Scandinavian Airlines

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Scandinavian Airlines logo.svg
Scandinavian Airlines
IATA: SK – ICAO: SAS
Kutsukoodi SCANDINAVIAN
Perustettu 1. elokuuta 1946
Laivaston koko 161
Kohteiden määrä 119
Tunnuslause We are travelers (englanti)
Solmukohdat Kööpenhaminan lentoasema
Arlandan lentoasema
Gardermoenin lentoasema
Bergenin lentoasema
Landvetterin lentoasema
Stavangerin lentoasema
Trondheimin lentoasema
Emoyhtiö Scandinavian Airlines System Aktiebolag
Kotipaikka Ruotsin lippu Arlandan lentoasema
Sigtunan kunta, Ruotsi
*SAS Group, SAS AB
*Scandinavian Airlines Sverige
Tanskan lippu Kööpenhamina, Tanska
*Scandinavian Airlines Danmark
*Scandinavian Airlines Intercontinental
Norjan lippu Baerum, Norja
*SAS Norge
Kanta-asiakasohjelma EuroBonus
Allianssi Star Alliance
Avainhenkilö(t) Fritz Schur (puheenjohtaja)
Rickard Gustafson (CEO)
www.flysas.com (englanniksi)
Scandinavian Airlinesin pääkonttori Solnassa, Ruotsissa
Scandinavian Airlinesin Boeing 737-800.

Scandinavian Airlines, usein lyhennetty muotoon SAS[1], aiemmin Scandinavian Airlines System[1] on Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansallinen lentoyhtiö, sekä Skandinavian suurin lentoyhtiö.

Osa SAS Groupia sekä Star Alliancen perustajajäsen, lentoyhtiö operoi lentoja 161:llä koneellaan 119 kohteeseen. SAS:n pääsolmukohta on Kööpenhaminan lentoasema, josta yhtiö lentää yli viitenkymmeneen kaupunkiin Europassa. Oslo-Gardermoenin lentoasema sekä Tukholma-Arlandan lentoasema kolmellakymmenellä eurooppalaisella kohteellaan ovat muita pääsolmukohtia. Näiden lisäksi SAS:lla on pienempiä solmukohtia Bergenin lentoasemalla, Göteborg-Landvetterin lentoasemalla, Stavangerin lentoasemalla sekä Trondheimin lentoasemalla.

Marraskuussa 2015 alkaneen ja lokakuussa 2016 päättyneen tilikauden aikana yhtiön lennoilla kulki noin 29 miljoonaa matkustajaa, joista noin 1,3 miljoonaa tilauslennoilla. Yhtiön liikevaihto oli noin 39,5 miljardia Ruotsin kruunua ja nettotulos 1,3 miljardia Ruotsin kruunua.[2][3]

SAS:n laivasto koostuu Airbus A319, A320, A321, A330, A340, Boeing 737-600, 737-700, 737-800 ja Bombardier CRJ 900 -lentokoneista.

SAS on vuonna 2017 johtava lentoyhtiö Pohjoismaissa, ja se on myös Star Alliancen perustajajäsen. Täysaikaisia työntekijöitä SAS:lla on 10 710.[4]

SAS Airbus A321-200
SAS Airbus A330-300

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoyhtiö syntyi elokuussa vuonna 1946, kun Tanskan, Ruotsin ja Norjan valtioiden lentoyhtiöt Det Danske Luftfartselskab A/S, Det Norske Luftfartsrederi ja Svensk Interkontinental Lufttrafik AB perustivat yhteisyrityksen lentämään maanosien välistä liikennettä Skandinaviasta. Yhtiöt aloittivat tämän jälkeen yhteistoiminnan Euroopan reiteillä 1948 ja lopulta yhdistyivät nykyiseksi SAS-konsortioksi 1951.[5]

Paikallisten lentoyhtiöiden ostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAS hankki itselleen asteittain enemmän hallintaa Skandinavian lentomarkkinoista ostamalla osittain tai kokonaan paikallisia lentoyhtiöitä, kuten Braathens ja Widerøe Norjassa, Linjeflyg ja Skyways Ruotsissa, sekä Cimber Tanskassa. Vuonna 1989 SAS osti 18,4 % osuuden Continental Airlinesin emoyhtiöstä Texas Air Corporationista pyrkimyksenä luoda maailmanlaajuinen allianssi. Myöhemmin tämä osuus myytiin eteenpäin. 1990-luvulla SAS osti 20 % osuuden British Midlandsista. SAS osti 95 % Spanairista, Espanjan toiseksi suurimmasta lentoyhtiöstä. SAS osti myös Air Greenlandista 95 % osuuden.

Star Alliancen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 1997 SAS perusti maailmanlaajuisen lentoyhtiöallianssi Star Alliancen Air Canadan, Lufthansan, Thai Airways Internationalin ja United Airlinesin kanssa. Neljää vuotta aiemmin SAS yritti epäonnistuneesti yhdistyä KLM:n, Austrian Airlinesin ja jo-lakkautetun Swissairin kanssa. Tämän suunnitelman nimi oli Alcazar, ja sen tavoitteena oli luoda Euroopan suurin lentoyhtiö, Symphony.

Lähihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scandinavian Airlines osti Braathensin vuonna 2001. Nimeä SAS Braathens käytettiin vuodesta 2005 vuoden 2007 kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka, jolloin Norjan-toiminnoista muodostettiin SAS Norge[6]. Vuonna 2003 yhtiö perusti halpalentoyhtiön SAS Snowflake. Snowflake lopetti toimintansa 21.10.2004.

Vuonna 2004 SAS jaettiin neljään yhtiöön: SAS Scandinavian Airlines Sverige AB, SAS Scandinavian Airlines Danmark A/S, SAS Braathens AS ja SAS Scandinavian International AS. SAS Braathens uudelleenbrändättiin SAS Scandinavian Airlines Norge AS:ksi vuonna 2007.[7] Vuonna 2009 neljä yhtiötä yhdistettiin jälleen yhdeksi, ja SAS Scandinavian System AB syntyi.

Lokakuussa 2006 SAS:n konsernijohtajana aloitti Mats Jansson. Janssonin aikana SAS oli rankasti tappiollinen yhtiö ja sen takia se on joutunut tekemään rajuja leikkauksia. Elokuussa 2010 Janssonin kerrottiin lähtevän SAS:sta syksyn aikana.[8]

SAS Airbus A340-300

Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkitilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä tilastossa on SAS:n kiireisimmät lentokentät, 3/2014

Sija Lentoasema Lähtöjä päivässä Kohteita
1 Kööpenhamina (CPH) 435 86
2 Tukholma (ARN) 410 73
3 Oslo (OSL) 287 64
4 Bergen (BGO) 129 49
5 Stavanger (SVG) 118 35
6 Trondheim (TRD) 116 44
7 Göteborg (GOT) 57 17
8 Bodø (BOD) 55 19
9 Tromssa (TOS) 49 31
10 Lontoo (LHR) 31 5

Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scandinavian Airlinesin laivasto
Konetyyppi Laivastossa Tilauksessa Optioita Matkustajia Huomioita
C Y M
Yhteensä
Airbus

A319-100

4 0 0 141 141 "Christian Valdemar Viking" (OY-KBO) maalattu retro-väritykseen[9]
Airbus

A320-200

13 0 0 168 168 Vuokralla Airbus A320neo:jen toimituksiin asti.
Airbus A320neo 4 26 11 0 0 174 174 Jokaisessa koneessa on uusi sisustus.
Airbus

A321-200

8 0 0 198 198
Airbus

A330-300

8 32 56 174

178

262

266

Jokaisessa koneessa on uusi sisustus ja Wi-Fi.[10]
Airbus

A340-300

8

42
40
40
28
28
28
164
179
179
234
247
247
Seitsemässä koneessa uusi sisustus ja Wi-Fi.[10][11]

OY-KBM maalattu Star Alliance-väritykseen [12]

Airbus

A350-900

8[13] 6 36 32 240 308 Toimitukset alkaen 2018.[14]
Boeing

737-600

22 0 0 120 120 Lopettavat liikennöinnin 2019 Airbus A320neojen liittyessä laivastoon.[15]
Boeing

737-700

29 0 0 141 141
Boeing

737-800

29 0 0 181 181 LN-RRL maalattu Star Alliance-väritykseen.[16]
Kymmenessä lentokoneessa Wi-Fi.[17]
'Wetlease'-koneet
ATR 72-600 10 0 0 70 70 liikennöitsijänä Flybe ja Jet Time
Boeing

737-700

1 20 0 66 86 liikennöitsijänä PrivatAir
Bombardier CRJ900 19 14 0 0 88 88 liikennöitsijänä Cimber

Kaikki koneet sijaitsevat

Kööpenhaminassa, 11 vanhempaa

konetta tullaan ottamaan pois

liikenteestä vuoden 2017

toisen puoliskon ja 2018 ensimmäisen puoliskon aikana.

90 90 liikennöitsijänä CityJet
Yhteensä 161 38 17

Dash Q400-koneiden poisto laivastosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppuvuonna 2007 SAS:n kanadalaisvalmisteiset Bombardier Dash-8-400 -potkuriturbiinikoneet joutuivat vakaviin vaaratilanteisiin kahdeksan kertaa. Syyn todettiin olevan laskutelineissä.

  • 9.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Aalborgin lentokentälle laskeutumisen aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti laskussa, kone kaatui oikean siiven varaan, kääntyi tulosuuntaansa ja päätyi pellolle. Oikea moottori syttyi tuleen, mutta vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.
  • 12.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Vilnan lentoasemalle samoin lennon aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti tälläkin kertaa, mutta jälleen vältyttiin vakavilta loukkaantumisilta. Kaikki SAS:n Dash-8-400 koneet poistettiin tilapäisesti käytöstä tarkastuksia varten.
  • Viimeisin vaaratilanne tapahtui 27.10.2007 Kööpenhaminan lentoasemalla. Dash-8-400 koneen laskutelinettä ei saatu lukittumaan kunnolla tunteja kestäneistä yrityksistä huolimatta, ja lopulta kone joutui laskeutumaan siitä huolimatta. Laskuteline petti jälleen kesken laskun, ja kone jäi nojaamaan siipensä varaan. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta monet matkustajat olivat šokissa.[2] Koneen laskutelineet oli kuitenkin tarkastettu kuukautta aikaisemmin edellisten onnettomuuksien takia.

SAS ilmoitti 28.10.2007 lopettavansa Dash-8-400 konetyypillä operoinnin kokonaan. [3]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lounget[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavissa paikoissa on SAS:n lounge-tilat:

EuroBonus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAS:n kanta-asiakasohjelman nimi on EuroBonus. Jäsenet ansaitsevat pisteitä kaikilla SAS:n ja Widerøen lennoilla, kuten myös kaikilla Star Alliance-lennoilla. EuroBonuksella on yli 4,7 miljoonaa jäsentä.[3][18]

Ilmatyynyalukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1984–1994 SAS liikennöi ilmatyynyalusreittiä Malmön ja Kööpenhaminan lentoaseman välillä. Matkustajat pystyivät ilmoittumaan lennoilleen Malmössä ja ilmatyynyalukset toimivat ns. jatkolentoina Kööpenhaminaan. Vuonna 1994 ilmatyynyaluspalvelu korvattiin lautalla, joka jatkoi toimintaansa kunnes Juutinrauman silta avattiin vuonna 2000 ja Malmöstä pääsi Kööpenhaminaan junalla.

Wi-Fi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAS tarjoaa langattoman internetyhteyden kymmenessä 737-800-lentokoneessa sekä useissa pitkänmatkankoneissa. Wi-Fi on ilmainen EuroBonus Gold ja -Diamond-kortinhaltijoille, sekä Business- tai SAS Plus-lipun ostaneille matkustajille. Loput matkustajat pystyvät ostamaan internetyhteyden kuudella eurolla tai tuhannella EuroBonus-pisteellä Skandinaviassa ja muualla Euroopassa lentäessä. Muilla lennoilla Wi-Fi maksaa 15 euroa tai 3000 EuroBonus-pistettä.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Flightstats: Maailman täsmällisin lentoyhtiö
  • Simpliflying: Paras sosiaalisen median käyttö kriisitilanteessa

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Edge Awards: Lempilentoyhtiö
  • Grand Travel Award: Euroopan paras lentoyhtiö
  • Webbie: Vuoden internetkampanja

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Webbie Award: Vuoden internetkampanja

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Freddie Awards: Paras asiakaspalvelu Euroopassa/Aasiassa
  • Sustainable Brand Index/Ympäristöä eniten säästävä lentoyhtiö

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grand Travel Award: Euroopan paras lentoyhtiö
  • ServiceScore: Korkeimman palvelun lentoyhtiö

Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 4.7.1948 SAS:n DC-6B SE-DBA törmäsi ilmassa brittiläiseen sotilaskoneeseen Northwoodissa, Lontoon pohjoispuolella. Kaikki 32 koneessa ollutta kuolivat.
  • 19.1.1960 Caravelle III OY-KRB syöksyi maahan lähellä Ankaraa Turkissa. Kaikki 42 koneessa ollutta kuolivat.
  • 13.1.1969 SAS:n lennolla 933 ollut DC-8-62 LN-MOO osui mereen ollessaan laskeutumassa pimeällä Los Angelesiin. 15 ihmistä kuoli, 30 selvisi hengissä.
  • 19.4.1970 DC-8-62 SE-DBE paloi kokonaan Rooman lentokentällä lähtökiidon aikana moottorista alkaneessa tulipalossa. Kaikki matkustajat ja henkilökunta ehtivät poistumaan koneesta.
  • 13.1.1973 DC-9-21 LN-RLM:n lentäjä keskeytti lähtökiidon Oslon lentokentällä, mutta ei saanut konetta pysäytetyksi kiitotielle. Kone jatkoi jään peittämälle Oslonvuonolle, jonne se pysähtyi. Kaikki ehtivät poistumaan koneesta ennen kuin se vajosi jään läpi.
  • 28.2.1984 SAS:n lennolla 901 Tukholmasta Oslon kautta New Yorkiin matkalla ollut DC-10 LN-RKB laskeutui 1 440 metriä JFK:n kiitotien 4R kynnyksen jälkeen eikä konetta saatu pysähtymään kiitotielle. Miehistö ohjasi koneen kiitotien oikealle puolelle välttääkseen törmäyksen lähestymisvaloihin. Kone päätyi lopuksi matalaan veteen. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.
  • 27.12.1991 SAS:n lento 751, MD-81 ”Dana Viking” teki pakkolaskun pienelle pellolle Gottröraan Tukholman pohjoispuolelle molempien moottorien rikkoonnuttua puutteellisen jäänpoiston takia 78 sekunnin kuluttua lentoonlähdöstä. Kone katkesi kolmeen osaan, mutta kukaan ei kuollut. 25 ihmistä loukkaantui, heistä kaksi vakavasti.
  • 8.10.2001 MD-87 SE-DMA törmäsi sumussa Milanon lentokentällä lähtökiidossa pieneen Cessna-yksityiskoneeseen, joka oli harhautunut väärään paikkaan. Kone jatkoi lentäjän taitavasta hätäjarrutuksesta huolimatta matkatavararakennuksen seinään, ja kaikki molemmissa koneissa olleet 114 henkeä saivat surmansa. Lisäksi kuoli neljä matkatavararakennuksessa työskennellyttä. Lennonjohdon ohjeet Cessnalle todettiin puutteellisiksi, ja maatutka oli ollut jo pitkään epäkunnossa.
  • 1.5.2013 SAS:n lennolla 908 Newarkista Osloon ollut Airbus A330 törmäsi rullaustiellä ExpressJetin Embraer E145 -koneeseen.[19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lyhenneluettelo: S Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 7.8.2015.
  2. SAS Annual Report 2015-2016 1.2.2017. SAS Group. Viitattu 18.2.2017.
  3. a b SAS ANNUAL REPORT 2015/2016 www.sasgroup.net. Viitattu 18.2.2017.
  4. SAS IN FIGURES 2015/2016 SAS Group. Viitattu 18.2.2017.
  5. The SAS story – The beginning SAS.com. Viitattu 7. kesäkuuta 2007.
  6. SAS Braathens to be renamed SAS Norge
  7. SAS Group – Press 6.2.2012. Viitattu 18.2.2017.
  8. SAS:n toimitusjohtaja jättää yhtiön 10.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 10. elokuuta 2010.
  9. OY-KBO painted in retro livery
  10. a b SAS New Cabin Scandinavian Traveler – For the modern traveler from Scandinavian Airlines. Viitattu 18.2.2017. (englanniksi)
  11. Internet onboard – SAS www.flysas.com. Viitattu 18.2.2017. (englanniksi)
  12. OY-KBM painted in Star Alliance livery
  13. 25 June 2013: SAS selects eight A350 XWBs and four A330s | Airbus News & Events Airbus..com. Viitattu 25.6.2013.
  14. http://news.cision.com/sas/r/sas-signs-with-airbus--total-renewal-of-long-haul-fleet,c9433383
  15. SAS styrer mod ren Airbus-flåde – CHECK-IN.dk www.check-in.dk. Viitattu 18.2.2017. (tanskaksi)
  16. LN-RRL painted in Star Alliance livery
  17. Internet onboard – SAS www.flysas.com. Viitattu 18.2.2017. (englanniksi)
  18. SAS:n EuroBonus-ohjelmalla jo yli 4 miljoonaa jäsentä | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 21.8.2015. Viitattu 18.2.2017.
  19. United Express, SAS planes clip each other at Newark [1] viitattu 31.7.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]