Siirry sisältöön

Disulfidisidos

Wikipediasta

Disulfidisidos on yksinkertainen kovalenttinen sidos kahden tioliryhmän välillä. Disulfidisidosta kutsutaan myös S-S-sidokseksi, rikkisidokseksi, rikkisillaksi tai disulfidisillaksi. Tätä terminologiaa käytetään yleisesti biokemiassa ja bio-orgaanisessa kemiassa[1]. Muodollisesti (R-S-S-R)-liitosta kutsutaan persulfidiksi, kuten (R-O-O-R)-liitosta peroksidiksi, mutta sen nimityksen käyttö on harvinaista.

Kolmen rikkiatomin sitoutuessa toisiinsa yksinkertaisilla kovalenttisilla sidoksilla (S-S-S) kutsutaan sidosta trisulfidisidokseksi, vaikka tosiasiassa siinä on kaksi disulfidisidosta.

Disulfidisidokset muodostuvat yleensä kahden tioli- eli sulfhydryyliryhmän (-SH) hapettuessa, kuten alla olevassa kuvassa. Disulfidisidos voidaan palauttaa sulfhydryyliryhmiksi pelkistämällä.[1]

Disulfidisidos muodostuu kahden tioliryhmän hapettuessa.

Vaikutus proteiinin rakenteessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proteiineissa disulfidisidokset muodostuvat kysteiinitähteiden tioliryhmien välille. Disulfidisidoksilla on suuri merkitys proteiinin kolmiulotteisissa tertiääri- ja kvaternäärirakenteissa.[1]

Disulfidisidos stabiloi proteiinia useilla tavoilla:

  • Se pitää kaksi proteiinin osaa yhdessä joko intra- tai intermolekulaarisesti eli sidos on joko yhden polypeptidiketjun sisäinen tai kahden polypeptidiketjun välillä.
  • Se voi muodostaa laskostuneen proteiinin hydrofobisen ytimen.
  • Se vähentää läheisyydessään vesimolekyylien pitoisuutta, mikä stabiloi vesimolekyyleille herkkiä sekundaarirakenteiden vetysidoksia.
  1. 1 2 3 A. D. Smith (päätoim.): Oxford Dictionary of Biochemistry and Molecular Biology, s. 181-182. Oxford University Press, 2003. ISBN 0198506732 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.