COVID-19

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee COVID-19-tautia. Sen aiheuttavaa virusta käsittelee artikkeli SARS-CoV-2 ja viruksen aiheuttamaa pandemiaa käsittelee artikkeli koronaviruspandemia 2019–2020.
Koronaviruspandemia 2019–2020
Pandemian tapahtumahistoria
Virus: SARS-CoV-2
Sairaus: COVID-19
Koronaviruspandemia Suomessa
COVID-19
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
ICD-10 U07.1
Tautitietokanta 60833
MedlinePlus 007768

COVID-19 (lyhenne sanoista Coronavirus disease 2019)[1] on sairaus, jonka aiheuttaa koronavirus SARS-CoV-2.[2] Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopulta alkaneen koronaviruspandemian.[3]

2. huhtikuuta 2020 mennessä tartuntoja on maailmanlaajuisesti todettu noin 938 000, joista 47 000 on kuollut ja 195 000 parantunut. Virus on levinnyt ainakin 203:een maahan tai hallintoalueelle. Suomessa varmennettuja tartuntoja on 1518, joista 17 on kuollut ja 300 parantunut.[4]

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys, yskökset ja hengitysvaikeudet.[5] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[6]

Maailman terveysjärjestön mukaan kuolleisuus COVID-19-tautiin on keskimäärin 3,4 prosenttia.[7] Tauti on hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Esimerkiksi Kiinassa ilmenneessä 72 000:ssa tautitapauksessa yli 80-vuotiailla kuolleisuus tautiin oli noin 15 prosenttia ja 10–39-vuotiailla 0,2 prosenttia.[8] Tauti voi olla vaarallinen myös nuoremmille. Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan esimerkiksi noin 14–21 prosenttia 20–44-vuotiaista tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa ja 2–4 prosenttia tehohoitoa.[9] Lapsilla oireet ovat aikuisia lievemmät ja vain hyvin harvat kuolevat tautiin, mutta alle 1-vuotiaista vauvoista joka kymmenes voi saada vakavia oireita.[10]

Mediaaniaika tartunnasta oireiden ilmenemiseen on 3 päivää, mutta taudin itämisaika voi olla lyhyempi tai pidempi.[6] Siksi Suomessa suositeltu karanteeniaika on 14 päivää oireettomille, joilla epäillään olevan tartunta.[11] COVID-19:n parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen.[12] Tartunta voi tosin osalla olla oireeton.[13]

COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[14] Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin Rovaniemellä 29. tammikuuta 2020 Saariselällä lomailleella[15] ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.[16] Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin Uudellamaalla Milanosta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.[17]

Tarttuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tartuntatavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2 tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana ja kosketustartuntana sairastuneen yskiessä tai aivastaessa. Esineiden pintojen osuus kosketustartuntojen kohdalla on merkittävää lähinnä sairaaloissa, joissa on paljon COVID-19:ää potevia.[18] Virus voi siirtyä tällaiselta pinnalta esimerkiksi käsiin ja koskettaessa käsillä sitten silmiin, nenään tai suuhun, virus voi siirtyä niiden kautta kehoon aiheuttaen taudin.[19]

Ei tiedetä, että tarttuuko virus käytännössä ulosteen kautta, mutta tätä pidetään epätodennäköisenä.[20] Verenluovutus ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.[21]

Virus säilyy Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella 2–3 vuorokautta muovilla ja ruostumattomalla teräksellä tartuttamiskykyisenä. Kartongilla tarttumiskyky säilyi vuorokauden ajan, ja kuparilla neljä tuntia. Viruksen tarttumiskykyisenä pinnoilla säilymisestä ei voida vetää johtopäätöstä sen tarttumiskykyyn niistä, sillä viruksen määrä romahtaa pinnoilla nopeasti, eikä tartuttavaa virusannosta tunneta. Saman tutkimuksen mukaan SARS-CoV-2 voi levitä usean tunnin ajan aerosoleina ilmassa. Arkielämään se ei vaikuta, ja tarttumisriski syntyy lähinnä terveydenhuollon toimenpiteissä, kuten intuboinnissa.[22]

Ei ole varmaa voivatko SARS-CoV-2-tartunnan aiemmin saaneet saada tartunnan uudelleen. Tällaisia tapauksia on todettu, mutta ne ovat voineet johtua virheellisistä mittauksista. Potilaalla on tällaisessa tapauksessa esimerkiksi ehkä voitu todeta tartunta virheellisesti ja hän on "parantumisen" jälkeen sitten myöhemmin oikeasti saanut tartunnan.[23]

Oireeton viruksen kantaja voi tartuttaa taudin muihin.[13] On epäselvää, miten suuri merkitys oireettomilla tartuttajilla on epidemian leviämisessä.[18]

Raskaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskauden aikana ilmenneitä COVID-19 tapauksia on tutkittu vain vähän. Kuten MERS:n tai SARS:n aiheuttavien virusten kohdalla, COVID-19:n aiheuttava virus ei näytä tarttuvan odottavalta äidiltä sikiöön tai vastasyntyneeseen lapseen, joka on syntynyt normaalisti tai keisarinleikkauksella. Äidin sairaus kuitenkin voi kasvattaa vastasyntyneen riskiä syntyä keskosena ja heikentää syntymän jälkeistä terveydentilaa. Eri maiden terveydenhuollon ammattijärjestöistä tai muista järjestöistä osa suosittelee rutiininomaisesti erottamaan COVID-19 -tartuntaa potevan äidin ja vastasyntyneen vauvan fyysisesti toisistaan, jottei vauvakin saa tartuntaa. Osa järjestöistä ei suosittele tätä toimenpidettä.[24] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole esittänyt suositusta vastasyntyneen ja sairaan äidin erottamista vastaan tai sen puolesta.[18]

Itämisaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mediaaniaika tartunnasta oireiden ilmenemiseen on 3 vuorokautta. Ääritapauksissa oireet voivat kuitenkin ilmetä 0–24 vuorokauden kuluttua tartunnasta.[6] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta. Suomessa kunnan tai sairaanhoitopiirin lääkärin on mahdollista asettaa henkilö karanteeniin seuranta-ajaksi.[11]

Perusuusiutumisluku R0[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestön mukaan SARS-CoV-2-tartuntaa poteva tartuttaa keskimäärin 1,4–2,5 henkilöä. Tätä arvoa sanotaan perusuusiutumisluvuksi eli R0-arvoksi. Tutkijat ovat kuitenkin esittäneet arvosta useita eri arvioita, jotka ovat vaihdelleet välillä 1,4–7,23.[25]

Tartunnan ehkäiseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hygienia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ja monissa muissa maissa pyrkimyksenä on hidastaa taudin leviämistä muun muassa henkilökohtaisen hygienian ja karanteenien kautta. Tämä laskisi tartuntatapausten päiväkohtaista lukumäärää ja vähentäisi siten hoitoa vaativien potilaiden aiheuttamaa terveydenhuollon ylikuormitusta.[26]

Hyvä keino välttää virustartuntaa on jatkuva ja huolellinen käsien pesu saippualla. Jos pesumahdollisuutta ei ole, voi käyttää käsihuuhdetta.[27] Jos käsihuuhdetta käytetään, sitä tulisi käyttää melko runsaasti ja sen pitäisi antaa kuivua tarpeeksi kauan niin, että se alkaa vaikuttaa. Alkoholipitoiset desinfiointiaineet voivat myös kuivattaa ihoa, jolloin iho alkaa halkeilla. Saippua on käsihuuhdetta tehokkaampi tartunnan ehkäisemisessä, koska se hajottaa tehokkaasti viruksen lipidikerroksen eli rasvakuoren.[28][29]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa pesemään kädet aina seuraavissa tilanteissa, ainakin 20 sekunnin ajan:[30]

  • ulkoa sisään tullessa
  • ennen ruoan laittoa ja ruokailua
  • WC-käynnin tai vaipan vaihdon jälkeen
  • niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen
  • kun on koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.

Lisäksi ei pidä kosketella silmiä, nenää tai suuta ellei ole juuri pessyt käsiään.[30] Pintojen siivoamisen kannalta tavanomaiset siivousaineet tehoavat THL:n mukaan hyvin virukseen.[18]

Suojavälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

THL suosittelee suu-nenäsuojuksen käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille, COVID-19:ää potevien lähikontakteille, kuten samassa taloudessa asuville ja tautiin mahdollisesti sairastuneille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat olla läheisessä kontaktissa toisiin henkilöihin.[18]

Terveydenhuollon työntekijöille, jotka käsittelevät COVID-19-potilaita, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus suosittelee FFP3- tai vähintään FFP2-suodattimella varustettua suun ja nenän peittävää suojainta. Suodattimella varustamattomat suojaimet, kuten kirurgin maskit, eivät suojaa käyttäjää tartunnalta. Suojaimen kanssa tulee myös käyttää vähintään suojalaseja tai kasvot peittävää kasvosuojaa/visiiriä, käsineitä (esimerkiksi lateksi tai nitriili) ja vettä hylkivää pitkähihaista kaapua.[31]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ulkoministeriö suosittelee Kiinassa olevia välttämään eläinkontakteja, toreja joilla myydään eläviä tai kuolleita eläimiä elintarvikkeiksi sekä kypsentämätöntä tai huonosti kypsennettyä lihaa, pastöroimattomia maitotuotteita ja niistä valmistettuja tuotteita sekä pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä.[32]

Lentokentillä tehtävät maahantulo- ja maastalähtötarkastukset eivät ole olleet tehokkaita tartuntatautien tunnistamisessa toistaiseksi kertyneen tutkimusnäytön perusteella.[18]

Lapsia ei tule viedä sairaana päiväkotiin eikä lähettää sairaana kouluun.[28]

Tartunnan toteaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja SARS-CoV-2 vai joku muu virus tai bakteeri.[18]

Maailman terveysjärjestö on julkaissut COVID-19-taudin toteamiseen lukuisia testimenetelmiä[33][34] ja kaupallisesti saatavia tuotteita on myytävänä.[35] Testauksessa hyödynnetään geeninmonistusmenetelmää (PCR tai RT-PCR).[36][37] Testit voidaan suorittaa veri- tai hengitystienäytteillä.[38][39] Tulokset saadaan 90 minuutissa, muutaman tunnin tai muutaman päivän aikana riippuen käytetystä menetelmästä.[39] Maailmalla on tarjolla useamman valmistajan kaupallisia pikatestejä, ja niitä 2. maaliskuuta 2020 uutisoidun tiedon mukaan tulossa myös Suomeen.[40] Tartunta on kuitenkin vaikeampi todeta tapauksissa, joissa sairastunut on oireeton. Tällaisissa tapauksissa myös negatiivisen tuloksen saanut voi todellisuudessa kantaa virusta.[13]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virusinfektion oireet.

COVID-19:n oireet vaihtelevat oireettomuudesta vakavaan keuhkokuumeeseen ja jopa kuolemaan. Pitkäaikaissairailla ja iäkkäillä oireet ovat olleet pahimpia. Nuorilla ja lapsilla oireet ovat yleensä olleet lieviä.[5] Taulukon oireiden lisäksi haju- tai makuaistin katoaminen eli anosmia tai ageusia voivat virustartunnan oireita. Anosmia voi ilmetä jopa 30%:lla lievästi oireilevista taudin saaneista. Nämä oireet ovat tiettävästi lyhytaikaisia.[41]

Oireiden yleisyys[5]
Oire Yleisyys
Kuume 87,9 %
Kuiva yskä 67,7 %
Väsymys 38,1 %
Yskökset 33,4 %
Hengitysvaikeudet 18,6 %
Lihaskipu tai nivelkipu 14,8 %
Kurkkukipu 13,9 %
Päänsärky 13,6 %
Kylmät väreet 11,4 %
Pahoinvointi tai oksennus 5,0 %
Nenän tukkoisuus 4,8 %
Ripuli 3,7 %
Veriyskä 0,9 %
Sidekalvontulehdus 0,8 %

Eräs taudin vakavissa tapauksissa ilmenevä komplikaatio on äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä, joka on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa sydänlihasvaurio, verenkiertoshokki tai munuaisvaurio.[42]

72 000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja 5 prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa tai verenmyrkytys.[8] Vakavasti sairastuneilla keuhkoihin jää todennäköisesti pysyviä vaurioita. Käytännössä se näkyy niin, että ihminen hengästyy helpommin, eli keuhkojen hengityskapasiteetti pienenee. Hengitysteihin voi tulla myös kudosvaurioita, jotka altistavat uusille hengitystieinfektioille.[43]

Sairauden kesto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräässä kiinalaisessa tutkimuksessa Wuhanissa tarkasteltiin 191 potilasta, jotka olivat keskimäärin 56-vuotiaita (ikäjakauma 46–67 vuotta). Potilaat olivat päätyneet tai hakeutuneet COVID-19:n takia sairaalaan. Parantuminen kesti 8–37 päivää ja sairauden mediaanikesto oli 22 päivää. Sairauteen kuoli 54 henkilöä ja kuolleilla taudin mediaanikesto oli 18,5 päivää. Taudin alkamishetkeksi laskettiin aika, jolloin potilaat päätyivät sairaalaan ja parantumiseksi se, kun heillä ei ollut havaittavissa eritteissään enää viruksen RNA:ta. Parantuneilla kuume kesti 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja he olivat tehohoidossa 6,5 päivää (päivät 11,5–18).[12]

Patofysiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudin eteneminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:[44]

  1. Virus tunkeutuu keuhkojen soluihin ja alkaa tuhota niitä. Seurauksena keuhkoihin alkaa muodostua nestettä, joka johtaa hengitysvaikeuksiin.
  2. Ihmisen immuunijärjestelmä käynnistyy ja aloittaa vastaiskun. Elimistössä olevat virukset voivat tuhoutua ja ihminen tervehtyy. Immuunijärjestelmä saattaa kuitenkin käydä myös terveiden solujen kimppuun, jolloin keuhkokuume pahenee ja nesteen kertyminen kiihtyy.
  3. Keuhkoihin syntyy vaurioita. Potilaiden keuhkoihin voi syntyä reikiä niin, että ne muistuttavat hunajakennoa. Potilas tarvitsee hengityskonetta.

Virukseen reagoiva immuunijärjestelmä saattaa vaurioittaa erityisesti sisäelimiä, jolloin maksa, munuaiset tai perna eivät toimi normaalisti, ja veriarvot heikkenevät. Myös itse virus saattaa levitä sisäelimiin. Jos se pääsee verenkiertoon, varsinkin verta käsittelevät maksa ja munuaiset ovat vaarassa.[44]

Riskiryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuorilla ja lapsilla COVID-19:n oireet ovat yleensä olleet lievät. Sairaus on kuitenkin erityisen tappava iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. COVID-19 voi olla vakava eritoten yli 70-vuotiaille, sydämen tai keuhkojen toimintaa heikentävää sairautta poteville ja niille, joilla immuunijärjestelmä on heikko. Esimerkkejä edeltävistä ovat vaikea sydänsairaus, vaikea keuhkosairaus, elinvaurioin oireileva diabetes, krooninen munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten lymfooma tai leukemia, ja vastustuskykyä heikentävät hoidot, kuten kortisonihoito. Päivittäinen tupakointi ja sairaalloinen ylipaino, jossa painoindeksi on yli 40, saattavat myös lisätä COVID-19:n oireiden vakavuutta. Hyvin hoidettua astmaa tai diabetesta potevilla lapsilla vakavien oireiden riski ei ole merkittävä, mutta elinten vajaatoimintaa tai vastustuskykyä heikentävä lääkitys tai tauti voivat lisätä lasten riskiä kuolla COVID-19:ään.[18]

Ennuste ja kuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestön 3. maaliskuuta 2020 antaman ilmoituksen mukaan tapauskuolleisuus COVID-19:ään oli 3,4 prosenttia.[7] Todellista tapauskuolleisuutta virustartuntaan on hankala arvioida, sillä monet tartunnan saaneista potevat tautia lieväoireisina kotonaan ilmoittautumatta viranomaisille vakavammin oireilevien tapausten taas tullessa viranomaisten tietoon.[45]

Tapauskuolleisuus ikäryhmän mukaan Kiinassa.[8]

11. helmikuuta 2020 mennessä Kiinassa todetun noin 72 000:n COVID-19-tapauksen kohdalla tapauskuolleisuus 10–39-vuotiailla oli 0,2 %, 40–49-vuotiailla 0,4 %, 50–59-vuotiailla 1,3 %, 60–69-vuotiailla 3,6 %, 70–79-vuotiailla 8,0 % ja yli 80-vuotiailla 14,8 %. Tämä Kiinan tautikeskuksen (CDCC) tutkimus kattoi 419 alle 10-vuotiasta henkilöä, joiden kohdalla ei todettu kuolintapauksia. Tapauskuolleisuus oli 10,5 % jotakin sydän- ja verisuonitautia potevilla, 6,3 % diabeetikoilla, 6,3 % jotakin kroonista hengityselinsairautta potevilla, 6,0 % korkeaa verenpainetta potevilla ja 5,6 % syöpää potevilla.[8]

30. maaliskuuta 2020 julkaistussa tutkimuksessa kuolleisuudeksi 0–9-vuotiailla arvioitiin 0,2–2,5 promillea, 10–29-vuotiailla 1–9 promillea, 30–49-vuotiailla 4–32 promillea, 50–59-vuotiailla 0,3–1,3 %, 60–69-vuotiailla 1,1–3,9 %, 70–79-vuotiailla 2,5–8,4 % ja yli 80-vuotiailla 3,4–13,3 %. Tutkimus kattoi 44 672 henkilöä ja se pohjautui pääosin yllä mainitun CDCC:n tutkimuksen tarkastelemiin tautitapauksiin. Tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan niiden osuutta, jotka eivät ole päätyneet esimerkiksi lievien oireidensa tai oireettomuutensa takia tilastoihin sekä poistamaan muutamien muiden tilastoja mahdollisesti vääristävien tekijöiden vaikutusta.[46]

Yhdysvaltain tautikeskuksen havainnot sairastuneista[9]
Ikä

(vuotta)

Sairaalaan

joutuneet (%)

Tehoitoon

joutuneet (%)

Tapaus-

kuolleisuus (%)

0–19 1,6–2,5 0 0
20–44 14,3–20,8 2,0–4,2 0,1–0,2
45–54 21,2–28,3 5,4–10,4 0,5–0,8
55–64 20,5–30,1 4,7–11,2 1,4–2,6
65–74 28,6–43,5 8,1–18,8 2,7–4,9
75–84 30,5–58,7 10,5–31,0 4,3–10,5
85 tai yli 31,3–70,3 6,3–29,0 10,4–27,3

Virustartunnan saaneista keski-ikäisistä ja hieman vanhemmista noin joka neljäs voi joutua sairaalaan ja joka kymmenes voi vaatia tehohoitoa (taulukko). Huomattavaa on myös se, että 20–44-vuotiaista joka kymmenes voi vaatia sairaalahoitoa. Nämä ovat Yhdysvaltain tautikeskuksen 18. maaliskuussa 2020 esittämiä tuloksia, jotka pohjautuvat 4 226:een virukseen sairastuneeseen yhdysvaltalaiseen.[9]

Italian kansanterveyslaitos tilastoi laboratoriovarmennettuja sairastuneita olleen Italiassa 26. maaliskuuta 2020 mennessä yhteensä 73 780. Sairaiden mediaani-ikä oli 62 vuotta, ja tapauskuolleisuus oli keskimäärin 9,2 % (6 801 menehtynyttä). Yli 80-vuotiaiden tapauskuolleisuus oli 24–24,6 %. Tapauskuolleisuus oli muilla ikäryhmillä matalampi ja esimerkiksi 50–69-vuotiailla se oli 1,7–5,7 %.[47]

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka kymmenes vauva voi sairastua tautiin vakavasti tutkimuksen mukaan, joka kattoi 2 143 kiinalaislasta, joiden mediaani-ikä oli 7 vuotta. Pääosa ei sairastunut vakavasti: noin 5 % oli oireettomia, 51 % lieväoireisia ja 39 % oireiltaan keskisasteisia. Loput noin 5 % sairastui vakavasti: alle 1-vuotiailla 11 % tapauksista oli vakavia, 1–5-vuotiaista 7 %, 6–15-vuotiaista 4 % ja yli 15-vuotiaista 3 %. Yksi potilas kuoli tarkasteltuna ajanjaksona. Vakavasti sairailla ilmeni vähintään syanottista hypoksiaa, jossa happisaturaatio oli alle 92 %.[10]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19:ta vastaan ei ole sen parantavaa erityistä lääkehoitoa tai ennaltaehkäisevää rokotetta. Vain sen oireita voidaan pyrkiä lieventämään.[20] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan taudinkuvasta riippuen tautia hoidetaan joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa.[18] Hoidossa tulee kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan asianmukaiseen suojautumiseen.[11]

Jos epäilee sairastuneensa, tulee THL:n mukaan toimia seuraavasti:[48]

  • Jos oireesi ovat lievät etkä kuulu riskiryhmään, lepää ja sairasta rauhassa kotona, kunnes oireesi ovat loppuneet.
  • Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, ja yleistilasi heikkenee.
  • Jos kuulut riskiryhmään (katso kohta riskiryhmät), soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos sinulle nousee äkillinen kuume (38 °C tai yli) ja sinulla on kurkkukipua tai yskää.

Kliinisen fysiologian erikoislääkäri, emeritusprofessori Anssi Sovijärvi kehottaa lopettamaan tupakoinnin välittömästi, koska se voi lisätä riskiä sairastua koronavirukseen sekä pahentaa oireita. Erityisen haitallista tupakointi on riskiryhmiin kuuluville eli yli 70-vuotiaille ja niille, joilla on perussairauksia. Sovijärven mukaan tupakoinnin lopettaminen parantaa vastustuskykyä jo parissa päivässä. Hän suosittelee lopettamiseen nikotiinivalmisteita ja myös uusia, vieroitusoireita helpottavia reseptilääkkeitä.[49]

Lääketutkimukset ja -kokeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monia eri proteaasin estäjiä, kuten oseltamiviiriä, ja nukleotidijohdannaisia, kuten ribaviriiniä, on kokeiltu, kokeillaan ja on ehdotettu kokeiltavan hoitona SARS-CoV-2:ta vastaan. Nämä lääkeaineet hidastavat virusten monistumista. Toistaiseksi nämä hoidot ovat kokeellisia. Lääkkeistä monet ovat esimerkiksi HIV-lääkkeitä tai kehitetty aiemmin yksinomaan SARS:ia aiheuttavaa SARS-CoV:ta tai MERS:iä aiheuttavaa MERS-CoV:ta vastaan. Lisäksi on kehitetty muun muassa SARS:ia tai MERS:iä aiheuttavien koronavirusten helikaasien estäjiä ja spike-proteiiniin sitoutuvia aineita. Jälkimmäiset estävät viruksia siirtymästä soluihin. Näitäkin kokeillaan hoitona SARS-CoV-2:ta vastaan.[50]

Kiinassa ja Italiassa on kokeiltu tosilitsumabia (tuotenimi Actemra), joka on tarkoitettu nivelreuman hoitoon ja joka estää interleukiini IL-6:n toimintaa. Potilaiden tilassa on havaittu selkeää paranemista 24–48 tunnin kuluttua hoidon aloittamisesta. Kiinassa on toivottu, että lääke voisi pysäyttää sytokiinien vapautumisoireyhtymän (cytokine release syndrome) eli "sytokiinimyrskyt". Kiinassa on käynnissä 5. toukokuuta saakka jatkuva tosilitsumabi-tutkimus, johon on tarkoitus osallistua 188 SARS-CoV-2-koronaviruspotilasta.[51]

Alustavien kiinalaisten ja ranskalaisten tutkimustulosten perusteella malarian hoitoon käytetyt hydroksiklorokiini ja klorokiini saattavat sopia COVID-19:n hoitoon. Sveitsiläinen Novartis-lääkeyhtiö ilmoitti 20. maaliskuuta lahjoittavansa 130 miljoonaa annosta hydroksiklorokiinia, jos lääke hyväksytään hoitomuodoksi. Ranskalaisessa 25 potilaan tutkimuksessa, jota ei ole toistaiseksi arvioitu tieteellisin metodein eikä julkaistu, kolme neljäsosaa potilaista on kerrottu parantuneen. Kiinassa on, tai on ollut, käynnissä 25 tutkimushanketta aiheesta. Niistä ainakin yhdessä 100 potilaan tutkimuksessa on saatu viitteitä lääkkeen mahdollisesta tehosta. Osa tutkijoista on varoittanut, että tutkimusta tehosta koronavirusta vastaan tarvitaan vielä paljon lisää.[52]

Suomalaisen Faron Pharmaceuticalsin ARDS-oireyhtymän lääke Traumakine tehostaa keuhkojen toimintaa, ja saattaisi pelastaa SARS-CoV-2-tartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneita. Fimean mukaan lääkettä ei voi ottaa käyttöön ennen uutta, laajaa henkilöillä tehtyä faasi III:n tutkimusta.[53]

Kokeellisissa hoidoissa on viruslääkkeiden lisäksi käytetty antibiootteja potilaiden tilaa heikentävien toissijaisten bakteeritartuntojen hoitoon tai ennaltaehkäisyyn.[42] Kortikosteroideja, kuten metyyliprednisolonia, on kokeiltu vakavasti sairailla virustartunnan keuhkokuumeen aiheuttamilta keuhkovaurioilta suojaavina lääkkeinä. Kortikosteroidien käyttö on kiistanalaista, sillä ne voivat liian suurin annoksin tai pitkään käytettynä aiheuttaa omia haittavaikutuksiaan ja lisätä potilaiden kuolleisuutta.[54]

Rokotetutkimukset ja -kokeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2-rokotteen eläinkokeet on aloitettu useissa maissa, muun muassa Isossa-Britanniassa ja Kiinassa.[55] Lupauksiin rokotteen valmistumisesta jopa vain vuoden päästä kannattaa suhtautua varauksella, sillä yleensä rokotteiden kehittämisessä kestää keskimäärin 10 vuotta.[56][57][58]

Saksalainen CureVac on valmis aloittamaan lähetti-RNA:han perustuvan rokotteensa kliiniset kokeet kesällä 2020.[59]

Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin NIH:n rahoittamassa rokotehankkeessa kliiniset kokeet on aloitettu 45 vapaaehtoisella. Moderna Therapeutics -yhtiön koerokote on nimeltään mRNA-1273, ja myös se perustuu lähetti-RNA:han.[59]

Israelilainen Migal on kehittänyt vuosien ajan rokotetta kanojen korona­virukseen, ja säätää laitteitaan käsittelemään SARS-CoV-2-virusta. Yhtiö on lupaillut tuloksia jo viikoissa, mutta rokotteen pitää ennen markkinoille tuloa läpäistä kliiniset testit ja saada viranomaisten hyväksyntä.[59]

Rokotekehitystä on myös muun muassa Etelä-Koreassa.[59]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Novel Coronavirus (2019-nCoV) 11.2.2020. World Health Organization. Viitattu 12.2.2020.
  2. AE Gorbalenya et al: Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus – The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group. bioRxiv, 11.2.2020. doi:10.1101/2020.02.07.937862. Artikkelin verkkoversio.
  3. WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  4. Coronavirus Update (Live) www.worldometers.info. Viitattu 9.3.2020. (englanniksi)
  5. a b c Report of the WHO-China Joint Mission on Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) 24.2.2020. World Health Organization. Viitattu 18.3.2020.
  6. a b c W Guan et al: Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.02.06.20020974. Artikkelin verkkoversio.
  7. a b WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 - 3 March 2020 who.int. 3.3.2020. Viitattu 5.3.2020.
  8. a b c d The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) — China, 2020. Chinese Journal of Epidemiology, 2020, 41. vsk, nro 2, s. 145-151. Englanninkielinen käännös. doi:10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003. ISSN 0254-6450. Artikkelin verkkoversio.
  9. a b c Severe outcomes among patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) — United States, February 12–March 16, 2020. Morbidity and Mortality Weekly Report, 2020, nro 69. doi:10.15585/mmwr.mm6912e2. ISSN 0149-2195. Artikkelin verkkoversio.
  10. a b Y Dong et al: Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China. Pediatrics, 2020, 145. vsk, nro 3. PubMed:32179660. doi:10.1542/peds.2020-0702. ISSN 1098-4275. Artikkelin verkkoversio.
  11. a b c Toimenpideohje epäiltäessä uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa infektiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.2.2020.
  12. a b F Zhou et al: Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30566-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  13. a b c Y Bai et al: Presumed asymptomatic carrier transmission of COVID-19. JAMA, 2020. doi:10.1001/jama.2020.2565. Artikkelin verkkoversio.
  14. Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  15. Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – Tämä tapauksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  16. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2020.
  17. Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen – suora lähetys juuri nyt Ilta Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  18. a b c d e f g h i Usein kysyttyä uudesta koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.3.2020.
  19. Advice for public who.int. Viitattu 22.3.2020.
  20. a b Q&A on coronaviruses (COVID-19) World Health Organization. Viitattu 28.3.2020.
  21. Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan - Luovutusrajoituksia päivitetty 18.3. alkaen www.veripalvelu.fi. 17.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  22. Elisa Kallunki: Suomalaisasiantuntija koronan tarttumisesta ilmateitse: tutkimustulos ei liity arkielämän tilanteisiin Yle Uutiset. 18.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  23. Magdalena Osumi: Questions raised over COVID-19 reinfection after Japanese woman develops illness again The Japan Times Online. 28.2.2020. Viitattu 18.3.2020.
  24. E Mullins et al: Coronavirus in pregnancy and delivery: rapid review. Ultrasound in Obstetrics & Gynecology, 2020. PubMed:32180292. doi:10.1002/uog.22014. ISSN 1469-0705. Artikkelin verkkoversio.
  25. Y Liu et al: The reproductive number of COVID-19 is higher compared to SARS coronavirus. Journal of Travel Medicine, 2020, 27. vsk, nro 2. doi:10.1093/jtm/taaa021. ISSN 1195-1982. Artikkelin verkkoversio.
  26. Mikko Puttonen: "Matalan käyrän" kuvio kertoo, miksi koronavirusepidemiaa on välttämätöntä rajoittaa alusta alkaen Helsingin Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  27. Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  28. a b Saippuapesu on käsidesiä tehokkaampi tapa suojautua koronavirukselta – tauti leviää kaikkien eritteiden kautta Iltalehti. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  29. Lääkäri kertoo, miksi käsien saippuapesu toimii paremmin kuin käsidesi – syy löytyy ”viruspallerosta” Ilta Sanomat. 9.3.2020. Viitattu 9.3.2020.
  30. a b Käsienpesu ja yskiminen - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.3.2020.
  31. Guidance for wearing and removing personal protective equipment in healthcare settings for the care of patients with suspected or confirmed COVID-19 (pdf) 2020. European Centre for Disease Prevention and Control. Viitattu 22.3.2020.
  32. Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustusta koronavirusalueelle Kiinassa – THL:ltä ohjeet epidemia-alueelta Suomeen saapuville Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2020.
  33. Maailman terveysjärjestö: Laboratory testing for 2019 novel coronavirus (2019-nCoV) in suspected human cases 17.1.2020. Maailman terveysjärjestö. Viitattu 8.2.2020.
  34. Schnirring, Lisa: Japan has 1st novel coronavirus case; China reports another death CIDRAP. 16.1.2020. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
  35. Vircelliltä qPCR-kitti Koronaviruksen (COVID-19 & SARS) havaitsemiseksi hengitystienäytteistä immunodiagnostic.fi.
  36. Koronavirus COVID-19 - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.2.2020.
  37. Centers for Disease Control and Prevention: 2019 Novel Coronavirus (2019-nCoV), Wuhan, China 26.1.2020. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 8.2.2020.
  38. Real-Time RT-PCR Panel for Detection 2019-nCoV | CDC www.cdc.gov. 7.2.2020. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
  39. a b Hilary Brueck: There's only one way to know if you have the coronavirus, and it involves machines full of spit and mucus Business Insider. Viitattu 8.2.2020.
  40. Tällaiset oireet sinulla pitää olla, jotta pääset koronavirustestiin – pelkkä nuha ei riitä Ilta Sanomat. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  41. G Iacobucci: Sixty seconds on . . . anosmia. BMJ, 2020, 368. vsk. PubMed:32209546. doi:10.1136/bmj.m1202. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio.
  42. a b D Wang et al: Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China. JAMA, 2020. PubMed:32031570. doi:10.1001/jama.2020.1585. Artikkelin verkkoversio.
  43. Ilpo Pajunen, Hanna Hanhinen: Mitä haluat tietää koronasta? Yle kokoaa vastaukset tähän juttuun – ostoksia voi toimittaa ikääntyneelle sukulaiselle Yle Uutiset. 16.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  44. a b Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä – näin koronavirus iskee sairastuneeseen Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2020.
  45. Hanna Vaittinen: THL:n terveysturvallisuusjohtajan mukaan tiedetyt koronavirustartunnat ovat vain jäävuoren huippu: "Emme voi tietää vielä, kuinka moni tapauksista on vakavia" – kiinalaisnainen eristettynä mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  46. R Verity et al: Estimates of the severity of coronavirus disease 2019: a model-based analysis. The Lancet Infectious Diseases, 2020. doi:10.1016/S1473-3099(20)30243-7. ISSN 1473-3099. Artikkelin verkkoversio.
  47. Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
  48. Koronavirustauti: Milloin on hakeuduttava hoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.3.2020.
  49. Koronavirus voi iskeä tupakanpolttajiin rajummin kuin savuttomiin – Professori: "Nyt on paras aika lopettaa tupakointi" Kaleva. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  50. G Li, E Clercq: Therapeutic options for the 2019 novel coronavirus (2019-nCoV). Nature Reviews Drug Discovery, 2020. doi:10.1038/d41573-020-00016-0. Artikkelin verkkoversio.
  51. Kolehmainen, Aleksi: Reumalääkettä kokeiltiin koronaviruspotilaiden hoitoon Italiassa Mediuutiset. 9.3.2020. Viitattu 9.3.2020.
  52. Malarialääkkeestä toivotaan apua taistelussa koronaviruspandemiaa vastaan Yle Uutiset. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  53. Jauhiainen, Ilkka: Suomalainen lääkekeksintö voisi auttaa koronan vakaviin oireisiin – Fimea: Tehoa ei vielä ole todistettu Kauppalehti. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  54. L Shang et al: On the use of corticosteroids for 2019-nCoV pneumonia. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30361-5. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  55. MTV UUTISET- STT: Koronavirukseen kehitetään rokotetta – eläinkokeet aloitettu mtvuutiset.fi. 11.2.2020. Viitattu 11.2.2020.
  56. E Pronke et al: Risk in vaccine research and development quantified. PLoS ONE, 2013, 8. vsk, nro 3. PubMed:23526951. doi:10.1371/journal.pone.0057755. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.
  57. D Gouglas et al: Estimating the cost of vaccine development against epidemic infectious diseases: a cost minimisation study. The Lancet Global Health, 2018, 6. vsk, nro 12, s. e1386–e1396. doi:10.1016/S2214-109X(18)30346-2. ISSN 2214-109X. Artikkelin verkkoversio.
  58. How long does it take to research and develop a new vaccine? - EA Forum forum.effectivealtruism.org. Viitattu 15.3.2020.
  59. a b c d Koronarokotteita kehitetään nyt kovaa vauhtia – israelilainen yhtiö lupaillut tuloksia jo viikoissa Ilta Sanomat. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]