Maksakooma
Maksakooma liittyy maksakirroosin viimeisiin vaiheisiin. Siinä maksan vauriot ovat niin vakavia että ne johtavat vaikeisiin aineenvaihdunnan häiriöihin, jotka loppuvaiheessa vaikuttavat myös aivojen toimintaan aiheuttaen hepaattisen enkefalopatian, jonka viimenen vaihe maksakooma on[1]. Tämä voi ilmetä tajunnan laskuna ja jopa syvänä tajuttomuutena, jota kutsutaan maksakoomaksi.[2] Maksakirroosi on maksan normaalin kudoksen arpeutumista, ja se voi alkoholin/päihteiden lisäksi johtua esimerkiksi lääkkeistä, infektioista (ei päihteisiin liittyvistä), synnynnäisistä sairauksista, erilaisista maksasairauksista, rasvamaksasta jne.[3]
Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maksakooman oireita ovat aluksi euforia tai depressio, sekavuus, unirytmin häiriöt ja epäselvä puhe. Sairauden edetessä uneliaisuus lisääntyy ja tulee vapinaa. Ennen kuolemaa vapina loppuu, potilas lakkaa reagoimasta kipuun ja vaipuu syvään tajuttomuuteen.[1]
Etiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aivoödeema kehittyy 85-50 % potilaista ja se on myös yleinen kuolinsyy maksakoomassa.[1]
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maksakooma on hoidettavissa maksansiirrolla.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Maksan toiminnan äkillinen pettäminen www.duodecimlehti.fi. Viitattu 19.9.2023.
- ↑ Terveyskirjasto - Duodecim: Maksakirroosi terveyskirjasto.fi. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Cirrhosis - Hepatic and Biliary Disorders - Merck Manuals Professional Edition merckmanuals.com. Viitattu 16.11.2017.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salaspuro, Mikko & Höckerstedt, Krister: ”Maksakooma”, Meilahden akuuttihoito-opas, s. 107 - 109. Meilahden sairaala, 1997. ISBN 951-8917-98-1.