianmeressä kaspianhylkeitä, venäjänsampia, tähtisampia, karppeja, monneja ja muita kalalajeja.[1][2]
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1938 perustettu alue oli vuoteen 1992 saakka nimeltään Gurjevin alue[1][2]. Se jakautuu hallinnollisesti Inderin, Isatain, Jylyoin, Kūrmanğazyn, Mahambetin, Maqatin ja Qyzylqoğan piireihin sekä Atyraun kaupunkipiiriin. Kaupunkeihin kuuluu myös Qūlsary.[3]
Kaupunkiväestön osuus on 54,9 prosenttia[3]. Asukkaista 93,0 prosenttia kazakkeja ja 4,2 prosenttia venäläisiä (vuonna 2025)[4].
Liikenne ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Atyrausta on rautatieyhteydet Astrahaniin ja Orskiin. Maqatista haarautuu rata Mañğystaun alueen Beineuhun. Atyraussa on kansainvälinen lentokenttä.[2]
Alueen talous perustuu 1930- ja 1940-luvuilla alkaneeseen öljyn ja kaasun tuotantoon. Atyraussa on öljynjalostamo ja kemian tehdas. Lisäksi on koneenrakennus-, metalli-, rakennustarvike-, elintarvike- ja kevyttä teollisuutta.[1][2]
Kaspianmerellä ja Uraljoella harjoitetaan kalastusta. Maatalous on erikoistunut lampaiden, nautakarjan, hevosten ja kamelien kasvatukseen. Jokilaaksoissa viljellään perunaa ja vihanneksia.[1][2]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen luonnonnähtävyyksinä mainitaan Mūnaily-Molan bitumiesiintymä ja Inderin suolajärvi. Historiallisiin kohteisiin kuuluvat keskiaikaisen Saraişyqin kaupungin rauniot.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 115–118. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- ↑ a b c d e f g h i Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 1, s. 290–293. Almaty: Glavnaja redaktsija ”Qazaq ensiklopediasy”, 2004. ISBN 9965-9389-9-7
- ↑ a b c Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po polu i po tipu mestnosti na 1 aprelja 2025 goda Qazstat. Viitattu 12.10.2025.
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 12.10.2025.
- ↑ Atyrauskaja oblast Welcome.kz. Viitattu 12.10.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Atıraw’n alue Wikimedia Commonsissa