Kirroosi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirroottinen maksa.
Hepatosellulaarinen karsinooma kirroottisessa maksassa.

Kirroosi on parantumaton maksavaurio, pitkälle edennyt maksan fibroosi,[1] joka johtuu yleensä liiallisesta alkoholin käytöstä tai hepatiitista. Vaikka kirroosi on parantumaton, sen etenemistä voidaan alkuvaiheessa hidastaa tai se voidaan pysäyttää kokonaan. Joskus kirroosi vaatii maksansiirtoa. Sairaus on alkuvaiheessa oireeton (poikkeuksena humaltuneen kellertävät silmät) ja aiheuttaa myöhemmin kroonista väsymystä ja loppuvaiheessaan ihon keltaisuutta. Maksansiirto on vanhemmille kirroosipotilaille (yli 65-vuotiaat) riskialtis, ja siksi sitä ei yleensä tehdä julkisen sairaanhoidon piirissä. Yksityissairaaloissa se on kallis ja pitkää jonotusaikaa edellyttävä toimenpide. Kirroosi on kulttuurisyistä ensisijaisesti miesten tauti. Naiset näyttävät kuitenkin olevan kirroosille miehiä alttiimpia.[2] Ikä ja ylipaino ovat tautia pahentavia riskitekijöitä.

Syntytavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirroosissa maksasoluja tuhoutuu ja tilalle kasvaa sidekudosta. Lopulta maksa kovettuu ja kutistuu.[3] Maksa-arvot voivat olla kirroosissa normaalitkin, mutta ovat usein koholla.[4]

Maksasairauksia aiheuttaa Suomessa merkittävimmin alkoholi; jopa noin 90 prosenttia kirrooseista on alkoholiperäisiä eli ilmenee osana alkoholimaksasairautta. Myös rasvainen ruokavalio ja ylipaino voivat johtaa kirroosiin;[5] on todettu, että myös alkoholinkäytöstä riippumaton rasvamaksa voi johtaa jopa kirroosiasteelle. Se onkin tärkein kryptogeenisen (tuntemattoman alkuperän) kirroosin aiheuttaja.[6] Alkoholinkäytöstä riippumaton rasvamaksa itsessään johtaa melko harvoin kirroosiin, mutta siihen joskus kuuluvassa tulehdusreaktiossa (engl. non-alcoholic steatohepatitis, NASH) riski on jo huomattavan kasvanut.[7] Afrikassa ja Aasiassa hepatiitti B:n aiheuttama kirroosi on tavanomainen. Myös hepatiitti C aiheuttaa kirroosia. Sen sijaan hepatiitti A ei sitä aiheuta.

Vaikka alkoholi on kirroosin keskeinen aiheuttaja, välttyy kyseiseltä sairaudelta enemmistö alkoholisteista ja alkoholin suurkuluttajista. Vain 10–20 prosenttia suurkuluttajista saa kirroosin yleensä vuosikymmenen tai pitempään juotuaan. Kahvinjuonti näyttää alentavan sairastumisriskiä.[8] Laajan tutkimuksen mukaan kuppi kahvia päivässä alentaa sairastumisvaaraa 20 prosenttia ja neljä kupillista 80 prosenttia. Teenjuonnilla ei tutkimuksessa havaittu vastaavaa vaikutusta. Kahvinjuontikin vaikuttaa tutkimuksen mukaan alentavasti vain alkoholin aiheuttaman kirroosin riskiin.[9]

Kirroosia aiheuttavat myös primaarinen biliaarinen kirroosi ja primaarinen sklerosoiva kolangiitti. Primaarisessa biliaarisessa kirroosissa maksan sappiteissä on pitkäaikainen tulehdus, joka vähitellen vuosien kuluessa vaurioittaa sappitiehyitä. Tila etenee hitaasti ja sen loppuvaihe on maksakirroosi. Sairaus on harvinainen.[10] Primaarinen sklerosoiva kolangiitti on krooninen tulehduksellinen sappitiesairaus. Se aiheuttaa maksan sisäisten ja ulkoisten sappiteiden ahtaumia. Pitkälle edenneessä sairaudessa sappinesteen virtaus estyy ja maksaan kehittyy kirroosi.

Kun kirroosi on edennyt pitkälle, yleisenä komplikaationa esiintyy nesteen kertymisen vatsaonteloon. Tätä nimitetään askitesiksi. Maksan kirroottisuus aiheuttaa myös turvotuksia ja vuototaipumusta. Maksan erittäin huono toiminta voi olla vahingollista myös aivoille; potilaalle saattaa kehittyä hepaattinen enkefalopatia, maksaperäinen aivosairaus, joka pahimmillaan merkitsee maksakoomaa ja johtaa kuolemaan. Usein kirroosi vaikuttaa myös munuaisten toimintaan; potilaalle voi kehittyä hepatorenaalinen oireyhtymä.

Hepatopulmonaarinen oireyhtymä on harvinainen, vuonna 1977 kyseisen nimen saanut komplikaatio.[11]

Maksan kirroottisuus lisää maksasyövän riskiä. Arviolta viisi prosenttia kirroosipotilaista saa sen.[12]

Uuden kiinalais-japanilaisen tutkimuksen mukaan berberiini estää maksafibroosia.[13]

Kirroosi eläimillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirroosia esiintyy eri syistä myös eläimillä, kuten koirilla.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cirrhosis Merck Manuals Professional Edition. Viitattu 14.11.2015. (englanniksi)
  2. Cirrhosis of the liver Netdoctor. Viitattu 14.11.2015. (englanniksi)
  3. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 181. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  4. Manninen, Pia: Maksasairaudet ja niiden hoito (PDF) 28.4.2009. Viitattu 14.11.2015.
  5. Obese teens’ liver damage warning BBC News. 29.11.2005. Viitattu 14.11.2015. (englanniksi)
  6. Nonalcoholic Fatty Liver Disease: An Underrecognized Cause of Cryptogenic Cirrhosis The JAMA Network. 11.6.2003. Viitattu 14.11.2015. (englanniksi)
  7. Pikkarainen, Pekka: NASH hyväksytty diagnoosiksi Terveysportti.fi. Viitattu 14.11.2015.
  8. Coffee, Cirrhosis, and Transaminase Enzymes The JAMA Network. 12.6.2006. Viitattu 14.11.2015. (englanniksi)
  9. Drinking coffee cuts alcohol’s harmful effects Nbcnews.com. 14.6.2006. Viitattu 14.11.2015. (englanniksi)
  10. Sappikirroosi (primaarinen biliaarinen kirroosi, PBC) Terveyskirjasto.fi. Viitattu 14.11.2015.
  11. Hepatopulmonary syndrome in patients with chronic liver disease: role of pulse oximetry BioMed Central. Viitattu 14.11.2015. (englanniksi)
  12. Cancer of the Liver Cancer Supportive Survivorship Care. Viitattu 14.11.2015. (englanniksi)
  13. Sun X, Zhang X, Hu H, et al: Berberine inhibits hepatic stellate cell proliferation and prevents experimental liver fibrosis. Biol Pharm Bull. 2009 Sep;32(9):1533-7. Artikkelin verkkoversio.
  14. Multiple Causes of Cirrhosis in Dogs Working Dogs. Viitattu 14.11.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]