Monosyytti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Monosyytti.

Monosyytti on veressä kiertävä valkosolu, joka erikoistuu kudoksiin mennessään makrofagiksi. [Galenos 1] Makrofagi ei voi enää palata verenkiertoon. Makrofagi fagosytoi kudoksissa mikrobeja. Lisäksi se voi toimia antigeenien esittelijänä ja tuhota kuolleiden solujen jäänteitä. Monosyytit muodostuvat punaisessa luuytimessä, josta ne vapautuvat verenkiertoon. Sikiökaudella kaikki valkosolut muodostuvat ruskuaispussissa, maksassa, pernassa ja luuytimessä.

Monosyyttejä on 2–10 prosenttia veren valkosoluista. [Galenos 2]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monosyytti on suurin valkosoluista. Siinä on yksi hevosenkengän tai munuaisen muotoinen tuma, joka sijaitsee usein solun reunalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 483. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2.
  2. ↑ Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 304. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Monosyytti&oldid=21349557”