Wuhan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wuhan
(kiin. 武汉市, Wǔhàn Shì)
Wuhan montage.png

Wuhan

Koordinaatit: 30°34′30″N, 114°17′22″E

Valtio Kiina
Maakunta Hubei
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi prefektuuritason kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 8 494[1] km²
Väkiluku (2010) 9 785 388[1]
Aikavyöhyke UTC+8
Postinumero 430000
Suuntanumero(t) 027
Rekisterikilpi A












Keltaisen kurjen paviljonki Käärmemäen puistossa

Wuhan (yksink.: 武汉; perint.: 武漢; pinyin: Wǔhàn) on Hubein maakunnan pääkaupunki keskisessä Kiinassa. Kaupunki sijaitsee Jangtse- ja Han-jokien yhtymäkohdassa. Wuhan on muodostunut kolmesta pienemmästä kaupungista: Hanyangista, Wuchangista ja Hankousta, jotka olivat ennen itsenäisiä.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wuhan sijaitsee alavalla alueella Jangtse- ja Han-jokien yhtymäkohdassa. Sen alueella oli yli sata järveä 1980-luvulle asti, mutta kaupungin kasvaessa järviä on täytetty rakennusmaaksi. Nykyisin järviä on jäljellä kolmisenkymmentä. Kovien sateiden aikana entiset järvet täyttyvät tulvavedestä. Tulvia on koetettu ehkäistä rakentamalla puistoihin huokosia pintoja, joihin hulevedet voivat imeytyä. Rehevät puistot pitävät myös kaupungin ilmastoa miellyttävämpänä kesän hellekausina.[3]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wuhanissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan subtrooppinen kostea ilmasto. Kesät ovat kuumia ja sateisia, talvella on kuivaa ja leutoa. Vuoden keskilämpötila on noin 17 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 240 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 29 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 4 °C. Sateisin kuukausi on kesäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 230 millimetriä. Joulukuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 30 millimetriä.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanyangin alueella on ollut asutusta jo yli 3 000 vuotta sitten. Han-dynastian aikaan Hanyang oli melko vilkas satama. Vuonna 206 rakennettiin muurit Hanyangin ja vuonna 223 myös Wuchangin turvaksi. Jälkimmäinen tapahtuma tarkoitti Wuhanin perustamista. Yuan-dynastian ollessa vallassa Wuchang nostettiin provinssin pääkaupungin asemaan.

1800-luvun lopussa rautateitä jatkettiin kaupunkiin. Wuhanista muodostui tällöin merkittävä uudelleenlastauspaikka rautatie- ja jokiliikenteen välillä.

Vuonna 1911 Sun Yat-senin seuraajat aloittivat Wuchangin kansannousun, jonka seurauksena Qing-dynastia kaatui ja Kiinan tasavalta perustettiin. Wuhan oli Wang Jingwein johtaman Guomindang-hallituksen pääkaupunki 1920-luvulla.

Wuhanissa käytiin yksi Kiinan–Japanin sodan merkittävimmistä taisteluista kesä-lokakuussa 1938. Taistelu päättyi kiinalaisten tappioon, mutta japanilaisten eteneminen Hubein maakunnassa pysähtyi pian sen jälkeen. Miehityksen aikana kaupungin lentokenttä toimi tukikohtana Japanin ilmavoimien viisi vuotta kestäneelle terroripommitusoperaatiolle Chongqingiin.[5] Yhdysvallat pommitti Wuhania joulukuussa 1944. Tšiang Kai-šekin päiväkirjan mukaan kaupungissa kuoli 40 000 ihmistä[6].

Kaupunki on kärsinyt useasti tulvista. Kolmen solan padon pitäisi hillitä tulvia.lähde? Vuonna 2011 tulvat olivat harvinaisen pahoja. Sateet olivat runsaimmat 13 vuoteen, ja paikallisten viranomaisten mukaan sadevesiviemäreitä oli vaurioitunut rakennustöissä.[7]

Kaupungin yksi nähtävyyksistä on Käärmemäen puistossa sijaitseva Keltaisen kurjen paviljonki, joka rakennettiin alun perin vuonna 223 ja uudelleen vuonna 1981.[2]

Koronaviruksen 2019 löytöpaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2019 Wuhanista löydettiin uusi ihmisestä toiseen tarttuva koronaviruslaji 2019-nCoV, joka aiheutti maailmanlaajuisen pandemian vuonna 2020. Viruksen lähtöpaikaksi arvellaan wuhanilaista eläintoria, joka suljettiin ja desinfioitiin 1. tammikuuta 2020. Eurooppaan koronavirus saapui 24. tammikuuta 2020. Kiinan tautientorjunnan keskuksen johtaja Gao Fu vahvisti tammikuussa 2020 viruksen alkuperäksi Wuhanin kalatorilla laittomasti myydyt villieläimet.[8]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirikuntatasolla kaupunki jaetaan 13 kaupunkipiiriin.

Wuhanin hallinnollinen jako piirikuntatasolla

Administrative Division Wuhan.png

1
2
3
Hanyang
Wuchang
Qingshan
Hongshan
Dongxihu
Hannan
Caidian
Jiangxia
Huangpi
Xinzhou
1. Jiang’an
2. Jianghan
3. Qiaokou
Nimi Kiinan kirjoitusmerkit Pinyin
Jiang’an 江岸区 Jiāng'àn Qū
Jianghan 江汉区 Jiānghàn Qū
Qiaokou 硚口区 Qiáokǒu Qū
Hanyang 汉阳区 Hànyáng Qū
Wuchang 武昌区 Wǔchāng Qū
Qingshan 青山区 Qīngshān Qū
Hongshan 洪山区 Hóngshān Qū
Dongxihu 东西湖区 Dōngxīhú Qū
Hannan 汉南区 Hànnán Qū
Caidian 蔡甸区 Càidiàn Qū
Jiangxia 江夏区 Jiāngxià Qū
Huangpi 黄陂区 Huángpí Qū
Xinzhou 新洲区 Xīnzhōu Qū

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wuhanissa on ollut 1890-luvulta alkaen terästeollisuutta, jota varten rautamalmia tuodaan Dayen kaivoksista noin 90 km Wuhanista kaakkoon, ja kivihiiltä Enanista kaupungin eteläpuolelta. 2000-luvun alkaessa se oli Kiinan toiseksi suurin metalliteollisuuden keskittymä. Metallisteollisuuden perässä kaupunkiin on tullut muita teollisuuden aloja, kuten raskasta konepajateollisuutta, kemianteollisuutta, lasin, elektroniikan ja kuljetusvälineiden valmistusta.[9]

Paikallishallinnon mukaan 300 maailmanluokan yritystä, joiden joukossa ovat Walmart, Honda ja Nissan, on investoinut kaupunkiin.[10]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Wuhan on yksi Jalkapallon seurajoukkueiden maailmanmestaruuskilpailuiden isäntäkaupungeista.[11] Siellä järjestetään vuosittain Jangtse-joen ylittävä uintitapahtuma, jolla kunnioitetaan puhemies Maon vuonna 1966 tekemää uintisuoritusta.[10]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hubei Province geohive.com. Viitattu 24.4.2016. (englanniksi)
  2. a b Bailey, Alison ... [et al.]; Tuomaala, Tuija (suom.): Kiina, s. 163. Helsinki: Tammi Kustannusosakeyhtiö, 2008. ISBN 978-951-31-3958-2.
  3. Li Jing: Inside China's leading 'sponge city': Wuhan's war with water The Guardian. 23.1.2019. Viitattu 26.1.2020.
  4. Climate Wuhan climate-data.org: Climate-Data.org. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  5. Yuki Tanaka, Marilyn B. Young: ”Strategic Bombing of Japan”, Bombing Civilians: A Twentieth-Century History. The New Press, 2013. ISBN 1595586318.
  6. The US Firebombing of Wuhan, Part 1 chinaww2.com. 12.9.2015. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  7. Rain causes gridlock in Wuhan 20.6.2011. China Daily.
  8. https://www.ts.fi/uutiset/maailma/4838846/Koronaepidemian+lahde+loytyy+kiinalaistorien+tautihautomosta++ymparistojarjestot+ovat+varoittaneet+villielainkaupan+riskeista+pitkaan
  9. Wuhan Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.1.2020.
  10. a b Wuhan: the city of 11 million at the heart of the coronavirus outbreak The Guardian. Viitattu 26.1.2020.
  11. Eight Chinese cities selected to host expanded Club World Cup in 2021 Xinhuanet. 28.12.2019. Viitattu 26.1.2020.
  12. Wuhan's 18 sister cities Wuhan. Viitattu 10.12.2015. (englanniksi)
  13. Borlänge: Frågor & Svar - samarbetet mellan Borlänge & Wuhan (ruotsiksi) Viitattu 5.3.2013. [vanhentunut linkki]
  14. Vinabæir kopavogur.is. Viitattu 26.1.2020. (islanniksi)
  15. Salo ja Wuhan solmivat yhteistyösopimuksen 24. marraskuuta 2015. Salon Seudun Sanomat. Viitattu 10.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wuhan.
Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.