SARS-CoV-2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee SARS-CoV-2-virusta, sen aiheuttamasta epidemiasta, katso Koronavirusepidemia 2019–2020.
SARS-CoV-2
2019-nCoV-CDC-23312 without background.png
Virusten luokittelu
Ryhmä: Virukset
Kunta: Riboviria
Lahko: Nidovirales
Alaheimo: Coronavirinae
Suku: Betacoronavirus
Laji: SARS-CoV-2
Katso myös

 Commons-logo.svg SARS-CoV-2 Commonsissa

SARS-CoV-2 eli 2019-nCoV[1] on kiinalaisesta Wuhanin kaupungista 7. tammikuuta 2020 eristetty virus.[2] Virus aiheuttaa taudin nimeltä COVID-19.[3] Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopulta alkaneen koronavirusepidemian ja sen pelätään aiheuttavan pandemian vuonna 2020.

COVID-19:stä tekee vaarallisen muun muassa sen osalle sairastuneista aiheuttama keuhkokuume, joka johtaa äkilliseen hengitysvaikeusoireyhtymään. Virus on erityisen vaarallinen iäkkäille ja pitkäaikaissairaille.[4] 11. helmikuuta 2020 mennessä Kiinassa varmennettujen tapausten perusteella kaikkien ikäryhmien keskimääräinen kuolleisuus tartuntaan on ollut 2-3%. Yli 80-vuotiailla kuolleisuus on ollut noin 15%, kun taas 10–39-vuotiailla kuolleisuus on ollut 0,2%.[5][6] Kokonaiskuolleisuutta tartuntaan ei silti tunneta hyvin. Huomioitaessa esimerkiksi lievien oireiden takia toteamatta jääneet tapaukset, kuolleisuus voi ehkä olla noin 1%.[7][8]

Tartuntatapauksia on 19. helmikuuta 2020 mennessä todettu yli 74 000 ja sairauteen on kuollut ainakin 2 000 ihmistä.[9] Pääosa sairastuneista oli tällöin Manner-Kiinassa, joka määriteltiin epidemia-alueeksi.[10] Länsimaissa oli tuolloin vain vähän tartuntoja. Suomessa ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa tartunta todettiin 29. tammikuuta Rovaniemellä. Tartunnan kantaja oli Saariselällä lomaillut ja sittemmin parantunut kiinalaisturisti.[11][12]

Maailman terveysjärjestö on julistanut SARS-CoV-2:n maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi[13] ja sen aiheuttama COVID-19-tauti on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[14]

Eräs taudin leviämisestä muodostettu malli ennustaa, että virustartuntojen maksimi Kiinan suurkaupungeissa Pekingissä, Shanghaissa, Shenzhenissä, Kantonissa ja Chongqingissa saavutetaan huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa 2020.[15]

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virusta on kutsuttu muun muassa nimillä Wuhanin koronavirus, uusi koronavirus tai vain koronavirus.[10] 2019-nCo-virus eli 2019-nCoV (eng. 2019-novel coronavirus, "2019 uusi koronavirus") on Maailman terveysjärjestön (WHO:n) aluksi suosittelema väliaikainen nimi virukselle. Nimeämisessä WHO:n pyrkimyksenä oli välttää paikannimiä, jotta nimi ei leimaisi mitään ihmisryhmää.[16] 11. helmikuuta 2020 WHO nimesi viruksen aiheuttaman taudin nimellä COVID-19 (eng. coronavirus disease 2019, "2019 koronavirustauti").[3] Samana päivänä Kansainvälinen virusluokituskomitea (ICTV) antoi virukselle uuden nimen, SARS-CoV-2 (eng. severe acute respiratory syndrome coronavirus 2), jota komitea suosittelee käytettävän nimen 2019-nCoV sijaan. Nimi tulee viruksen perimän samankaltaisuudesta SARS:ia aiheuttavan viruksen eli SARS-CoV:n kanssa.[1]

Rakenne ja perimä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2 on seitsemäs tunnettu ihmiseen tarttuva koronavirus. Muita ovat olleet SARS:n aiheuttava SARS-CoV ja MERS:n aiheuttava MERS-CoV sekä HCoV-OC43, HCoV-229E, HKU-NL63 ja HCoV-HKU1.[4]

Kuten SARS:n ja MERS:n aiheuttajat, SARS-CoV-2 on beetakoronavirus. Se omaa kapsidin,[17] jota ympäröi lipidikerros.[18] Viruksen halkaisija on 50–200 nanometriä.[4] Kapsidin sisällä on viruksen perimä. Virus on muiden koronavirusten tapaan positiivinen RNA eli ssRNA(+)-virus. Perimä siis koostuu yhdestä RNA-juosteesta. Juosteen pituus on noin 29891 nukleotidia, jonka proteiineja koodaava osa on yhtäjaksoinen ja kahden transloitumattoman alueen välissä. Perimä koodaa 9860:ta aminohappoa. Näistä osa muodostaa 16 rakenteeseen liittymätöntä proteiinia (nsp, eng. non-structural proteins). Esimerkki tällaisesta proteiinista on viruksen monistumiseen vaadittu RNA-replikaasi.[17]

Eräs viruksen koodaamista proteiineista on sen lipidikalvon pinnan useat spike-glykoproteiinit. Kussakin on S1- ja S2-proteiinidomeenit. Virus sitoutuu spike-proteiinien S1-domeenien[17] kautta tartuttamansa solun pinnalla oleviin angiotensiinikonvertaasi 2 -reseptoreihin (ACE2). Esimerkiksi myös SARS:n aiheuttama virus tarttuu ACE2-reseptorien kautta.[19]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2:n perimä on 82-prosenttisesti samankaltainen kuin SARS:n aiheuttavalla viruksella. SARS-CoV-2:n perimä on tätäkin samankaltaisempi tietyillä lepakoilla tavattavien koronavirusten kanssa. SARS-CoV-2:n arvellaan siksi olevan peräisin lepakoista. Väli-isäntäeläimenä on ehkä muita eläimiä. Esimerkiksi SARS:n kohdalla sen aiheuttama virus tarttui lepakoilta todennäköisesti naamaripalmunäädille ja niiltä ihmisille.[17] Ihmisiltä vuoden 2020 tammikuun loppuun mennessä löydettyjen SARS-CoV-2-kantojen perimät ovat epidemian levitessä olleet keskenään yli 99,9 prosenttisesti samankaltaisia. Koronavirusten tyypillinen mutaatiotaajuus taas on 1/1000 mutaatiota per nukleotidi per vuosi. Edellä mainitut asiat merkitsevät sitä, että virus on evoluutionsa jälkeen levinnyt hyvin pian luonnosta ihmisiin.[20]

Tiettävästi ensimmäiset ihmisellä ilmenneet SARS-CoV-2-tartunnan oireet ilmenivät 1. joulukuuta 2019 Kiinan Wuhanissa. Tämä potilas ei ollut käynyt Wuhanissa sijaitsevalla Huananin mereneläviä myyvällä torilla tai omannut siihen muitakaan kytköksiä. Kyseisellä torilla käyneillä ilmeni myöhemmin laajalti SARS-CoV-2-tartuntoja.[21]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virus-infektion oireet.

Useimmilla SARS-CoV-2:n aiheuttamaan tautiin eli COVID-19:ään[3] sairastuneilla oireet ovat olleet lieviä. Pitkäaikaissairailla tai vanhuksilla kuolleisuus on ollut suurinta.[22] Noin 75 prosentilla vakavia oireita saaneista on yleensä ollut jokin pitkäaikaissairaus.[23]

Sairastuneilla yleisin oire on kuume, joka ilmenee lähes kaikilla taudin takia sairaalaan päätyneillä. Noin 60-70 prosentilla ilmenee sairaalaoloissa väsymystä tai kuivaa yskää. Alle 40 prosentilla ilmenee sairaalaoloissa ruokahaluttomuutta, lihassärkyä, hengenahdistusta, limaista yskää tai kurkkukipua. Alle 10 prosentilla ilmenee ripulia, pahoinvointia, sekavuutta, päänsärkyä, oksentelua tai vatsakipua.[22]

Eräs taudin harvinainen komplikaatio on äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä, joka on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Tämä komplikaatio voi olla kuolettava. Muita vakavia komplikaatioita ovat sydänlihasvaurio, verenkiertoshokki tai munuaisvaurio.[22]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2:n aiheuttamaa tautia eli COVID19:ää[2] hoidetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) mukaan taudinkuvasta riippuen joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa.[24] Hoidossa tulee kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan asianmukaiseen suojautumiseen.[25] Virusta vastaan ei ole rokotetta.[24]

Jos epäilee sairastuneensa, tulee THL:n mukaan toimia seuraavasti:[26]

  • Ota aina ensin puhelimitse yhteyttä terveyskeskukseen tai matkavakuutuksesi tiedoissa mainittuun puhelinnumeroon. Saat ohjeet hoitoon hakeutumiseen.
  • Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.
  • Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.

Lääketutkimukset ja -kokeilut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monia eri proteaasin estäjiä, kuten oseltamiviiriä, ja nukleotidijohdannaisia, kuten ribaviriiniä, on kokeiltu, kokeillaan ja on ehdotettu kokeiltavan hoitona SARS-CoV-2:ta vastaan. Nämä aineet hidastavat virusten monistumista. Toistaiseksi nämä hoidot ovat kokeellisia. Lääkkeistä monet ovat esimerkiksi HIV-lääkkeitä tai kehitetty yksinomaan SARS:ää tai MERS:ää vastaan. Lisäksi on kehitetty muun muassa SARS- tai MERS-koronavirusten helikaasien estäjiä ja spike-proteiiniin sitoutuvia aineita. Jälkimmäiset estävät viruksia siirtymästä soluihin. Näitäkin kokeillaan hoitona SARS-CoV-2:ta vastaan.[27]

Kokeellisissa hoidoissa on viruslääkkeiden lisäksi käytetty antibiootteja potilaiden tilaa heikentävien toissijaisten bakteeritartuntojen hoitamiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi.[22] Kortikosteroideja, kuten metyyliprednisolonia, on kokeiltu vakavasti sairailla virustartunnan keuhkokuumeen aiheuttamilta keuhkovaurioilta suojaavina lääkkeinä. Kortikosteroidien käyttö on kiistanalaista, sillä ne voivat liian suurin annoksin tai pitkään käytettynä aiheuttaa omia haittavaikutuksiaan ja lisätä potilaiden kuolleisuutta.[28]

SARS-CoV-2-rokotteen eläinkokeet on aloitettu Isossa-Britanniassa ja Kiinassa.[29]

Toteaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestö on julkaissut SARS-CoV-2-tartunnan toteamiseen lukuisia testimenetelmiä.[30][31] Testauksessa hyödynnetään käänteistranskriptiopolymeraasiketjureaktiota (RT-PCR).[32] Testit voidaan suorittaa veri- tai hengitystienäytteillä.[33][34] Tulokset saadaan yleensä muutaman tunnin tai muutaman päivän aikana.[34]

Ennuste ja kuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19 ei ole useimmille potilaille hengenvaarallinen, mutta jotakin merkittävää pitkäaikaissairautta poteville tai iäkkäille se voi olla.[22] 80 prosenttia kuolleista ovat olleet yli 60-vuotiaita, ja 75 prosentilla on ollut edeltäviä sairauksia.[23] Esimerkkejä kuolleisuutta lisäävistä sairauksista ovat eritoten korkea verenpaine, diabetes mellitus, jokin sydän- ja verisuonitauti tai syöpä. Edeltäviä esimerkkejä vähemmässä määrin kuolleisuutta lisääviä sairauksia ovat keuhkoahtaumatauti, HIV-infektio tai munuaisten vajaatoiminta.[22]

11. helmikuuta 2020 mennessä Kiinassa lääketieteellisesti varmennetun noin 72000 tartuntatapauksen perusteella kuolleisuus SARS-CoV-2-tartuntaan oli miehillä 2,8% ja naisilla 1,7%. Alle 9-vuotiailla kuolintapauksia ei oltu todettu. Kuolleisuus on 10–39-vuotiailla (v) ollut 0,2%, 40–49-v 0,4%, 50–59-v 1,3%, 60–69-v 3,6%, 70–79-v 8,0% ja yli 80-v 14,8%.[5]

Kuolleisuutta tartuntaan ei silti tunneta hyvin. 10. helmikuuta 2020 esitetyn arvion mukaan kuolleisuus on noin 1 prosentti jos arvioon sisällytetään paitsi lääketieteellisesti todetut, mutta myös toteamattomat tapaukset. Kiinan ulkopuolella kuolleisuus on ollut noin 1,2–5,6 prosenttia lääketieteellisesti todetuissa tapauksissa.[7][8] Maailmanlaajuinen kuolleisuus taas vuosina 2002–2011 tavalliseen kausi-influenssaan oli keskimäärin noin 2 prosenttia. Kuolleista noin 67 prosenttia oli yli 65-vuotiaita.[35] Suomessa kausi-influenssaan kuolee noin 500 henkilöä vuosittain.[36]

Todellista kuolleisuutta SARS-CoV-2-tartuntaan on hankala arvioida, sillä monet tartunnan saaneista potevat tautia kotona ilmoittautumatta viranomaisille.[37] On myös huomioitava, että viranomaisten tietoon ovat tulleet vain kuolintapaukset ja vakavimmat infektiot.[38]

Tarttuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tartuntatavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2 voi tarttua ihmisestä toiseen. Tyypillisesti virus tarttuu pisaratartuntana, kun tartunnan saanut yskii tai aivastaa. Virus saattaa elää otollisen kosteilla pinnoilla joitain tunteja, mutta kuivilla se ei selviä pitkään.[39] Kiinalaistutkijat ovat todenneet viruksen tarttuvan hengitystie-eritteiden lisäksi esimerkiksi oksennuksesta.[40] Virustartunta on mahdollista saada myös sitä tartuntaa kantavan ulosteesta. Virus voi levitä myös ylös- tai alaspäin WC:n putkistoja pitkin kerrostaloissa ainakin 10 kerroksen matkan ulosteen ja vesipisaroiden kantamana.[41]

Ei ole varmaa voiko tartunnan saanut henkilö tartuttaa muita, vaikka olisi toistaiseksi oireeton. Vaikka tämä olisi mahdollista, ei sitä pidetä kovin todennäköisenä.[42] Eräässä tapaustutkimuksessa todettiin oireettoman voivan tartuttaa muita,[43] mutta tutkimuksen päätelmät todettiin myöhemmin virheellisiksi. Potilas, johon tutkimus kohdistui, oireili jo tartuttaessaan toisen henkilön.[42] SARS-CoV-2-tartunnan aiemmin saaneet voivat saada tartunnan uudelleen jonkin aikaa parantumisen jälkeen. Uudelleentartunta on riski eritoten vanhemmille ihmisille.[44]

Itämisaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskimääräinen aika tartunnasta oireiden ilmenemiseen on noin 5 päivää[45] ja mediaaniaika 3 päivää. Oireet voivat kuitenkin ilmetä vasta 24 päivän kuluttua tartunnasta.[46] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunnan. Kunnan tai sairaanhoitopiirin lääkärin on mahdollista asettaa henkilö karanteeniin seuranta-ajaksi.[25]

Tartuttavuus (R0-luku)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisten arvioiden mukaan SARS-CoV-2-tartuntaa poteva tartuttaa keskimäärin 2,2–2,7 henkilöä. Tätä arvoa sanotaan R0-luvuksi. Uudempien 11. helmikuuta 2020 esitettyjen arvioiden mukaan tautia kantava tartuttaa keskimäärin 4,7–6,6 henkilöä. SARS:n aiheuttamalla viruksella tämä R0-luku oli 2,2–3,6 vuoden 2003 epidemian aikaan.[47]

Tartunnan ehkäiseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvä keino välttää virustartuntaa on jatkuva ja huolellinen käsien pesu saippualla. Jos pesumahdollisuutta ei ole, voi käyttää käsihuuhdetta.[39] Suomen ulkoministeriö suosittelee Kiinassa olevia välttämään eläinkontakteja, toreja joilla myydään eläviä tai kuolleita eläimiä elintarvikkeiksi sekä kypsentämätöntä tai huonosti kypsennettyä lihaa, pastöroimattomia maitotuotteita ja niistä valmistettuja tuotteita sekä pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä.[48]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee suu-nenäsuojuksen käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille, SARS-CoV-2:teen sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville ja oireisille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat olla läheisessä kontaktissa toisiin henkilöihin. Paperinen suojus suojaa terveydenhuollon henkilökuntaa ja muita sairastuneen lähikontakteja tartunnalta.[49] Suojus saattaa suojata pisaroilta ja estää koskettelemasta suuta ja nenää. THL:n mukaan terveet henkilöt, esimerkiksi matkailijat tai asiakaspalvelutyötä tekevät, eivät todennäköisesti hyödy suu-nenäsuojuksen käytöstä. Sen mukaan ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laajamittainen käyttö estäisi tartuntoja väestössä.[24]

Lentokentillä tehtävät maahantulo- ja maastalähtötarkastukset eivät ole olleet tehokkaita tartuntatautien tunnistamisessa toistaiseksi kertyneen tutkimusnäytön perusteella.[24]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b AE Gorbalenya et al: Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus – The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group. bioRxiv, 11.2.2020. doi:10.1101/2020.02.07.937862. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b Novel Coronavirus – China World Health Organization. 12.1.2020. Viitattu 13.2.2020. (englanniksi)
  3. a b c Novel Coronavirus (2019-nCoV) 11.2.2020. World Health Organization. Viitattu 12.2.2020.
  4. a b c N Chen et al: Epidemiological and clinical characteristics of 99 cases of 2019 novel coronavirus pneumonia in Wuhan, China: a descriptive study. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30211-7. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  5. a b The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) — China, 2020. Chinese Journal of Epidemiology, 2020, 41. vsk, nro 2, s. 145-151. Englanninkielinen käännös. doi:10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003. ISSN 0254-6450. Artikkelin verkkoversio.
  6. Vast majority of coronavirus infections are Mild, huge study has revealed ScienceAlert. 19.2.2020. Viitattu 19.2.2020.
  7. a b K Wighton, SL Elsland: Coronavirus fatality rate estimated by Imperial scientists Imperial News. 11.2.2020. Viitattu 14.2.2020.
  8. a b I Dorigatti et al: Report 4: Severity of 2019-novel coronavirus (nCoV) (pdf) Imperial College London. 10.2.2020. Viitattu 14.2.2020.
  9. Coronavirus Update (Live): 64,473 Cases and 1,384 Deaths from the Wuhan China Virus Outbreak - Worldometer www.worldometers.info. Viitattu 14.2.2020. (englanniksi)
  10. a b Ajankohtaista Wuhanin koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  11. Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – Tämä tapauksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  12. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2020.
  13. WHO julisti koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi – kuolonuhreja Kiinassa jo 170 Yle Uutiset. Viitattu 30.1.2020.
  14. Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  15. ‘Draconian measures’ urged as research estimates 44,000 virus cases in Wuhan South China Morning Post. 27.1.2020. Viitattu 29.1.2020. (englanniksi)
  16. J Taylor-Coleman: The coronavirus will finally get a proper name BBC News. 5.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  17. a b c d JF Chan et al: Genomic characterization of the 2019 novel human-pathogenic coronavirus isolated from a patient with atypical pneumonia after visiting Wuhan. Emerging Microbes & Infections, 2020, 9. vsk, nro 1, s. 221–236. PubMed:31987001. doi:10.1080/22221751.2020.1719902. ISSN 2222-1751. Artikkelin verkkoversio.
  18. Cluster of pneumonia cases caused by a novel coronavirus, Wuhan, China European Centre for Disease Prevention and Control. 17.1.2020. Viitattu 31.1.2020.
  19. Y Wan et al: Receptor recognition by novel coronavirus from Wuhan: An analysis based on decade-long structural studies of SARS. Journal of Virology, 2020. PubMed:31996437. doi:10.1128/JVI.00127-20. ISSN 0022-538X. Artikkelin verkkoversio.
  20. R Lu et al: Genomic characterisation and epidemiology of 2019 novel coronavirus: implications for virus origins and receptor binding. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30251-8. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  21. C Huang et al: Clinical features of patients infected with 2019 novel coronavirus in Wuhan, China. The Lancet, 2020, 395. vsk, nro 10223, s. 497–506. PubMed:31986264. doi:10.1016/S0140-6736(20)30183-5. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  22. a b c d e f D Wang et al: Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China. JAMA, 2020. PubMed:32031570. doi:10.1001/jama.2020.1585. Artikkelin verkkoversio.
  23. a b 'Window of opportunity' to stop coronavirus BBC News. 5.2.2020. Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  24. a b c d Usein kysyttyä uudesta koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.2.2020.
  25. a b Toimenpideohje epäiltäessä uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa infektiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.2.2020.
  26. THL on laatinut ohjeet epidemia-alueelta Suomeen saapuville Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 27.1.2020. Viitattu 15.2.2020.
  27. G Li, Clercq: Therapeutic options for the 2019 novel coronavirus (2019-nCoV). Nature Reviews Drug Discovery, 2020. doi:10.1038/d41573-020-00016-0. Artikkelin verkkoversio.
  28. L Shang et al: On the use of corticosteroids for 2019-nCoV pneumonia. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30361-5. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  29. MTV UUTISET- STT: Koronavirukseen kehitetään rokotetta – eläinkokeet aloitettu mtvuutiset.fi. 11.2.2020. Viitattu 11.2.2020.
  30. Maailman terveysjärjestö: Laboratory testing for 2019 novel coronavirus (2019-nCoV) in suspected human cases 17.1.2020. Maailman terveysjärjestö. Viitattu 8.2.2020.
  31. Schnirring, Lisa: Japan has 1st novel coronavirus case; China reports another death CIDRAP. 16.1.2020. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
  32. Centers for Disease Control and Prevention: 2019 Novel Coronavirus (2019-nCoV), Wuhan, China 26.1.2020. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 8.2.2020.
  33. Real-Time RT-PCR Panel for Detection 2019-nCoV | CDC www.cdc.gov. 7.2.2020. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
  34. a b Hilary Brueck: There's only one way to know if you have the coronavirus, and it involves machines full of spit and mucus Business Insider. Viitattu 8.2.2020.
  35. J Paget et al: Global mortality associated with seasonal influenza epidemics: new burden estimates and predictors from the GLaMOR Project. Journal of Global Health, 9, nro 2. PubMed:31673337. doi:10.7189/jogh.09.020421. ISSN 2047-2978. Artikkelin verkkoversio.
  36. Jukka Lumio: Influenssa terveyskirjasto.fi. 4.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
  37. Hanna Vaittinen: THL:n terveysturvallisuusjohtajan mukaan tiedetyt koronavirustartunnat ovat vain jäävuoren huippu: "Emme voi tietää vielä, kuinka moni tapauksista on vakavia" – kiinalaisnainen eristettynä mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  38. Yrjö Kokkonen: Koronavirus on aiheuttanut paljon huolta, vähän kuolemantapauksia – THL: Tavallinen kausi-influenssa Suomessa paljon suurempi ongelma Yle Uutiset. 27.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  39. a b Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  40. Uhreille ei saa järjestää hautajaisia ja heidät pitäisi polttohaudata välittömästi – Kiina asettaa uusia rajoitteita koronavirusepidemian pysäyttämiseksi Helsingin Sanomat. 2.2.2020. Viitattu 2.2.2020.
  41. Koronaviruksen pelätään tarttuneen putkia pitkin – 30-kerroksinen asuintalo evakuoitiin osittain Hongkongissa Ilta Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  42. a b K Kupferschmidt: Study claiming new coronavirus can be transmitted by people without symptoms was flawed Science. 3.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
  43. C Rothe et al: Transmission of 2019-nCoV Infection from an Asymptomatic Contact in Germany. New England Journal of Medicine, 2020. doi:10.1056/NEJMc2001468. ISSN 0028-4793. Artikkelin verkkoversio.
  44. Sharon Begley: Experts envision two scenarios if new coronavirus isn't contained STAT. 4.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  45. Q Li et al: Early transmission dynamics in Wuhan, China, of novel coronavirus–infected pneumonia. New England Journal of Medicine, 2020, s. NEJMoa2001316. doi:10.1056/NEJMoa2001316. ISSN 0028-4793. Artikkelin verkkoversio.
  46. W Guan et al: Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.02.06.20020974. Artikkelin verkkoversio.
  47. S Sanche et al: The novel coronavirus, 2019-nCoV, is highly contagious and more infectious than initially estimated. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.02.07.20021154. Artikkelin verkkoversio.
  48. Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustusta koronavirusalueelle Kiinassa – THL:ltä ohjeet epidemia-alueelta Suomeen saapuville Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2020.
  49. THL on laatinut ohjeet epidemia-alueelta Suomeen saapuville www.emaileri.fi. Viitattu 8.2.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]