Boeing 747

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Boeing 747
Saksalaisen Lufthansan Boeing 747-8.
Saksalaisen Lufthansan Boeing 747-8.
Tyyppi matkustajalentokone
Alkuperämaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Valmistaja Boeing Commercial Airplanes
Suunnittelija Joe Sutter[1]
Ensilento 9. helmikuuta 1969[1]
Esitelty 1970 Pan Amin ja TWA:n kanssa[1]
Status tuotannossa
Pääkäyttäjät British Airways
Lufthansa
Air France-KLM
United Airlines[2]
Valmistusmäärä 1 542 (joulukuu 2017)[2]
Valmistusvuodet 1969–
Yksikköhinta 24–230 milj. USD
Muunnelmat Boeing VC-25
Boeing 747 LCF

Boeing 747 (lempinimeltään Jumbo Jet)[3] on Boeingin valmistama nelimoottorinen, laajarunkoinen ja osittain kaksikerroksinen erittäin pitkän toimintamatkan matkustajalentokone.[1] Boeing 747 on kaksi ja puoli kertaa niin suuri kuin Boeingin ensimmäinen suihkulentokone, Boeing 707.[4] Kone esiteltiin virallisesti vuonna 1970, mutta se suoritti ensilentonsa jo 9. helmikuuta 1969.[1] Koneen pääsuunnittelijana toimi Joe Sutter.

Boeing 747 oli maailman suurin käytössä oleva matkustajalentokone lähes 40 vuoden ajan. Sen paikan vei vasta vuonna 2007 Airbus A380, kun kone aloitti kaupallisen toimintansa 25. lokakuuta 2007 Singapore Airlinesin lennolla Singaporesta Sydneyyn.

Boeing 747:stä on kehitetty yksi lyhennetty versio (747SP), rahtiversioita, laajarunkoisempi versio Dreamlifter jne. Yhdysvaltain presidentin kone Air Force One on ollut 747-200B 1990-luvun alusta alkaen. Nasan käyttöön on valmistumassa entisen liikennejumbon runkoon rakennettu SOFIA-stratosfääri-infrapunaobservatorio. Lisäksi Nasa käytti kahta erikoisvarusteltua B747-konetta avaruussukkulan siirtämiseen, eli yleensä varalaskupaikasta Kennedyn avaruuskeskukseen. Yhdysvaltain ilmavoimat on käyttänyt Tähtien sota -ohjelmassaan B747-konetta kuljettamaan suurteholaseria.

Pan Amin Boeing 747.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boeing osallistui 1960-luvun puolivälissä Yhdysvaltain ilmavoimien CX-HLS-tarjouskilpailuun, jossa oli tavoitteena kehittää uusi strateginen äänennopeutta hitaampi kuljetuskone. Lockheed voitti kilpailun Lockheed C-5 Galaxy -koneellaan. Tuohon aikaan uskottiin yleisesti, että matkustajalentojen tulevaisuus olisi yliäänikoneissa. Kun yliäänikoneet eivät täyttäneet odotuksiaan, lentoyhtiöiden mielenkiinto alkoi suuntautua entistä suurempiin ääntä hitaampiin matkustajakoneisiin. Boeing tutki ensin mahdollisuutta pidentää 707-konettaan, mutta tämä olisi vaatinut laskutelineiden ja siipilaatikon uudelleensuunnittelua sekä voimakkaampia moottoreita kuin markkinoilla oli tarjolla. Siksi Boeing päätti kehittää CX-HLS-tarjouksestaan kaupallisen version.[5]

Boeing 747 suunniteltiin rahtikoneen pohjalta, joten sen sen ohjaamo suunniteltiin sijoitettavaksi ylös, jotta koneen nokkaan voitaisiin sijoittaa ylöspäin avautuva rahtiovi. Rungon leveys suunniteltiin siten, että kaksi 2,4 metriä leveää standardikonttia mahtuisi vierekkäin. Kun kone muutettiin matkustajakoneeksi, matkustamossa oli tilaa kahdelle käytävälle ja rahti voitiin kuljettaa matkustamon alla. Pääsuunnittelijana toimi Joe Sutter. Matkustamon ovista tehtiin tuplasti leveämpiä kuin aiemmissa lentokoneissa, jotta hätätilanteessa matkustajat saataisiin evakuoitua nopeasti. Koneen suurimmaksi lentoonlähtöpainoksi valittiin 308 448 kilogrammaa, joka asetti suuria vaatimuksia moottoreille. Moottoreina päätettiin käyttää kehitteillä olleita ohivirtaussuihkumoottoreita. Koneen suuri massa pakotti lisäämään laskutelineitä. Takalaskutelineitä, joissa jokaisessa on neljä pyörää, on neljä kappaletta. Tämä tasaa koneen painoa tasaisemmin sekä suojaa renkaan puhkeamiselta, jolloin voitiin käyttää normaaleja lentokoneen renkaita. Turvallisuuden takia monet järjestelmät suunniteltiin erittäin redundanteiksi. Esimerkiksi hydrauliikkajärjestelmiä on neljä, jotka kaikki ovat itsenäisiä ja käyttävät omaa moottoriaan.[6]

Koneesta tuli lopulta huomattavasti edeltäjiään suurempi. Matkustamon leveys oli yli 2,5 metriä suurempi kuin edeltävässä 707:ssä. Pituudeltaan 747 oli yli 24 metriä pidempi kuin 707 ja sen suurin lentoonlähtöpaino oli yli 170 tonnia sitä painavampi. Koneeseen mahtui yli 400 matkustajaa ja sen lentonopeus oli Mach 0,84. Kantamaksi oli suunniteltu noin 8 500 kilometriä. Boeing oli aluksi olettanut, että 747:stä tulisi suosittu rahtikone, mutta 1960-luvulla lentomatkustamisen suosio nousi nopeasti ja ennusteiden mukaan kasvu jatkuisi 1970-luvulla. Tästä syystä lentoyhtiöt tarvitsivat lisäkapasiteettia ja pitivät 747:ää tehokkaana vaihtoehtona pitkille reiteillä, sillä siihen mahtui yli 400 matkustajaa, se oli nopeampi kuin edeltäjänsä ja edullisempi käyttää matkustajaa kohti. Pan American Airways tilasi 12. huhtikuuta 1966 25 lentokonetta 550 miljoonalla dollarilla, mikä oli silloinen maailman suurin lentokonetilaus.[7]

747-100[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Boeing 747-100

Boeing 747:n suunnittelu aloitettiin vuonna 1966, ja ensilento oli 9. helmikuuta 1969. Ensimmäinen versio, 747-100 alkoi liikennöidä Pan Amin väreissä tammikuussa 1970.

747-200[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo saman vuoden lokakuussa 747-200 teki ensilentonsa ja se esiteltiin seuraavana vuonna. 747-200:ssa oli tehokkaammat moottorit ja suurempi enimmäislentoonlähtöpaino sekä pitempi toimintamatka. Myös rahtiversiot 747-200C (Convertible) ja 747-200F (Freighter) kehitettiin. Myös lyhyille matkoille kehiteltiin omat SR-versiot (Short Range).

747SP[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

747SP (Special Performance) tuli liikenteeseen vuonna 1976. Se oli lyhennetty versio, jonka tarkoituksena oli kilpailla markkinoilla McDonnell Douglas DC-10:n ja Lockheed L-1011:n kanssa. Boeingilla ei ollut keskikokoista laajarunkokonetta ja 747 oli turhan suuri tietyillä reiteillä. 747SP:n toimintamatka oli tuohon aikaan erittäin pitkä, yli 10 000 kilometriä, ja sen lentonopeus oli suuri. Tätä tyyppiä valmistettiin vain 45 kappaletta.

747-300[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Air Indian Boeing 747-400.

747-300:ssa oli pidennetty yläkansi, jolloin matkustajakapasiteetti kasvoi jopa 600 matkustajaan. Koneen liikennöinti alkoi vuonna 1983. 747-300:n nimi oli alun perin 747SUD (Stretched Upper Deck), mutta se muutettiin 747EUD:ksi (Extended Upper Deck) ja lopulta 747-300:ksi. Yläkantta pidennettiin 7,11 metriä. Muilta osin 747-300 ei juurikaan poikennut 747-200:sta. Mallista tuli myös kombiversio 747-300M ja lyhyen toimintamatkan versio 747-300SR, erityisesti Japan Airlinesin Japanin sisäisiä lentoja varten.

747-400[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Boeing 747-400

747-400:n suunnittelu aloitettiin vuonna 1985 ja ensilento tapahtui vuonna 1988. Liikennöinti alkoi vuotta myöhemmin. 747-400:lla on pidempi toimintamatka kuin edellisillä versioilla ja se on ollut myös suosituin versio koneesta. 747-400 on ulkoisesti samanlainen kuin 747-300, mutta siinä on moderni, kahden henkilön ohjaamo ja kuvaputkinäytöt, uudet moottorit ja wingletit (taivutetut siivenkärjet), uusi matkustamo, suurempi kantavuus ja pidempi toimintamatka. Koneesta on olemassa myös 747-400M-kombiversio ja 747-400F-rahtiversio. 747-400ER on vielä pidemmän toimintamatkan versio, joka aloitti liikennöinnin vuonna 2002.

Uusitussa matkustamossa on yhdessä rivissä kymmenen istuinta, joiden välissä on kaksi käytävää niin, että istuimia on kolme vierekkäin kummallakin sivulla ja neljä keskellä. Viimeinen 747-400 toimitettiin maaliskuussa 2005 China Airlinesille.

747-8[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Boeing 747-8

747-8 on koneen uusin versio, jonka rahtiversion 747-8F:n liikennöinti alkoi vuonna 2011 ja matkustajaversion 747-8I:n vuonna 2012. Koneesta oli toukokuussa 2013 ainoastaan 59 voimassa olevaa tilausta jäljellä, mikä ennakoi tuotannon varsin nopeaa hiipumista[8].

Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

B747-100 (vanhin versio) B747-400ER (suosituin versio) B747-8I (uusin käytössä oleva versio) A380-800 (vertailu)
Pituus 70,66 m 70,66 m 74,2 m 73 m
Siipien kärkiväli 59,6 m 64,92 m 68,5 m 79,8 m
Korkeus 19,3 m 19,33 m 19,4 m 24,1 m
Siipien pinta-ala 511 m² 541 m² 554 m² 845 m²
Paino tyhjänä 162,4 t 180,8 t 214,5 t 279,8 t
Suurin lentoonlähtöpaino 340,2 t 412,8 t 435,4 t 560 t
Suurin nopeus 0,89 mach (1 090 km/h) 0,92 mach (1 127 km/h) 0,92 mach (1 127 km/h) 0,96 mach (noin 1 200 km/h)
Toimintamatka maksimikuormalla 9 040 km 14 200 km 15 372 km 14 800 km
Rahtikapasiteetti 170,6 m³ (5 pallettia + 14 LD1:tä) 158,6 m³ (4 pallettia + 14 LD1:tä) 275,6 m³ (8 pallettia + 16 LD1:tä) 845 m²
Moottorit (esim.) 4 × Pratt & Whitney JT9D (209 kN) 4 × General Electric CF6-80 (274 kN) 4 × General Electric GEnx-2B67 (296 kN) 4 × Rolls-Royce 970/B (-kN)
Ohjaamohenkilökunta Kolme Kaksi Kaksi Kaksi

Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistetuista 1 542 Boeing 747 -koneesta 62 eli noin 4,0 prosenttia on tammikuuhun 2018 mennessä tuhoutunut onnettomuuksissa, terroriteoissa ja muissa tapahtumissa.[9] Vertailun vuoksi saman aikakauden laajarunkokoneista Douglas DC-10:llä vastaava osuus on 7,4 prosenttia[10] ja Lockheed L-1011 TriStarilla 4,0 prosenttia.[11]

Boeing 747 -koneet ovat olleet osallisena kahdessa ilmailuhistorian pahimmassa onnettomuudessa. Pahin onnettomuus tapahtui 27. maaliskuuta 1977, kun kaksi 747-konetta törmäsi toisiinsa Teneriffan pohjoisella lentoasemalla. Onnettomuudessa kuoli 583 ihmistä. Toiseksi pahin onnettomuus oli uhrimäärältään lähes yhtä suuri: Japan Airlinesin lennon 123 sivuperäsin irtosi ja hydraulijärjestelmät lakkasivat toimimasta äkillisen paineistuksen menettämisen seurauksena. Miehistö sai pidettyä koneen ilmassa 32 minuuttia, mutta se törmäsi lopulta vuoreen ja 520 ihmistä kuoli.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Boeing 747 Centennialofflight.gov. Viitattu 19. heinäkuuta 2008. (englanniksi)
  2. a b Boeing 747 -mallit ja myydyt kappaleet. Boeing. Viitattu 23.1.2018. (englanniksi)
  3. Boeing 747 Boeing.com. Viitattu 19. heinäkuuta 2008. (englanniksi)
  4. Boeing 747 Time.com. Viitattu 19. heinäkuuta 2008. (englanniksi)
  5. Nicholls, Mark (toim.): Boeing 747, s. 5. Classic Aircraft Series No. 23. Key Publishing Ltd. ISBN 0-946219-86-9.
  6. Nicholls, Mark (toim.): Boeing 747, s. 5–6. Classic Aircraft Series No. 23. Key Publishing Ltd. ISBN 0-946219-86-9.
  7. Nicholls, Mark (toim.): Boeing 747, s. 6. Classic Aircraft Series No. 23. Key Publishing Ltd. ISBN 0-946219-86-9.
  8. Boeing loses 747-8 sales Seattle Times. 2.5.2013. (englanniksi)
  9. Boeing 747 Aviation Safety Network. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  10. McDonnell Douglas DC-10 Aviation Safety Network. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  11. Lockheed L-1011 TriStar Aviation Safety Network. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  12. Morris, Hugh: The truth behind the 10 deadliest plane crashes of all time 12.7.2017. The Telegraph. Viitattu 23.1.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Boeing 747.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boeing 747-200:n ohjaamo.