Siirry sisältöön

Manchester

Muokkaa linkkejä
Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo englantilaisesta kaupungista. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Manchester
Myötäpäivään ylhäältä: näkymä keskustaan; Beetham Tower; Manchester Civil Justice Centre; Midland Hotel; One Angel Square; Manchesterin kaupungintalo
Myötäpäivään ylhäältä: näkymä keskustaan; Beetham Tower; Manchester Civil Justice Centre; Midland Hotel; One Angel Square; Manchesterin kaupungintalo
vaakuna
vaakuna

Koordinaatit: 53°28′51″N, 02°14′04″W
Valtio Yhdistynyt kuningaskunta Yhdistynyt kuningaskunta
Maa Englanti Englanti
Hallintoalue Luoteis-Englanti
Kreivikunta Suur-Manchester
Perustettu 79 jkr.
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Metropolihallintopiiri
 – Pormestari Carmine Grimshaw[1]
Kaupunginvaltuusto 96 paikkaa
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 116 km²
 – Metropolialue 1276 km²
Korkeus 38 m
Väkiluku (2017) 545 501
 – Väestötiheys 4 703 as./km²
 – Metropolialue 2 798 799
 – Väestötiheys metropolialue 2 193 as./km²
Aikavyöhyke UTC+0
 – Kesäaika UTC+1
Postinumero M
Suuntanumero(t) 0161
Lempinimi: Cottonopolis, Warehouse City, Rainy City, Capital of the North
Motto: Concilio Et Labore

Manchester on noin 590 000 asukkaan kaupunki (city) ja metropolihallintopiiri (metropolitan borough) Suur-Manchesterin metropolikreivikunnassa Luoteis-Englannissa.[2][3] Koko metropolialueella, joka Manchesterin kaupungin lisäksi käsittää Boltonin, Buryn, Oldhamin, Rochdalen, Salfordin, Stockportin, Tamesiden, Traffordin ja Wiganin, asuu 2,8 miljoonaa ihmistä.[4] Manchester tunnetaan historiallisesti maailman ensimmäisenä teollistuneena kaupunkina. Nykyisin se on taiteiden, median, korkeakoulutuksen ja talouden keskus, joka kilpailee Englannin kakkoskaupungin asemasta Birminghamin kanssa.[5]

Manchesterin varhaisvaiheet juontuvat roomalaiseen Mamucium-nimiseen linnoitukseen, joka perustettiin noin vuonna 79 Medlock- ja Irwell-jokien risteykseen. Kaupunki kuului historiallisesti Lancashiren kreivikuntaan, mutta 1900-luvulla siihen liitettiin myös alueita Cheshirestä, kuten Wythenshawe vuonna 1931. Keskiajalla Manchester oli vielä pieni kartanotalouteen keskittyvä kylä, mutta teollisen vallankumouksen kynnyksellä sen kasvu kiihtyi huomattavasti. Tekstiiliteollisuuden nopea laajeneminen teki Manchesterista yhden varhaisista teollistuneista kaupungeista, ja se sai virallisen city-statuksen vuonna 1853.[6][7][8] Vuonna 1894 avattu Manchesterin kanava yhdisti kaupungin Irlanninmerelle. Toisen maailmansodan jälkeinen teollisuuden hiipuminen sekä IRA:n tekemä vuoden 1996 pommi-isku johtivat myöhemmin mittavaan uudistamiseen ja investointeihin. Laajan jälleenrakennuksen jälkeen Manchester toimi vuoden 2002 Kansainyhteisön kisojen isäntänä.

Manchester tunnetaan arkkitehtuuristaan, musiikkikulttuuristaan, mediayhteyksistään sekä tieteellisistä ja teknisistä saavutuksistaan. Kaupungissa avattiin maailman ensimmäinen kaupunkien välinen matkustajarautatieasema (Liverpool Road). Manchesterin yliopistossa Ernest Rutherford halkaisi atomin, ja siellä kehitettiin myös maailman ensimmäinen ohjelmoitava tietokone vuonna 1948. Vuonna 2004 Andre Geim ja Konstantin Novoselov onnistuivat eristämään ensimmäisen grafeenin.[9]

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manchester sijaitsee noin 250 km Lontoosta luoteeseen Penniinien länsipuolisella jokien halkomalla tasankoalueella. Vaikka kaupungilla on maine sateisena paikkana, vuosittainen sademäärä jää keskimäärin 860 millimetriin. Alueen länsipuolelta tulevat merelliset ilmamassat tiivistyvät sateeksi vasta Lake Districtin ylängöllä, missä vuoden sademäärä nousee 3 200 millimetriin.[10]

Kaupungin korkeus on noin 40 metriä merenpinnasta. Se on rakennettu jääkauden kasaaman soran ja moreenin päälle. Soratasangon alla on kivihiiltä, ja alueella on aikaisemmin harjoitettu kaivostoimintaa. Keskusta on rakennettu Irwell-joen itäpuolelle. 1930-luvun kuntaliitoksissa siihen liitettiin alueita myös Merseyn eteläpuolelta. Salford ja Trafford kaupungin länsi- ja lounaispuolella muodostavat varsinaisen Manchesterin kanssa alueen työpaikkojen keskittymän. Lähiöt ovat levittäytyneet siitä länteen ja etelään. Idässä ja pohjoisessa on kyliä ja pieniä entisiä teollisuuskaupunkeja, jotka ovat kasvamassa yhteen.[2]

Merseyjoki virtaa kaupungin eteläosien läpi. Manchesterin sijainti joen, hiilikenttien ja Liverpoolin satamakaupungin lähellä vaikutti sen varhaiseen teollistumiseen.

Manchesterin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 6,4 6,6 8,9 11,6 15,3 18,2 19,6 19,5 17,0 13,7 9,1 7,1 ka. 12,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 1,3 1,2 2,5 4,3 7,3 10,2 12,0 11,9 10,0 7,5 3,6 2,0 ka. 6,2
Sademäärä (mm) 69 50 61 51 61 67 65 79 74 77 78 78 Σ 810
Sadepäivät (d) 18,2 13,1 15,6 14,4 15,1 14,4 13,6 15,0 15,0 16,5 17,0 17,4 Σ 185,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
6,4
1,3
6,6
1,2
8,9
2,5
11,6
4,3
15,3
7,3
18,2
10,2
19,6
12,0
19,5
11,9
17,0
10,0
13,7
7,5
9,1
3,6
7,1
2,0
S
a
d
a
n
t
a		 69
50
61
51
61
67
65
79
74
77
78
78


Lähde: Weather Information for Manchester World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 29.7.2009.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Manchesterin kaupungintalo

Manchesterin alueelta on löytynyt muutamia löytöjä, jotka viittaavat pronssikautiseen asutukseen. Kelttiheimo brigantit asuttivat seutua roomalaisten tuloon saakka, jolloin kenraali Agricolan käskyllä perustettiin vuonna 79 linnoitus nimeltään Mamucium nykyisen Manchesterin paikalle. Manchesterin keskustan alue on asutettu pysyvästi tuolloin.

Roomalaiset jättivät Britteinsaaret 400-luvulla, jolloin keskus siirtyi paikallisten haltuun. Asutus oli siirtynyt Normannivalloituksen aikaan 1066 Irwell- ja Irkjokien yhdyskohtaan. Kaupunki kävi paljon kauppaa Pohjanmeren kaupunkien kanssa, ja mm. Hansaliittoon luotiin yhteydet. Flaamilaisten vaikutuksesta kaupunkiin alkoi kehittyä tekstiiliteollisuutta. Manchesteriin ilmestyi myös katedraali 1400-luvulla.

Manchesterista tuli jo keskiajalla Englannin puuvillateollisuuden keskus. Manchesterilla oli merkittävä rooli teollisessa vallankumouksessa 1800-luvun alussa. Kaupunkiin perustettiin tuolloin runsaasti tekstiili- ja raskasta teollisuutta, ja sen väkiluku kasvoi huimasti vuoden 1717 kymmenestätuhannesta asukkaasta vuoden 1851 yli kolmeensataan tuhanteen asukkaaseen.[2] Kaupunginoikeudet Manchester sai vasta 1853. Manchesterin yliopisto perustettiin vuonna 1903.

Ensimmäinen maailmansota katkaisi Manchesterin puuvillan viennin ulkomaille, mikä merkitsi valta-aseman menettämistä maailmanmarkkinoilla. Muualla alettiin tuottaa tehokkaasti puuvillaa, usein Manchesterissa valmistetuilla koneilla. Suuri lama entisestään vähensi puuvillateollisuutta kaupungissa. Toisessa maailmansodassa kaupungin teollisuus valjastettiin sotateollisuudelle, mikä vuoksi saksalaiset pommittivat useaan otteseen kaupunkia. Suurimmat pommitukset tapahtuivat jouluna 1940, jolloin kaupunkiin pudotettiin arviolta 475 tonnia pommeja.

Vuonna 1996 IRA räjäytti suuren pommin kaupungin keskustassa. 200 ihmistä loukkaantui. Isku oli tuhoisin IRA:n Britannian puolella tekemistä iskuista.[11] Keskustan liikehuoneistoille aiheutuneet vauriot maksoivat vakuutusyhtiöiden arvion mukaan yli 400 miljoonaa puntaa. Monia rakennuksia piti purkaa ja rakentaa kokonaan uudelleen.

Salman Abedi räjäytti 23. toukokuuta 2017 itse rakentamansa pommin poptähti Ariana Granden konsertin jälkeen Manchester Arenan lähistöllä, jolloin 22 ihmistä kuoli ja 59 loukkaantui. Vastuun iskusta otti Isis.[12][13]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manchester on jaettu 32:een vaalipiiriin, joista äänestetään kaupunginvaltuustoon yhteensä 96 jäsentä, kolme joka piiristä.[14] Vuonna 2013 Työväenpuolueella on ylivoimainen enemmistö, 87 paikkaa, kaupunginvaltuustossa. Liberaalidemokraateilla on 9 paikkaa.[15]

Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa Suur-Manchesterin alueelta valituista 27 kansanedustajasta kaksi edusti konservatiiveja, kolme liberaalidemokraatteja ja 22 työväenpuoluetta.[16]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Manchesterin kanava

Manchesterin lentoasema palvelee koko Luoteis-Englantia, ja matkustajamäärissä se on seuraavaksi suurin Lontoon kenttien jälkeen.

Junayhteydet ovat hyvät. Liverpoolin ja Manchesterin välinen rata avattiin 1830. Manchesterissä liikennöi myös pikaraitiotiejärjestelmä Manchester Metrolink.

Manchesteria kiertää kehätienä moottoritie M60. Se kulkee kaupungin lähiöiden läpi ja palvelee poikittaisliikennettä, kun taas Lontoota kiertävä M25 on enemmänkin ohikulkutie. Muut tärkeät moottoritiet ovat M6 etelään Birminghamiin, M6 pohjoiseen Lancasteriin, M62 länteen Liverpooliin ja M62 itään Leedsiin ja sieltä Kingston upon Hulliin.

Kanavat rakennettiin aikoinaan teollisuuden kuljetustarpeisiin, mutta nykyisin ne palvelevat enimmäkseen huviveneilyä. Kanavien ja vanhojen teollisuusrakennusten yhdistelmä on tuonut Manchesterin keskustan ehdokkaaksi Unescon maailmanperintölistalle.[17]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Manchesterin oopperatalo

Populaarimusiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manchesterista on tullut lukuisia tunnettuja yhtyeitä ja artisteja, joihin kuuluvat:

1980-luvun lopulla Manchesterissa vaikutti Madchesterinä tunnettu musiikillinen viiteryhmä. Suuntauksen tunnetuimpia edustajia olivat Happy Mondays, Inspiral Carpets, 808 State ja The Stone Roses.

Manchesterilla on vahva musiikkiperinne, johon kuuluvat muun muassa pohjoisenglantilaiset vaskiyhtyeet ja vuosittain järjestettävä Whit Friday -kilpailu.[18][19] Kaupungin suurin pop- ja rock-areena on Manchester Arena, yksi Euroopan suurimmista ja maailman vilkkaimmista konserttipaikoista.[20] Lisäksi Manchesterissa on lukuisia pieniä klubeja ja tapahtumapaikkoja, mikä tekee siitä yhden Britannian aktiivisimmista livemusiikin keskuksista.[21]

Klassisen musiikin puolella Manchesterissa toimivat The Hallé ja BBC Philharmonic -orkesterit sekä Royal Northern College of Music ja Chetham’s School of Music.[22] Kaupunki oli myös 1950-luvulla “Manchester School” -säveltäjien koti. Bridgewater Hall on nykyinen suurin klassisen musiikin konserttisali.

Museot ja galleriat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manchesterin museot esittelevät kaupungin roomalaista historiaa, teollistumisen aikaa, tekstiiliteollisuutta, työväenliikettä, naisten äänioikeuden kehitystä sekä jalkapallokulttuuria. Castlefieldissä on nähtävillä rekonstruoitu osa Mamuciumin roomalaislinnakkeesta.[23]

Science and Industry Museumissä, joka toimii entisellä Liverpool Roadin rautatieasemalla, on laaja kokoelma teollisuushistoriaa, höyryvetureita ja varhaisen tietotekniikan esineitä. Muita merkittäviä museoita ovat muun muassa Manchester Museum, Imperial War Museum North, Museum of Transport ja National Football Museum.

Kaupungissa on myös useita taidegallerioita. Manchester Art Gallery tunnetaan eurooppalaisen taiteen ja prerafaeliittien kokoelmista, ja Whitworth Art Gallery palkittiin vuoden museoksi 2015.[24][25][26] L. S. Lowryn teoksia on esillä sekä Manchesterin gallerioissa että Salford Quaysin Lowry-keskuksessa.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manchester on tunnettu jalkapallokaupunki. Kaupungin Valioliiga-seuroja ovat Manchester United ja Manchester City. City pelaa City of Manchester Stadiumilla, joka rakennettiin vuoden 2002 Kansainyhteisön kisoja varten. Unitedin kotikenttä Old Trafford sijaitsee Traffordissa, mutta seura on silti perinteisesti yhdistetty Manchesteriin. Old Traffordin vieressä on myös Lancashire County Cricket Clubin stadion, jossa kaupungissa majaansa pitävä majaansa Lancashire County Cricket Club pelaa.

Kaupunkiin rakennettiin Kansainyhteisön kisoja varten useita urheilupaikkoja, kuten National Squash Centre ja Manchester Aquatics Centre. Manchester on hakenut olympialaisia kahdesti[27] ja on erityisen tunnettu pyöräilystä: National Cycling Centre ja Manchester Velodrome ovat olleet keskeisiä Britannian pyöräilymenestyksessä, ja velodromi on isännöinyt useita kansainvälisiä kilpailuja. Sen vieressä toimii myös sisä-BMX-areena.[28]

Manchester on ollut isäntäkaupunkina lukuisille suurille urheilutapahtumille, kuten uinnin, squashin, lacrossen, rugbyn ja kriketin MM-kilpailuille sekä useille Ashes-testisarjoille.

Gay village -alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manchesterin Canal Streetin alueella on ollut LGBTQ+-asiakaskuntaa jo 1940-luvulta lähtien, ja se on sittemmin muodostunut kaupungin tunnetuksi gay village -alueeksi.[29] Alueen baarit ja klubit vetävät nykyisin viikonloppuisin kymmeniä tuhansia kävijöitä, ja siellä järjestetään vuosittain Manchester Pride -festivaali, joka on ollut osa kaupungin tapahtumakalenteria vuodesta 1985.[30]

Canal Streetiä pidetään yhtenä Euroopan tunnetuimmista LGBTQ+-keskuksista, mutta alueeseen liittyy myös kritiikkiä. Osa yhteisöstä on kyseenalaistanut Pride-tapahtuman varainkäyttöä, ja toiset ovat kuvailleet aluetta “gay gettoksi”, jossa kaupallistuminen on vienyt huomiota LGBTQ+-oikeuksista ja yhteisöllisyydestä.[31][32]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Manchesterin kartta: keskusta, lentokenttä, Merseyjoki ja moottoritiet

Manchesterin elinkeinorakenne on muuttunut rajusti 1800-luvun puuvillakeskuksesta. Nykyään palveluala on suurin työllistäjä kaupungissa. Manchesterista on muodostunut Luoteis-Englannin taloudellinen keskus, joka vetää jatkuvasti uusia yrityksiä ja sijoituksia puoleensa. Kaupunkiin on rekisteröitynä Yhdistyneen kuningaskunnan toiseksi eniten yrityksiä Lontoon jälkeen.[33]

Teollisuus työllistää kaupungissa noin 300 000 ihmistä, ja teollisuudenalan vuosittaiset investoinnit ovat likimain 14 miljardia puntaa. Pankkialalla työskentelee noin 15 000 ihmistä, ja kaupungissa toimii noin 60 pankkia, minkä vuoksi Manchester on yksi Euroopan finanssikeskuksista. Kaupungissa kävi vuonna 1997 3,59 miljoonaa matkailijaa ja turismi toi Manchesteriin 463 miljoonaa puntaa.[33]

Ystävyyskaupungit ja konsulaatit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ystävyyskaupungit

Manchesterissa on Lontoon jälkeen eniten ulkomaiden konsulaatteja Britanniassa. Seuraavat valtiot pitävät konsulaattejaan Manchesterissa:

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ The Lord Mayor of Manchester. Viitattu 4.8.2025.
  2. 1 2 3 Manchester Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Brinkhoff, Thomas: Manchester (Metropolitan Borough, Greater Manchester, United Kingdom) – Population Statistics, Charts, Map and Location City Population. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Brinkhoff, Thomas: Greater Manchester (Metropolitan County, United Kingdom) – Population Statistics, Charts, Map and Location City Population. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Manchester 'England's second city' BBC. Viitattu 26.5.2008. (englanniksi)
  6. ↑ Chris Aspin: ”63”, The cotton industry. Princes Risborough: Shire, 2000. ISBN 978-0-85263-545-2
  7. ↑ Alan J. Kidd: Manchester: a history. Lancaster: Carnegie Publ, 2011. ISBN 978-1-85936-128-3
  8. ↑ Nicolas Joseph Frangopulo: Tradition in action. Wakefield: EP Publishing, 1977. ISBN 978-0-7158-1203-7
  9. ↑ Manchester Firsts | Manchester Firsts | Manchester City Council www.manchester.gov.uk. Viitattu 7.12.2025.
  10. ↑ North West England & Isle of Man: climate (sivu alasivuineen) Met Office. Arkistoitu 5.6.2011. Viitattu 30.6.2013.
  11. ↑ Manchester bomb: no justice BBC. Viitattu 26.5.2008. (englanniksi)
  12. ↑ Manchester heräsi suruun – 5 asiaa, jotka lasten ja nuorten henkiä vaatineesta iskusta tiedetään nyt Ilta-Sanomat. 23.5.2017. Viitattu 23.5.2017.
  13. ↑ AP: Manchesterin itsemurhaiskun tekijä tunnistettu Ilta-Sanomat. 23.5.2017. Viitattu 23.5.2017.
  14. ↑ Councillors and wards: Outline Manchester City. Arkistoitu 21.3.2013. Viitattu 30.6.2013.
  15. ↑ Councillors Manchester City. Arkistoitu 29.7.2013. Viitattu 30.6.2013.
  16. ↑ MPs in Greater Manchester Greater Manchester Centre for Voluntary Organisation. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 30.6.2013.
  17. ↑ Manchester and Salford (Ancoats, Castlefield and Worsley) UNESCO. Viitattu 26.5.2008. (englanniksi)
  18. ↑ Mason, Peter Geoffrey, (22 Feb. 1914–29 July 2009), High Master, Manchester Grammar School, 1962–78. Who Was Who, 1.12.2007. Oxford University Press. Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ Towns and villages gear up for Whit Friday brass band contests www.bbc.com. 24.5.2024. Viitattu 7.12.2025. (englanniksi)
  20. ↑ Steven Secular: ”The Venue: Silicon Valley, Public Finance, and the Arena as Media Platform”, The Digital NBA: How the World's Savviest League Brings the Court to Our Couch, s. 55–82. University of Illinois Press, 20.6.2023. doi:10.5622/illinois/9780252045202.003.0003 ISBN 978-0-252-04520-2
  21. ↑ Ryan Moore: Indie rock. Oxford University Press, 25.7.2013. Teoksen verkkoversio Viitattu 7.12.2025.
  22. ↑ Manchester: a celebration. London: Deutsch, 1993. ISBN 978-0-233-98816-0
  23. ↑ Crozier, William Percival, (1879–16 April 1944), Editor of the Manchester Guardian since May 1932; Director of the Manchester Guardian and Evening News, Ltd since 1921. Who Was Who, 1.12.2007. Oxford University Press. Artikkelin verkkoversio.
  24. ↑ Béatrice Laurent: An Inventory of the Pre-Raphaelite Mental Museum, October 1849, s. 19–43. SUNY Press, 10.3.2010. ISBN 978-0-7914-8422-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 7.12.2025.
  25. ↑ Edward Morris: Public art collections in north-west England: a history and guide. Liverpool: Liverpool University Press, 2001. ISBN 978-0-85323-527-9
  26. ↑ Jonathan Harris: ‘Rank: Picturing the Social Order 1516–2009’, Leeds Art Gallery, February 11–April 26, 2009; Northern Gallery for Contemporary Art, Sunderland, May 15–July 11, 2009; and Grundy Art Gallery, Blackpool, July 24–September 5, 2009Rank: Picturing the Social Order 1516-2009edited by Alistair Robinson. Visual Culture in Britain, 24.8.2009, 10. vsk, nro 2, s. 211–215. doi:10.1080/14714780902925234 ISSN 1471-4787 Artikkelin verkkoversio.
  27. ↑ Manchester lost 2000 Olympics to Sydney 'because of arrogance and old buffers' bbc.com. 17.7.2019. Viitattu 7.12.2025. (englanniksi)
  28. ↑ John J. Parkinson-Bailey: Manchester: an architectural history. New York: Manchester Univ. Press, 2002. ISBN 978-0-7190-5606-2
  29. ↑ John J. Parkinson-Bailey: Manchester: an architectural history. Manchester ; New York: Manchester University Press, 2000. ISBN 978-0-7190-5606-2
  30. ↑ John J. Parkinson-Bailey: Manchester: an architectural history. Manchester ; New York: Manchester University Press, 2000. ISBN 978-0-7190-5606-2
  31. ↑ M. M. Staff: Canal Street 20 years on: How has Manchester’s gay village changed and can it shed image as 'gay ghetto'? Mancunian Matters. 29.12.2013. Viitattu 7.12.2025. (englanniksi)
  32. ↑ Beatrix Campbell: Village people The Guardian. 6.8.2004. Viitattu 7.12.2025. (englanniksi)
  33. 1 2 Manchester host city: All about Manchester Manchester 2002 Ltd. Arkistoitu 6.11.2007. Viitattu 26.5.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Manchester&oldid=23931397”