Disulfidisidos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Disulfidisidos on yksinkertainen kovalenttinen sidos kahden tioliryhmän välillä. Disulfidisidosta kutsutaan myös S-S-sidokseksi, rikkisidokseksi, rikkisillaksi tai disulfidisillaksi. Tätä terminologiaa käytetään yleisesti biokemiassa ja bio-orgaanisessa kemiassa. Muodollisesti (R-S-S-R)-liitosta kutsutaan persulfidiksi, kuten (R-O-O-R)-liitosta peroksidiksi, mutta sen nimityksen käyttö on harvinaista.

Kolmen rikkiatomin sitoutuessa toisiinsa yksinkertaisilla kovalenttisilla sidoksilla (S-S-S) kutsutaan sidosta trisulfidisidokseksi, vaikka tosiasiassa siinä on kaksi disulfidisidosta. Disulfidisidokset muodostuvat yleensä kahden tioli- eli sulfhydryyliryhmän (-SH) hapettuessa kuten alla olevassa kuvassa. Disulfidisidos voidaan palauttaa sulfhydryyliryhmiksi pelkistämällä.

Disulfidisidos muodostuu kahden tioliryhmän hapettuessa.

Vaikutus proteiinin rakenteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proteiineissa disulfidisidokset muodostuvat kysteiinitähteiden tioliryhmien välille. Toinen rikkipitoinen aminohappo, metioniini, ei voi muodostaa disulfidisidoksia. Disulfidisidoksilla on suuri merkitys proteiinin kolmiulotteisissa tertiaari- ja kvaternaarirakenteissa. Disulfidisidos stabiloi proteiinia useilla tavoilla: 1) Se pitää kaksi proteiinin osaa yhdessä joko intra- tai intermolekulaarisesti eli sidos on joko yhden polypeptidiketjun sisäinen tai kahden polypeptidiketjun välillä. 2) Se voi muodostaa laskostuneen proteiinin hydrofobisen ytimen. 3) Se vähentää läheisyydessään vesimolekyylien pitoisuutta, mikä stabiloi vesimolekyyleille herkkiä sekundaarirakenteiden vetysidoksia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.