COVID-19

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee COVID-19-tautia. Sen aiheuttavaa virusta käsittelee artikkeli SARS-CoV-2 ja viruksen aiheuttamaa pandemiaa käsittelee artikkeli koronaviruspandemia.
COVID-19
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Luokitus
ICD-10 U07.1
Tautitietokanta 60833
MedlinePlus 007768

COVID-19 (lyhenne englanninkielen sanoista coronavirus disease 2019 eli koronavirustauti 2019)[1] on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva SARS-CoV-2.[2] Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen koronaviruspandemian.[3]

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys, yskökset ja hengitysvaikeudet.[4] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[5]

Tauti on hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Esimerkiksi Kiinassa ilmenneessä 72 000:ssa tautitapauksessa yli 80-vuotiailla kuolleisuus tautiin oli noin 15 prosenttia ja 10–39-vuotiailla 0,2 prosenttia.[6] Tauti voi olla vaarallinen myös nuoremmille. Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan esimerkiksi noin 14–21 prosenttia 20–44-vuotiaista tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa ja 2–4 prosenttia tehohoitoa.[7] Lapsilla oireet ovat aikuisia lievemmät ja vain hyvin harvat kuolevat tautiin, mutta alle 1-vuotiaista vauvoista joka kymmenes voi saada vakavia oireita.[8]

COVID-19 alkaa oireilemaan keskimäärin 5–6 päivän kuluttua virustartunnasta.[4] Siksi Suomessa suositeltu karanteeniaika on 14 päivää oireettomille, joilla epäillään olevan tartunta.[9] COVID-19:n parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen.[10] Tartunta voi tosin osalla olla oireeton.[11]

COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[12] Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin Rovaniemellä 29. tammikuuta 2020 Saariselällä lomailleella[13] ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.[14] Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin Uudellamaalla Milanosta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.[15]

Tarttuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tartuntatavat ja -riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2 tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa.[16] Pisaroita muodostuu esimerkiksi myös hengitettäessä, puhuttaessa ja laulaessa.[17] Pisaratartunnassa henkilöiden tulee olla noin metrin etäisyydellä toisistaan, jolloin pisaroita voi päätyä sairaalta terveen henkilön suun limakalvoille, nenän limakalvoille tai silmien sidekalvoille, joista virus sitten päätyy terveen kehoon COVID-19-taudin aiheuttaen.[18]

Virus voi tarttua myös ilmasta aerosolimuodossa, eli hyvin pienissä pisaroissa, joiden halkaisija alle viisi mikrometriä,[18] mutta tämän tartuntatavan riski on pienempi kuin pisaratartunnan. On silti vielä epäselvää, kuinka merkittävä leviämisreitti ilmavälitteisyys oikeasti on.[16] Aerosolit voivat levitä yli metrin etäisyydelle niitä levittäneestä sairaasta henkilöstä ja pysyä tartuttamiskykyisinä ilmassa hyvin pitkään. Aerosolitartunta on mahdollinen ainakin sairaalaolosuhteissa, kuten intubaation yhteydessä.[18]

Virus voi tarttua myös kosketustartuntana, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.[16]

Virus tarttuu parhaiten paljon väkeä sisältävissä ja suljetuissa sisätiloissa, kuten rakennuksissa tai liikennevälineissä. Näistä esimerkkejä ovat tehtaat, kirkot, ravintolat, laivat, kaupat ja juhlat. Virus tarttuu ulkona huonommin, mutta voi levitä ulkonakin suuressa väkijoukossa, kuten karnevaaleissa tai urheilutapahtumissa.[17]

COVID-19 -tartunnan takia oireilevat levittävät virusta tehokkaimmin oireidensa alussa. Virukseen sairastuneet oireettomat henkilöt voivat myös levittää virusta. Oireettomista valtaosalle kuitenkin tiettävästi tulee oikreita myöhemmin. Oireettomien aiheuttamien tartuntojen osuutta ei tiedetä. Viruksen leviäminen lapsesta aikuiseen on epätodennäköisempää kuin tartunnan leviäminen aikuisesta aikuiseen, mutta ei mahdotonta.[17]

Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta.[18] Hanaveden käsittely tuhoaa viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.[19]

Verenluovutus ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.[20]

Tutkimusten mukaan 10–20 prosentin vähemmistö aiheuttaa 80 prosenttia tartunnoista. Eniten koronavirusta tartuttavia sanotaan superlevittäjiksi.[21] Tämä selittää taudin rypäsmäisen leviämisen.[22] Japanissa on neuvottu ihmisiä välttämään tilanteita, jotka perustuvat kolmen c:n malliin: closed spaces (sisätilat), crowded spaces (tilat, joissa on paljon väkeä vieri vieressä) ja close contact settings (lähikontaktitilanteet).[21]

Veriryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan veriryhmä voi vaikuttaa sairauden tartuttamisalttiuteen siten, että A-veriryhmään kuuluville tauti saattaa tulla muita helpommin ja O-ryhmään muita heikommin. Lisäksi kuolleisuus tautiin oli A-ryhmäläisillä suurinta ja O-ryhmäläisillä matalinta. Taudilta kannattaa suojautua veriryhmästä riippumatta, mutta veriryhmällä voi olla merkitystä esimerkiksi sairaanhoidossa hoitoennusteen laatimisessa. Tutkimuksen otanta oli kuitenkin tutkijoiden mukaan pieni (2 173 henkilöä) ja muun muassa yhteyttä veriryhmän ja muiden sairauksien välillä ei tarkasteltu. Muut sairaudet, kuten diabetes, lisäävät virustartunnan vakavuutta, mutta veriryhmä voisi toisaalta lisätä alttiutta näille muille sairauksille, eikä tätä yhteyttä voida sulkea pois ilman tutkimusta.[23]

Raskaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronavirustaudin vaikutuksia raskauteen ei tiedetä täysin, koska luotettavaa tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla.

Itämisaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudin itämisaika on keskimäärin 5–6 vuorokautta, jonka jälkeen oireet alkavat.[4] Ääritapauksissa itämisaika on 0–24 vuorokautta.[24] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta.[9]

Tartunnan uusiutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo sairastanut saada sen jälleen jonkin ajanjakson kuluttua. Uusintatartuntoja jo parantuneilla ei kuitenkaan ole todistettavasti ilmennyt. Tällaisia tartuntoja on uutisoitu, mutta niiden osoitettu johtuneen esimerkiksi tautia aiheuttamattomista SARS-CoV-2-viruksen jäämistä, jotka on havaittu tartunnasta todellisuudessa parantuneilta henkilöiltä otetuista näytteistä.[25] Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien vasta-aineiden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa ehkä siten olla lyhytkestoinen.[26] T-soluvälitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.[27]

Tartunnan ehkäiseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotona pysytteleminen, turvavälit ja maskin käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotona pysyttely pienentää tartunnan saamisen riskiä.[28] Koronavirus voi tarttua lähikontaktissa helposti esimerkiksi henkilön puhuessa. Turvavälit ovat tapa estää tartuntoja.[29] Maski pienentää muiden tartuttamisen riskiä. Se ei kuitenkaan estä käyttäjäänsä saamasta tartuntaa. Maskia suositellaan käytettäväksi toisten henkilöiden lähellä ollessa.[30]

Hygienia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ja monissa muissa maissa pyrkimyksenä on hidastaa taudin leviämistä muun muassa henkilökohtaisen hygienian ja karanteenien kautta. Tämä laskisi tartuntatapausten päiväkohtaista lukumäärää ja vähentäisi siten hoitoa vaativien potilaiden aiheuttamaa terveydenhuollon ylikuormitusta.[31]

Hyvä keino välttää virustartuntaa on jatkuva ja huolellinen käsien pesu saippualla. Jos pesumahdollisuutta ei ole, voi käyttää käsihuuhdetta.[32] Jos käsihuuhdetta käytetään, sitä tulisi käyttää melko runsaasti ja sen pitäisi antaa kuivua tarpeeksi kauan niin, että se alkaa vaikuttaa. Alkoholipitoiset desinfiointiaineet voivat myös kuivattaa ihoa, jolloin iho alkaa halkeilla. Saippua on käsihuuhdetta tehokkaampi tartunnan ehkäisemisessä, koska saippua liuottaa viruksen rasvakuoren.[33][34]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa pesemään kädet aina seuraavissa tilanteissa, ainakin 20 sekunnin ajan:[35]

  • ulkoa sisään tullessa
  • ennen ruoan laittoa ja ruokailua
  • WC-käynnin tai vaipan vaihdon jälkeen
  • niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen
  • kun on koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.

Lisäksi ei pidä kosketella silmiä, nenää tai suuta ellei ole juuri pessyt käsiään.[35] Pintojen siivoamisen kannalta tavanomaiset siivousaineet tehoavat THL:n mukaan hyvin virukseen.[36]

Ammattilaisten suojavälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

THL suosittelee hengityssuojaimen käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille, COVID-19-tautia potevien lähikontakteille, kuten samassa taloudessa asuville ja tautiin mahdollisesti sairastuneille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat olla läheisessä kontaktissa toisiin henkilöihin.[36]

Terveydenhuollon työntekijöille, jotka käsittelevät COVID-19-potilaita, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus suosittelee FFP3- tai vähintään FFP2-suodattimella varustettua suun ja nenän peittävää suojainta. Suodattimella varustamattomat suojaimet, kuten kirurgin maskit, eivät suojaa käyttäjää tartunnalta. Suojaimen kanssa tulee myös käyttää vähintään suojalaseja tai kasvot peittävää kasvosuojaa/visiiriä, käsineitä (esimerkiksi lateksi tai nitriili) ja vettä hylkivää pitkähihaista kaapua.[37]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ulkoministeriö suositteli epidemian alussa Kiinassa olevia välttämään eläinkontakteja, toreja joilla myydään eläviä tai kuolleita eläimiä elintarvikkeiksi sekä kypsentämätöntä tai huonosti kypsennettyä lihaa, pastöroimattomia maitotuotteita ja niistä valmistettuja tuotteita sekä pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä.[38]

Tartunnan toteaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: COVID-19-näytteenotto

COVID-19-näytteenossa pyrkimyksenä on ottaa näytteitä SARS-CoV-2-infektioon mahdollisesti sairastuneilta infektion toteamiseksi.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virusinfektion oireet.

COVID-19:n oireet vaihtelevat oireettomuudesta vakavaan keuhkokuumeeseen ja jopa kuolemaan. Pitkäaikaissairailla ja iäkkäillä oireet ovat olleet pahimpia. Nuorilla ja lapsilla oireet ovat yleensä olleet lieviä.[4] Alla olevan taulukon oireiden lisäksi haju- tai makuaistin katoaminen eli anosmia tai ageusia voivat olla virustartunnan oireita. Anosmia voi ilmetä jopa 30 prosentilla lievästi oireilevista taudin saaneista. Nämä oireet ovat tiettävästi lyhytaikaisia.[39] Jotkut tartunnan saaneista ovat myös kertoneet kokeneensa ihon kihelmöintiä tai kuumuuden tunnetta iholla.[40]

Oireiden yleisyys[4]
Oire Yleisyys
Kuume 87,9 %
Kuiva yskä 67,7 %
Väsymys 38,1 %
Yskökset 33,4 %
Hengitysvaikeudet 18,6 %
Lihas- tai nivelkipu 14,8 %
Kurkkukipu 13,9 %
Päänsärky 13,6 %
Kylmät väreet 11,4 %
Pahoinvointi tai oksennus 5,0 %
Nenän tukkoisuus 4,8 %
Ripuli 3,7 %
Veriyskä 0,9 %
Sidekalvontulehdus 0,8 %

Eräs taudin vakavissa tapauksissa ilmenevä komplikaatio on äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä, joka on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa sydänlihasvaurio, verenkiertoshokki tai munuaisvaurio.[41]

72 000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja viidellä prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa tai verenmyrkytys.[6]

Virustartunnan kesto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievästi oireilevat potilaat paranevat viruksesta yleensä noin kahdessa viikossa. Tauti voi joillakin pahentua noin viikossa tartunnan saamisesta, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa. Näillä vakavasti sairailla parantuminen virustartunnasta on yleensä 3–6 viikkoa. Tautiin kuolleet potilaat ovat yleensä kuolleet noin 2–8 viikon kuluttua taudin ensioireiden alkamisesta.[4]

Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin 191 potilasta, joiden ikäjakauma oli 46–67 vuotta ja keski-ikä 56 vuotta. Eloonjääneillä mediaanikesto viruksen poistumiselle kehosta oli 22 päivää. Potilaista 54 kuoli. Kuolleilla taudin mediaanikesto oli 18,5 päivää. Viruksesta parantuneilla kuume kesti 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja he olivat tehohoidossa 6,5 päivää (päivät 11,5–18).[10]

Jälkioireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainakin vakavasti COVID-19-tautiin sairastuneille tauti voi jättää keuhkofibroosin muodossa pitkäkestoisia tai pysyviä vaurioita keuhkoihin, jotka vaikeuttavat hengittämistä.[5] COVID-19 voi aiheuttaa eriasteisia vaurioita sydämeen ainakin niillä, jotka ovat joutuneet taudin takia sairaalaan. Vauriot saattavat altistaa esimerkiksi rytmihäiriöille myöhemmin elämässä.[42] COVID-19 voi myös aiheuttaa aivovaurioita aiheuttamalla esimerkiksi akuutin disseminoituneen enkefalomyeliitin tai lisäämällä aivoveritulppien muodostumisriskiä. Aivovauriot voivat ilmetä esimerkiksi sekavuutena tai kouristuskohtauksina.[43]

Taudin eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudin eteneminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:[44]

  1. Virus tunkeutuu keuhkojen soluihin ja alkaa tuhota niitä. Seurauksena keuhkoihin alkaa muodostua nestettä, joka johtaa hengitysvaikeuksiin.
  2. Ihmisen immuunijärjestelmä käynnistyy ja aloittaa vastaiskun. Elimistössä olevat virukset voivat tuhoutua ja ihminen tervehtyy. Immuunijärjestelmä saattaa kuitenkin käydä myös terveiden solujen kimppuun, jolloin keuhkokuume pahenee ja nesteen kertyminen kiihtyy.
  3. Keuhkoihin syntyy vaurioita. Potilaiden keuhkoihin voi syntyä reikiä niin, että ne muistuttavat hunajakennoa. Potilas tarvitsee hengityskonetta.

Virukseen reagoiva immuunijärjestelmä saattaa vaurioittaa erityisesti sisäelimiä, jolloin maksa, munuaiset tai perna eivät toimi normaalisti, ja veriarvot heikkenevät. Myös itse virus saattaa levitä sisäelimiin. Jos se pääsee verenkiertoon, varsinkin verta käsittelevät maksa ja munuaiset ovat vaarassa.[44]

Riskiryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuorilla ja lapsilla COVID-19:n oireet ovat yleensä olleet lievät. Sairaus on kuitenkin erityisen tappava iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. COVID-19 voi olla vakava eritoten yli 70-vuotiaille, sydämen tai keuhkojen toimintaa heikentävää sairautta poteville ja niille, joilla immuunijärjestelmä on heikko. Esimerkkejä edeltävistä ovat vaikea sydänsairaus, vaikea keuhkosairaus, elinvaurioin oireileva diabetes, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten jokin solusalpaajahoidossa oleva syöpätauti, ja vastustuskykyä heikentävät hoidot, kuten kortisonihoito. Päivittäinen tupakointi, sähkötupakointi ja sairaalloinen ylipaino, jossa painoindeksi on yli 40, saattavat myös lisätä COVID-19:n oireiden vakavuutta heikentämällä keuhkojen toimintaa. Hyvin hoidettua astmaa tai diabetesta potevilla lapsilla vakavien oireiden riski ei ole merkittävä. Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, joilla on vaikea perussairaus tai jotka tarvitsevat immunosuppressiivista lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista.[45]

Ennuste ja kuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestön 3. maaliskuuta 2020 antaman ilmoituksen mukaan tapauskuolleisuus COVID-19-tautiin oli 3,4 prosenttia.[46] Heinä-elokuussa 2020 järjestön epidemiologi arvioi kuolleisuuden noin 0.6 prosentiksi.[47]

Todellista tapauskuolleisuutta virustartuntaan on hankala arvioida, sillä monet tartunnan saaneista potevat tautia lieväoireisina kotonaan ilmoittautumatta viranomaisille vakavammin oireilevien tapausten taas tullessa viranomaisten tietoon.[48]

Tapauskuolleisuus ikäryhmän mukaan Kiinassa.[6]

11. helmikuuta 2020 mennessä Kiinassa todetun noin 72 000:n COVID-19-tapauksen kohdalla tapauskuolleisuus 10–39-vuotiailla oli 0,2 , 40–49-vuotiailla 0,4 , 50–59-vuotiailla 1,3 , 60–69-vuotiailla 3,6 , 70–79-vuotiailla 8,0  ja yli 80-vuotiailla 14,8  prosenttia. Tämä Kiinan tautikeskuksen (CDCC) tutkimus kattoi 419 alle 10-vuotiasta henkilöä, joiden kohdalla ei todettu kuolintapauksia. Tapauskuolleisuus oli 10,5  prosenttia jotakin sydän- ja verisuonitautia potevilla, 6,3  diabeetikoilla, 6,3  jotakin kroonista hengityselinsairautta potevilla, 6,0  korkeaa verenpainetta potevilla ja 5,6  prosenttia syöpää potevilla.[6]

30. maaliskuuta 2020 julkaistussa tutkimuksessa kuolleisuudeksi 0-9-vuotiailla arvioitiin 0,2–2,5 promillea, 10–29-vuotiailla 1–9 promillea, 30–49-vuotiailla 4–32 promillea, 50–59-vuotiailla 0,3–1,3  prosenttia, 60–69-vuotiailla 1,1–3,9 , 70–79-vuotiailla 2,5–8,4  ja yli 80-vuotiailla 3,4–13,3  prosenttia. Tutkimus kattoi 44 672 henkilöä ja se pohjautui pääosin yllä mainitun CDCC:n tutkimuksen tarkastelemiin tautitapauksiin. Tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan niiden osuutta, jotka eivät ole päätyneet esimerkiksi lievien oireidensa tai oireettomuutensa takia tilastoihin, sekä poistamaan muutamien muiden tilastoja mahdollisesti vääristävien tekijöiden vaikutusta.[49]

Yhdysvaltain tautikeskuksen havainnot sairastuneista[7]
Ikä

(vuotta)

Sairaalaan

joutuneet (%)

Tehoitoon

joutuneet (%)

Tapaus-

kuolleisuus (%)

0-19 1,6–2,5 0 0
20-44 14,3–20,8 2,0–4,2 0,1–0,2
45-54 21,2–28,3 5,4–10,4 0,5–0,8
55-64 20,5–30,1 4,7–11,2 1,4–2,6
65-74 28,6–43,5 8,1–18,8 2,7–4,9
75-84 30,5–58,7 10,5–31,0 4,3–10,5
85 tai yli 31,3–70,3 6,3–29,0 10,4–27,3

Virustartunnan saaneista keski-ikäisistä ja hieman vanhemmista noin joka neljäs voi joutua sairaalaan ja joka kymmenes voi vaatia tehohoitoa (taulukko). Huomattavaa on myös se, että 20–44-vuotiaista joka kymmenes voi vaatia sairaalahoitoa. Nämä ovat Yhdysvaltain tautikeskuksen 18. maaliskuussa 2020 esittämiä tuloksia, jotka pohjautuvat 4 226:een virukseen sairastuneeseen yhdysvaltalaiseen.[7]

Italian kansanterveyslaitos tilastoi laboratoriovarmennettuja sairastuneita olleen Italiassa 26. maaliskuuta 2020 mennessä yhteensä 73 780. Sairaiden mediaani-ikä oli 62 vuotta, ja tapauskuolleisuus oli keskimäärin 9,2 prosenttia (6 801 menehtynyttä). Yli 80-vuotiaiden tapauskuolleisuus oli 24–24,6 prosenttia. Tapauskuolleisuus oli muilla ikäryhmillä matalampi ja esimerkiksi 50–69-vuotiailla se oli 1,7–5,7 prosenttia.[50]

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka kymmenes vauva voi sairastua tautiin vakavasti tutkimuksen mukaan, joka kattoi 2 143 kiinalaislasta, joiden mediaani-ikä oli 7 vuotta. Pääosa ei sairastunut vakavasti: noin viisi prosenttia oli oireettomia, 51 prosenttia lieväoireisia ja 39 prosenttia oireiltaan keskisasteisia. Loput noin viisi prosenttia sairastui vakavasti: alle 1-vuotiailla 11 prosenttia tapauksista oli vakavia, 1–5-vuotiaista seitsemän, 6–15-vuotiaista neljä ja yli 15-vuotiaista kolme prosenttia. Yksi potilas kuoli tarkasteltuna ajanjaksona. Vakavasti sairailla ilmeni vähintään syanottista hypoksiaa, jossa happisaturaatio oli alle 92 prosenttia.[8]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19-tautia vastaan ei ole sen parantavaa erityistä lääkehoitoa tai ennaltaehkäisevää rokotetta. Vain sen oireita voidaan pyrkiä lieventämään.[51] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan taudinkuvasta riippuen tautia hoidetaan joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa.[36] Hoidossa tulee kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan asianmukaiseen suojautumiseen.[9]

Jos epäilee sairastuneensa, tulee THL:n mukaan toimia seuraavasti:[52]

  • Jos epäilet COVID-19-tautia, tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa. Voit myös varata ajan terveyskeskukseen, josta sinut ohjataan tarvittaessa COVID-19-testiin.
  • Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, ja yleistilasi heikkenee.
  • Jos kuulut riskiryhmään (katso kohta riskiryhmät), soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos sinulle nousee äkillinen kuume (38 °C tai yli) ja sinulla on kurkkukipua tai yskää.
  • Jos sinulla on varmistettu COVID-19, pysyttele kotona vähintään 14 vuorokauden ajan. Jos sinulla on oireita vielä 14. päivänä tai sen jälkeen, pysy kotona, kunnes olet ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta. Vältä lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin.
  • Kotihoidossa seuraa COVID-19-taudin THL:n kotihoidon ohjeita.[53]

Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteen laitos on julkaissut nettisivullaan nenähengitykseen pohjautuvan kuntoutusohjelman COVID-19 potilaille.[54]

Kliinisen fysiologian erikoislääkäri, emeritusprofessori Anssi Sovijärvi kehottaa lopettamaan tupakoinnin välittömästi, koska se voi lisätä riskiä sairastua koronavirukseen sekä pahentaa oireita. Erityisen haitallista tupakointi on riskiryhmiin kuuluville eli yli 70-vuotiaille ja niille, joilla on perussairauksia. Sovijärven mukaan tupakoinnin lopettaminen parantaa vastustuskykyä jo parissa päivässä. Hän suosittelee lopettamiseen nikotiinivalmisteita ja myös uusia, vieroitusoireita helpottavia reseptilääkkeitä.[55]

Rokote- ja lääketutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotetutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

Koronavirusrokote on kehitteillä oleva rokote, joka saattaisi valmistuessaan kehittää immuniteetin SARS-CoV-2:ta vastaan ja estää siten COVID-19-taudin kehittymisen. Rokotteen kehittäjät pyrkivät nopeuttamaan yleensä vuosia kestävää kehittelytyötä kuukausiin. Jotkut erilaiset ehdokkaat rokotteiksi kehittävät vasta-aineita ja T-soluja koronavirusta vastaan.[56]

Lääketutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monia eri proteaasin estäjiä, kuten oseltamiviiriä, ja nukleotidijohdannaisia, kuten ribaviriiniä, on kokeiltu, kokeillaan ja on ehdotettu kokeiltavan hoitona SARS-CoV-2:ta vastaan. Nämä lääkeaineet hidastavat virusten monistumista. Toistaiseksi nämä hoidot ovat kokeellisia. Lääkkeistä monet ovat esimerkiksi HIV-lääkkeitä tai kehitetty aiemmin yksinomaan SARS:ia tai MERS:iä aiheuttavia viruksia vastaan. Lisäksi on kehitetty muun muassa SARS:ia tai MERS:iä aiheuttavien koronavirusten helikaasien estäjiä ja spike-proteiiniin sitoutuvia aineita. Jälkimmäiset estävät viruksia siirtymästä soluihin. Näitäkin kokeillaan hoitona SARS-CoV-2:ta vastaan.[57]

Kiinassa ja Italiassa on kokeiltu tosilitsumabia (tuotenimi Actemra), joka on tarkoitettu nivelreuman hoitoon ja joka estää interleukiini IL-6:n toimintaa. Potilaiden tilassa on havaittu selkeää paranemista 24–48 tunnin kuluttua hoidon aloittamisesta. Kiinassa on toivottu, että lääke voisi pysäyttää sytokiinien vapautumisoireyhtymän (cytokine release syndrome) eli "sytokiinimyrskyt". Kiinassa on käynnissä 5. toukokuuta saakka jatkuva tosilitsumabi-tutkimus, johon on tarkoitus osallistua 188 COVID-19-potilasta.[58]

Alustavien kiinalaisten ja ranskalaisten tutkimustulosten perusteella malarian hoitoon käytetyt hydroksiklorokiini ja klorokiini saattavat sopia COVID-19:n hoitoon. Sveitsiläinen Novartis-lääkeyhtiö ilmoitti 20. maaliskuuta lahjoittavansa 130 miljoonaa annosta hydroksiklorokiinia, jos lääke hyväksytään hoitomuodoksi. Ranskalaisessa 25 potilaan tutkimuksessa, jota ei ole toistaiseksi arvioitu tieteellisin metodein eikä julkaistu, kolme neljäsosaa potilaista on kerrottu parantuneen. Kiinassa on, tai on ollut, käynnissä 25 tutkimushanketta aiheesta. Niistä ainakin yhdessä 100 potilaan tutkimuksessa on saatu viitteitä lääkkeen mahdollisesta tehosta. Osa tutkijoista on varoittanut, että tutkimusta tehosta koronavirusta vastaan tarvitaan vielä paljon lisää.[59]

Suomalaisen Faron Pharmaceuticalsin ARDS-oireyhtymän lääke Traumakine tehostaa keuhkojen toimintaa, ja saattaisi pelastaa SARS-CoV-2-tartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneita. Fimean mukaan lääkettä ei voi ottaa käyttöön ennen uutta, laajaa henkilöillä tehtyä faasi III:n tutkimusta.[60]

Kokeellisissa hoidoissa on viruslääkkeiden lisäksi käytetty antibiootteja potilaiden tilaa heikentävien toissijaisten bakteeritartuntojen hoitoon tai ennaltaehkäisyyn.[41] Kortikosteroideja, kuten metyyliprednisolonia, on kokeiltu vakavasti sairailla virustartunnan keuhkokuumeen aiheuttamilta keuhkovaurioilta suojaavina lääkkeinä. Kortikosteroidien käyttö on kiistanalaista, sillä ne voivat liian suurin annoksin tai pitkään käytettynä aiheuttaa omia haittavaikutuksiaan ja lisätä potilaiden kuolleisuutta.[61]

Ranskalaistutkijat suunnittelevat nikotiinilaastarien testaamista koronapotilailla ja etulinjan työntekijöillä, sillä Ranskassa tehdyssä tutkimuksessa ainoastaan 4,4 prosenttia sairaalahoitoa vaatineista potilaista oli säännöllisiä tupakoitsijoita. Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei kenenkään pidä alkaa tupakoida koronaviruksen takia.[62]

Myös typpioksidihoitoja ollaan testaamassa kliinisesti.[63]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Novel Coronavirus (2019-nCoV) 11.2.2020. World Health Organization. Viitattu 12.2.2020.
  2. AE Gorbalenya et al: Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group. bioRxiv, 11.2.2020. doi:10.1101/2020.02.07.937862. Artikkelin verkkoversio.
  3. WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  4. a b c d e f Report of the WHO-China Joint Mission on Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) 24.2.2020. World Health Organization. Viitattu 18.3.2020.
  5. a b K Lechowicz et al: COVID-19: The Potential Treatment of Pulmonary Fibrosis Associated with SARS-CoV-2 Infection. Journal of Clinical Medicine, 2020, 9. vsk, nro 6. PubMed:32575380. doi:10.3390/jcm9061917. Artikkelin verkkoversio.
  6. a b c d The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) China, 2020. Chinese Journal of Epidemiology, 2020, 41. vsk, nro 2, s. 145–151. Englanninkielinen käännös. doi:10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003. ISSN 0254-6450. Artikkelin verkkoversio.
  7. a b c Severe outcomes among patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) United States, February 12–March 16, 2020. Morbidity and Mortality Weekly Report, 2020, nro 69. doi:10.15585/mmwr.mm6912e2. ISSN 0149-2195. Artikkelin verkkoversio.
  8. a b Y Dong et al: Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China. Pediatrics, 2020, 145. vsk, nro 3. PubMed:32179660. doi:10.1542/peds.2020-0702. ISSN 1098-4275. Artikkelin verkkoversio.
  9. a b c Toimenpideohje epäiltäessä uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa infektiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.2.2020.
  10. a b F Zhou et al: Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30566-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  11. Y Bai et al: Presumed asymptomatic carrier transmission of COVID-19. JAMA, 2020. doi:10.1001/jama.2020.2565. Artikkelin verkkoversio.
  12. Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  13. Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – Tämä tapauksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  14. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2020.
  15. Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen – suora lähetys juuri nyt Ilta Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  16. a b c Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.7.2020.
  17. a b c Transmission of COVID-19 European Centre for Disease Prevention and Control. 16.7.2020. Viitattu 18.7.2020.
  18. a b c d Modes of transmission of virus causing COVID-19: implications for IPC precaution recommendations who.int. 29.3.2020. Viitattu 18.7.2020.
  19. Koronavirus ja vesiturvallisuus - Ympäristöterveys - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.7.2020.
  20. Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan - Luovutusrajoituksia päivitetty 18.3. alkaen www.veripalvelu.fi. 17.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  21. a b Tartunnat | Pandemia etenee superleviämistilanteissa: Näin koronavirus levisi oireettomalta naiselta ketjuna 70 ihmiseen Pohjois-Kiinassa Helsingin Sanomat. 18.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  22. Koronavirus | Valtaosa koronatartunnoista voi olla ”superlevittäjien” aikaansaannoksia, arvelevat tutkijat – löydös voi vaikuttaa myös taudin torjuntaan Helsingin Sanomat. 21.4.2020. Viitattu 20.7.2020.
  23. J Zhao et al: Relationship between the ABO blood group and the COVID-19 susceptibility. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.03.11.20031096. Artikkelin verkkoversio.
  24. W Guan et al: Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.02.06.20020974. Artikkelin verkkoversio.
  25. Ed Cara: What’s the Evidence for Covid-19 Reinfection? Gizmodo UK. 14.7.2020. Viitattu 14.7.2020.
  26. Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings: Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection. medRxiv, 11.7.2020. doi:10.1101/2020.07.09.20148429. Artikkelin verkkoversio.
  27. Deena Beasley: Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies Reuters. 10.7.2020. Viitattu 14.7.2020.
  28. Pysy kotona -kampanja muistuttaa nuoria pysymään kotona koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi – Pornaisten Kunta pornainen.fi. Viitattu 20.7.2020.
  29. Juha-Pekka Tikka: Suositus käsidesistä nojaa vanhaan tietoon, mutta Suomi ei muuta linjaa verkkouutiset.fi. 19.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  30. Koronavirus | Miksi Suomessa ei suositella kasvomaskien käyttöä kaikille? ”Siitä voi tulla jopa virusgeneraattori”, sanoo ylilääkäri Helsingin Sanomat. 2.4.2020. Viitattu 20.7.2020.
  31. Mikko Puttonen: "Matalan käyrän" kuvio kertoo, miksi koronavirusepidemiaa on välttämätöntä rajoittaa alusta alkaen Helsingin Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  32. Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  33. Saippuapesu on käsidesiä tehokkaampi tapa suojautua koronavirukselta tauti leviää kaikkien eritteiden kautta Iltalehti. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  34. Lääkäri kertoo, miksi käsien saippuapesu toimii paremmin kuin käsidesi syy löytyy ”viruspallerosta” Ilta Sanomat. 9.3.2020. Viitattu 9.3.2020.
  35. a b Käsienpesu ja yskiminen – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.3.2020.
  36. a b c Usein kysyttyä uudesta koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.3.2020.
  37. Guidance for wearing and removing personal protective equipment in healthcare settings for the care of patients with suspected or confirmed COVID-19 (pdf) 2020. European Centre for Disease Prevention and Control. Viitattu 22.3.2020.
  38. Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustusta koronavirusalueelle Kiinassa – THL:ltä ohjeet epidemia-alueelta Suomeen saapuville Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2020.
  39. G Iacobucci: Sixty seconds on . . . anosmia. BMJ, 2020, 368. vsk. PubMed:32209546. doi:10.1136/bmj.m1202. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio.
  40. Jälleen yksi uusi koronaviruksen oire? Sairastuneet kertovat erikoisesta tuntemuksesta www.mtvuutiset.fi. Viitattu 16.4.2020.
  41. a b D Wang et al: Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China. JAMA, 2020. PubMed:32031570. doi:10.1001/jama.2020.1585. Artikkelin verkkoversio.
  42. RD Mitrani, N Dabas, JJ Goldberger: COVID-19 Cardiac Injury: Implications for Long-Term Surveillance and Outcomes in Survivors. Heart Rhythm, 2020, nro 0. PubMed:32599178. doi:10.1016/j.hrthm.2020.06.026. ISSN 1547-5271. Artikkelin verkkoversio.
  43. RW Paterson et al: The emerging spectrum of COVID-19 neurology: clinical, radiological and laboratory findings. Brain, 2020. doi:10.1093/brain/awaa240. Artikkelin verkkoversio.
  44. a b Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä – näin koronavirus iskee sairastuneeseen Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2020.
  45. Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.4.2020.
  46. WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 - 3 March 2020 who.int. 3.3.2020. Viitattu 5.3.2020.
  47. Vanessa Chalmers: World Health Organization says Covid-19 may kill 0.6% of all patients Mail Online. 3.8.2020. Viitattu 3.8.2020.
  48. Hanna Vaittinen: THL:n terveysturvallisuusjohtajan mukaan tiedetyt koronavirustartunnat ovat vain jäävuoren huippu: "Emme voi tietää vielä, kuinka moni tapauksista on vakavia" – kiinalaisnainen eristettynä mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  49. R Verity et al: Estimates of the severity of coronavirus disease 2019: a model-based analysis. The Lancet Infectious Diseases, 2020. doi:10.1016/S1473-3099(20)30243-7. ISSN 1473-3099. Artikkelin verkkoversio.
  50. Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
  51. Q&A on coronaviruses (COVID-19) World Health Organization. Viitattu 28.3.2020.
  52. Koronavirustauti: Milloin on hakeuduttava hoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.3.2020.
  53. Ohjeet koronavirustaudin COVID-19 kotihoitoon – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.5.2020.
  54. Coronavirus recovery : breathing exercises hopkinsmedicine.org. Viitattu 30.7.2020. E-E
  55. Koronavirus voi iskeä tupakanpolttajiin rajummin kuin savuttomiin Professori: "Nyt on paras aika lopettaa tupakointi" Kaleva. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  56. Draft landscape of COVID-19 candidate vaccines www.who.int. Viitattu 7.8.2020. (englanniksi)
  57. G Li, E Clercq: Therapeutic options for the 2019 novel coronavirus (2019-nCoV). Nature Reviews Drug Discovery, 2020. doi:10.1038/d41573-020-00016-0. Artikkelin verkkoversio.
  58. Kolehmainen, Aleksi: Reumalääkettä kokeiltiin koronaviruspotilaiden hoitoon Italiassa Mediuutiset. 9.3.2020. Viitattu 9.3.2020.
  59. Malarialääkkeestä toivotaan apua taistelussa koronaviruspandemiaa vastaan Yle Uutiset. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  60. Jauhiainen, Ilkka: Suomalainen lääkekeksintö voisi auttaa koronan vakaviin oireisiin – Fimea: Tehoa ei vielä ole todistettu Kauppalehti. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  61. L Shang et al: On the use of corticosteroids for 2019-nCoV pneumonia. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30361-5. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  62. French researchers to test nicotine patches on coronavirus patients theguardian.com. 22.4.2020. Viitattu 23.4.2020.
  63. J Martel et al: Could nasal nitric oxide help to mitigate the severity of COVID-19? Microbes and Infection, 2020, 22. vsk, nro 4, s. 168–171. PubMed:32387333. doi:10.1016/j.micinf.2020.05.002. ISSN 1286-4579. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]