Sairaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sairaus (lat. morbus, kreik. nosos) on oireita aiheuttava haitallinen poikkeama elimistön normaalista toiminnasta[1].

Lääketieteessä tehdään joskus ero sairauden ja sairauden aiheuttavan rakenteen tai toiminnon poikkeavuuden kanssa siten, että englanninkielisillä termeillä illness ja sickness viitataan itse sairauteen ja termillä disease sairauden taustalta löytyvään rakenteelliseen tai toiminnalliseen poikkeavuuteen, jota ilman eläin tai kasvi ei voisi koskaan sairastua kyseiseen sairauteen[2]. Yleiskieli ei kuitenkaan tunne disease-sanan ensin mainittua merkitystä[3], ja esimerkiksi WHO:n ylläpitämän kansainvälisen tautiluokituksen nimi on International Classification of Diseases eikä International Classification of Illnesses[4].

Englantilainen yleislääketieteen professori Marshall Marinker ehdotti 1990-luvulla, että sairaudet jaettaisiin terminologisesti kolmeen ryhmään. Termiä illness voitaisiin käyttää silloin, kun potilaalla on oireita, mutta tutkimuksissa ei ole havaittu lääketieteellisiä löydöksiä tai potilasta ei ole tutkittu. Termiä disease voitaisiin käyttää silloin, kun lääkäri on tehdyt löydöksiin perustuvan diagnoosin, joilla viitataan aistinvaraisiin havaintoihin tai lääketieteellisten kokeiden tuloksiin, joiden mukaan potilaalta on löytynyt "biologisen normin poikkeama". Termiä sickness voitaisiin käyttää sairauteen liittyvien yhteiskunnallisten toimien kuten sairausloman kaltaisten sosiaalietuuksien yhteydessä.[2]

Julkinen keskustelu, mielipiteet, kulttuuriset normit ja taloudelliset intressit vaikuttavat siihen, mitä kulloinkin pidetään sairautena. Esimerkiksi homoseksuaalisuutta, masturbointia ja naisten seksuaalista aktiivisuutta pidetiin ennen lääketieteellisinä sairauksina.[1]

Sairauksia, niiden hoitoa ja ehkäisyä laajana kokonaisuutena tutkii lääketiede, joka koostuu useista lääketieteen erikoisaloista.

Aiheuttajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arviolta 5-8 prosenttia maapallon väestöstä sairastaa jotain yhden geenimuunnoksen aiheuttamaa sairautta, jollaisia tunnetaan 2020-luvulla jo yli 7 000. Lisäksi on olemassa niin sanottuja monigeenisiä sairauksia. Ne voivat puhjeta esimerkiksi silloin, kun monien alttiusgeenien läsnäolo yhdistyy ympäristön ja elintapojen aiheuttamiin vaikutuksiin. Esimerkiksi kakkostyypin diabetes kuuluu monigeenisiin sairauksiin.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mikä on sairaus, mikä ei? Lääkärilehti.fi. Viitattu 7.7.2022.
  2. a b Kenneth M. Boyd: Disease, illness, sickness, health, healing and wholeness: exploring some elusive concepts. Medical Humanities, 1.6.2000, 26. vsk, nro 1, s. 9–17. PubMed:12484312. doi:10.1136/mh.26.1.9. ISSN 1468-215X. Artikkelin verkkoversio. en
  3. Cam bridge Dictionary: Meaning of disease in English. https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/disease
  4. ICD-11 icd.who.int. Viitattu 7.7.2022.
  5. Geenitutkimus | Vaaleaihoisten perimä ja taudit korostuvat ihmisen geenikartassa – Lisätieto Afrikasta kertoisi enemmän koko ihmiskunnan geeneistä Helsingin Sanomat. 7.7.2022. Viitattu 7.7.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leader, Darian & Corfield, David: Miksi ihmiset sairastuvat?. (Why do people get ill?, 2007.) Suomentanut Seppo Hyrkäs. Helsinki: Teos, 2008. ISBN 978-951-851-158-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Sairaus.