1983

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. syyskuutaNeuvostoliiton ilmavoimien hävittäjäkone ampui alas Korean Air Lines -lentoyhtiön lennolla KAL-007 olleen Boeing 747 -matkustajakoneen sen eksyttyä Neuvostoliiton ilmatilaan. Kaikki 269 koneessa ollutta saivat surmansa.
  • 1. syyskuuta – Rikesakkolaki astui voimaan.
  • 6. syyskuuta – Neuvostoliitto myönsi ampuneensa alas lennon KAL-007, mutta väitti ettei tiennyt sen olleen siviilikone.
  • 10. syyskuuta − Kenraali Augusto Pinochet tuli olleeksi Chilen presidenttinä kymmenen vuotta. Kymmeniä ihmisiä kuoli tai haavoittui mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoissa ja noin 1200 ihmistä pidätettiin. Hallitus julisti maahan uudelleen poikkeustilan Pinochet'n vastaisten mielenosoitusten jatkuttua toista päivää.
  • 13. syyskuuta – Neuvostoliitto esti veto-oikeudellaan eteläkorealaisen matkustajakoneen alasampumisen tuominneen päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa.
  • 13. syyskuuta − Niin sanotun Noppa-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syytettyjen joukossa olivat mm. entinen eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ja rakennushallituksen pääjohtaja Kalevi Sassi, joiden väitettiin vaatineen tamperelaiselta Rakennusliike Nopalta Keskustapuolueelle ainakin 1,2 miljoonan markan lahjuksia.
  • 15. syyskuuta – Israelin pääministeri Menachem Begin erosi virastaan. 70-vuotias Begin ei sairautensa vuoksi kyennyt allekirjoittamaan eroilmoitustaan.
  • 16. syyskuutaKansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO päätti ottaa tutkittavakseen eteläkorealaisen matkustajakoneen alasampumisen.
  • 22. syyskuutaTurun hovioikeus katsoi Tammelan kihlakunnanoikeuden päätöksen ns. Koijärvi-jutussa laittomaksi, koska eräs kihlakunnanoikeuden lautamies oli asianosainen ja siten esteellinen. Hovioikeus palautti asian uuteen käsittelyyn kihlakunnanoikeuteen.
  • 23. syyskuuta − Yli 800 ihmisen ilmoitettiin saaneen surmansa monsuunisateiden aiheuttamissa tulvissa Intiassa.
  • 24. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat Yhdysvaltoihin vierailulle, jonka aikana he tapasivat presidentti Ronald Reaganin ja rouva Nancy Reaganin. Ronald Reagan ja varapresidentti George Bush korostivat Suomen ja Yhdysvaltain hyviä ja ongelmattomia suhteita ja vakuuttivat Yhdysvaltain tukevan Suomen puolueettomuuspolitiikkaa.
  • 26. syyskuuta – Everstiluutnantti Stanislav Petrov ei laukaissut ballistisia ohjuksia, vaikka ohjelmointivirhe sai valvontatietokoneen näyttämään Neuvostoliiton olleen hyökkäyksen kohteena.
  • 29. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto esitti YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa ydinaseiden vastaisen vetoomuksen todeten, että Suomi on ydinsulkusopimukseen liittymällä sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita eikä minkään muunkaan valtion sallita sijoittavan ydinaseita Suomen alueelle.

Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2. marraskuutaYK:n yleiskokous hyväksyi äänin 108-9 päätöslauselman, jolla tuomittiin Yhdysvaltain hyökkäys Grenadaan. Äänestyksestä pidättyi 27 valtiota. Suomi äänesti päätöslauselman hyväksymisen puolesta.
  • 2. marraskuuta – NATO aloitti kymmenpäiväisen Able Archer 83-sotaharjoituksen.
  • 7. marraskuuta – Moskovassa pidettiin lokakuun vallankumouksen 66. vuosipäivän paraati. Puoluejohtaja Juri Andropovia ei nähty juhlassa. Andropovin sanottiin vilustuneen, mutta länsimaissa alettiin uskoa hänen sairautensa olevan laadultaan vakavampi.
  • 10. marraskuuta − Protestanttisissa maissa eri puolilla Eurooppaa vietettiin uskonpuhdistaja Martti Lutherin syntymän 500-vuotisjuhlaa.
  • 11. marraskuuta − Tavaratalo Mini-Hinta tuhoutui tulipalossa Turussa Brahenkadun ja Yliopistonkadun kulmassa. Viisikerroksinen teräsbetonirakennus romahti kasaan puolessa tunnissa mutta rakennuksessa olleet ehdittiin evakuoida sitä ennen.
  • 15. marraskuutaKyproksen turkkilaiset julistivat hallussaan olleen Kyproksen saaren pohjoisosan itsenäiseksi tasavallaksi. Ainoastaan Turkki tunnusti uuden valtion.
  • 15. marraskuuta – Presidentti Mauno Koivisto matkusti kolmipäiväiselle valtiovierailulle Ranskaan. Koivisto vihittiin vierailun aikana sosiologian kunniatohtoriksi Toulousen yliopistossa.
  • 18. marraskuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan asunnosta ja sen lähiympäristöstä on myytäessä kerrottava myös mahdolliset kielteiset seikat, jos ne vaikuttavat oleellisesti asumistasoon ja -viihtyvyyteen. Asetus tuli voimaan vuoden 1984 alussa.
  • 18. marraskuuta − Pääministeri Kalevi Sorsa nimitettiin suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission suomalaisosapuolen puheenjohtajaksi.
  • 23. marraskuuta − Neuvostoliiton valtuuskunnan jäsenet marssivat ulos ns. euroaseneuvotteluista Sveitsin Genevessä vastalauseena yhdysvaltalaisten ohjusten sijoittamiselle Länsi-Eurooppaan. Puoluejohtaja Juri Andropov ilmoitti, että Neuvostoliiton oli mahdotonta olla enää mukana neuvotteluissa ja että Neuvostoliitto alkaa sijoittaa uusia ohjuksiaan Itä-Eurooppaan.
  • 25. marraskuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto täytti 60 vuotta. Koivisto vastaanotti useita huomattavia kunnianosoituksia, mm. Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin.
  • 26. marraskuutaLontoossa varastettiin 6 800 kultaharkkoa, yhteisarvoltaan 26 miljoonaa puntaa, holvista Heathrow'n lentoasemalla. Vain osa harkoista on saatu takaisin ja vain kaksi tekijöistä on saatu kiinni.
  • 27. marraskuutaKolumbialainen matkustajakone syöksyi maahan ollessaan laskeutumassa Madridin lentokentälle ja syttyi tuleen. Koneessa oli 192 matkustajaa ja miehistön jäsentä, joista 181 sai surmansa. Uhrien joukossa oli yksi Madridissa asunut suomalainen.

Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vostok Station Encyclopædia Britannica. Viitattu 21.3.2009.
  2. Kainuun edustus kaksi viime kautta keskustan ja vasemmistoliiton varassa (Kainuun Sanomat 9.3.2003)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1983.