Alkoholijuoma

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erilaisia vahvoja alkoholijuomia.
Ruokakaupoissa ja kioskeilla myytävä olut on mieto alkoholijuoma.

Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia sisältävä juoma.[1] Alkoholijuomien etanoli toimii päihteenä, jolla on keskushermostoa lamaannuttava vaikutus. Alkoholijuomien käyttö on maailmanlaajuisesti erittäin yleistä, ja sitä tavataan monissa kulttuureissa teollisuusyhteiskunnista metsästäjä-keräilijöihin. Alkoholijuomat ja niihin liittyvät perinteet ovat usein eri kansakuntien kulttuureiden tärkeitä osia ja kuuluvat erityisenä osana juhliin ja tapahtumiin. Alkoholin käyttötapoja ovat esimerkiksi juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana ja ruoanvalmistuksessa muun muassa liekitettäessä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat sahti, olut, viini ja sima. Niistä on kirjallisia merkintöjä tuhansien vuosien takaa, esimerkiksi Raamatussa. Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, tequilat, rommit, konjakit, brandyt, viskit ja liköörit. Niiden valmistus edellyttää tislausta, joka kehitettiin 1100-luvulla.[2] Perinteisiä suomalaisia kotitekoisia alkoholijuomia ovat pontikka, kotiviini ja kilju. Pontikan ja kiljun valmistus on Suomen laissa kielletty.[3]

Islamilaisessa kulttuurissa alkoholin juominen on kiellettyä, minkä takia monissa islamistisissa valtioissa on edelleen alkoholin kieltolaki. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa, jossa alkoholi on täysin kielletty, sen maahantuonnista, hallussapidosta tai nauttimisesta seuraa vankilatuomio tai julkinen raipparangaistus.[4]

Päihtymystila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholijuomien sisältämä etanoli aiheuttaa päihtymystilan jota kutsutaan humalatilaksi, jossa koordinaatio, reaktionopeus, arvostelukyky, ja tarkkaavaisuus heikkenevät. Voimakas humalatila vaikuttaa vahvasti aivojen muistikeskukseen. Runsas juominen voi johtaa täydelliseen muistinmenetykseen humalatilan ajalta. Etanolin sedatiivisen vaikutuksen takia sen runsas juominen johtaa tajunnan menetykseen tai nukahtamiseen. Erittäin suurina annoksina etanoli on hengenvaarallista ja aiheuttaa kuoleman. Haittoja käsitellään tarkemmin sivulla alkoholijuomien käyttö.

Suomen lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkoholipitoisella juomalla Suomen lainsäädännössä tarkoitetaan yli 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävää juomaa.[5] Miedolla alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka sisältää enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia; väkevällä alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia.[5]
  • Alkoholijuomia ei saa myydä kello 21-09 välisenä aikana. Ns. jonovara sallii kuitenkin myynnin kello 21 jälkeen, jos asiakas on saanut juomat haltuunsa ja on jonossa jo ennen kello 21.00.[6] [7]
  • Ruokakaupoissa ja kioskeissa saadaan myydä vain käymisteitse valmistettuja enintään 4,7-prosenttisia alkoholijuomia. Vahvempien alkoholijuomien sekä kaikkien tislattua alkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus on Alkon monopolilla.
  • Mietojen alkoholijuomien hallussapito, myyminen tai välittäminen alle 18-vuotiaalle on kielletty ja vahvojen alkoholijuomien hallussapito, myyminen tai välittäminen alle 20-vuotiaalle on kielletty. Myynti- ja hallussapitokielto on koskenut alle 18-vuotiaita myös 1,2–2,8 % alkoholia sisältävien juomien osalta vuodesta 1997 alkaen.[8]
  • Alkoholijuomien tarjoaminen alaikäiselle, niin että hän siitä juopuu, on rangaistavaa.[9]
  • Ravintolassa tai anniskelualueella kaikkien alkoholijuomien ikäraja on 18 vuotta.
  • Alkoholijuomia ei saa myydä eikä anniskella selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle.
  • Väkiviinaa (yli 80 %) saa hallussapitää tai myydä ainoastaan erikoisluvalla.[10]
  • Moottoriajoneuvon kuljettaminen veren alkoholipitoisuuden ollessa yli 0,5 promillea on rikos, jota kutsutaan rattijuopumukseksi. Yli 1,2 promillen humalassa kuljettaminen on törkeä rattijuopumus.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Hudson, John: Suurin tiede: Kemian historia, s. 49–50. (The history of chemistry, 1993.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
  3. Asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö
  4. Alcohol in Saudi Arabia Alcoholrehab.com. Alcohol Rehab. Viitattu 5.1.2015. (englanniksi)
  5. a b Alkoholilaki: Määritelmät
  6. Laki oluen "jonovarasta" hämmentää: Olutta saa kaupasta kello 21 jälkeen - mutta ei aina Ilta-Sanomat. 2.8.2014. Viitattu 24.1.2016. fi-FI
  7. Tiesitkö tästä lakipykälästä? Olutta saa ostaa kaupasta kello 21 jälkeen Ilta-Sanomat. 30.7.2014. Viitattu 24.1.2016. fi-FI
  8. Laki alkoholilain muuttamisesta 486/1997 Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö
  9. Alkoholilaki, Luku 8, 50 a § Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö
  10. Alkoholilaki Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer: Suomi juo: Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. Teema 8. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010. ISBN 978-952-245-268-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Roger Scruton: I Drink Therefore I Am: A Philosopher’s Guide to Wine (2009)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkoholijuoma.