Perna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee elintä. Perna käsittelee simpukoiden sukua.
Vatsaontelontähystimellä kuvattu hevosen perna

Perna (lat. lien) on pehmeä, tummanpunainen, pavun muotoinen ja nyrkin kokoinen imukudoksesta koostuva elin selkärankaisilla. Se sijaitsee ihmisellä vatsaontelon yläosassa vasemmalla puolella alimman kylkikaaren suojassa.

Pernan rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernaa ympäröi hauras sidekudoskotelo, ja lisäksi sidekudosta on myös sen sisällä. Pernan koveralla puolella on pernan portti, josta verisuonet kulkevat pernaan ja sieltä pois. Perna koostuu sekä valkoisesta että punaisesta ytimestä. Valkoinen ydin on tavallista imukudosta, jota on etenkin pernan valtimoiden ympärillä. Valkoista ydintä on myös erillisinä keräsinä. Punaista ydintä on puolestaan laskimoiden ympärillä, ja siinä on kaikkia veren soluja, mutta erityisen paljon siinä on makrofageja.

Pernan tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lymfaattinen järjestelmä, jossa näkyy perna (spleen).

Sikiökaudella perna toimii yhdessä maksan kanssa verisolujen muodostumispaikkana. Valkoisen ytimen keräset toimivat imusolujen muodostumispaikkana. Lisäksi valkoisessa ytimessä muodostuu vasta-aineita. Punainen ydin hajottaa veren vanhoja ja vaurioituneita punasoluja. Perna ei ole aikuiselle elintärkeä elin, sillä jos se poistetaan, muut elimet ottavat sen tehtävät, ja joiltakin ihmisiltä perna puuttuu synnynnäisesti. Poistosta kuitenkin voi seurata suurempi alttius mikrobitartunnoille, koska pernassa tapahtuu paljon immuunipuolustusta.

Pernan synnynnäistä tai myöhemmin leikkauksella aiheutettua puuttumista kutsutaan aspleniaksi.

Pernaan liittyvät sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernan sairaalloista laajenemista kutsutaan splenomegaliaksi. Se on ominaista useille sairauksille ja se voi olla esimerkiksi malarian yksi oire. Suurentunut perna voi tuntua kylkikaarien alapuolella. Hepatosplenomegaliassa pernan lisäksi maksa on epätavallisen suuri[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]