Alkoholijuoma

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erilaisia vahvoja alkoholijuomia.
Ruokakaupoissa ja kioskeilla myytävä olut on mieto alkoholijuoma.

Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia sisältävä juoma.[1] Alkoholijuomien etanoli toimii päihteenä, jolla on keskushermostoa lamaava vaikutus. Alkoholijuomien sisältämä etanoli luokitellaan depressantiksi. Alkoholijuomat jaetaan yleisesti mietoihin alkoholijuomiin ja väkeviin alkoholijuomiin, jotka on tuotettu tislaamalla. Miedot alkoholijuomat tuotetaan yleensä luonnollisella käymismenetelmällä, johon tarvitaan sokeria ja hiivaa.

Alkoholijuomien käyttö on maailmanlaajuisesti yleistä, eikä alkoholijuomien kieltäminen länsimaissa niin sanotuin kieltolaein ole onnistunut. Kristinusko on kannustanut ihmisiä käyttämään viiniä. Alkoholin käyttötapoja ovat esimerkiksi juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana ja ruoanvalmistuksessa muun muassa liekitettäessä. Islamia noudattavat eivät käytä alkoholijuomia, ja buddhalaisuuden mukaan alkoholijuomien käyttö on mielen sumentamista.lähde?

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat sahti, olut, viini ja sima. Niistä on kirjallisia merkintöjä tuhansien vuosien takaa, esimerkiksi Raamatussa. Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, tequilat, rommit, konjakit, brandyt, viskit ja liköörit. Niiden valmistus edellyttää tislausta, joka kehitettiin 1100-luvulla.[2] Perinteisiä suomalaisia kotitekoisia alkoholijuomia ovat pontikka, kotiviini ja kilju. Pontikan ja kiljun valmistus on Suomen laissa kielletty.[3]

Islamilaisessa kulttuurissa alkoholin juominen on kiellettyä, minkä takia monissa islamistisissa valtioissa on edelleen alkoholin kieltolaki. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa, jossa alkoholi on täysin kielletty, sen maahantuonnista, hallussapidosta tai nauttimisesta seuraa vankilatuomio ja/tai julkinen raipparangaistus.[4]

Päihtymystila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholijuomien sisältämä etanoli aiheuttaa päihtymystilan jota kutsutaan humalatilaksi, jossa koordinaatio, reaktionopeus, arvostelukyky, ja tarkkaavaisuus heikkenevät. Voimakas humalatila vaikuttaa vahvasti aivojen muistikeskukseen. Runsas juominen voi johtaa täydelliseen muistinmenetykseen humalatilan ajalta. Etanolin sedatiivisen vaikutuksen takia sen runsas juominen johtaa tajunnan menetykseen tai nukahtamiseen. Erittäin suurina annoksina etanoli on hengenvaarallista ja aiheuttaa kuoleman. Haittoja käsitellään tarkemmin sivulla alkoholijuomien käyttö.

Alkoholijuomien käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisten alkoholin kulutus jakautuu erittäin epätasaisesti. Väestöstä kymmenesosa kuluttaa noin puolet kaikesta kulutetusta alkoholista.[5]selvennä Absolutistit eivät käytä alkoholia lainkaan.selvennä Alkoholin käyttäjistä tunnistetaan alkoholin suurkuluttajat eli riskikäyttäjät ja alkoholistit.selvennä Suomalaisista 10–15 prosenttia on alkoholin suurkuluttajia ja 1–2 prosenttia on alkoholisteja. Alkoholin suurkulutusta ei vielä luokitella alkoholismiksi. Alkoholin suurkuluttajia ovat henkilöt, jotka juovat säännöllisesti alkoholia yli riskirajan. Miehillä tämä raja on 24 annosta ja naisilla 16 annosta viikossa. Alkoholi ja työpaikka -tutkimuksen mukaan joka kolmas työssäkäyvä Suomessa ylittää suurkulutuksen rajan[6]. Veren alkoholipitoisuuksia voidaan mitata erilaisilla laitteilla ja laskureilla. Promillemittarilla saadaan tarkka tulos välittömästi. Netistä löytyy myös erilaisia laskureita, joilla voi tarkistaa omaa kulutusta sekä alkoholipitoisuuksia.[7] Alkoholismi on tila, jossa alkoholin käytön hallintakyky on lopullisesti menetetty. Alkoholin suurkuluttajilla esiintyy useanlaisia ravitsemushäiriöitä[8]. Ikääntyneiden ja eläkeläisten alkoholiongelma on pahentunut viime vuosina[9].

Suomen lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkoholipitoisella juomalla Suomen lainsäädännössä tarkoitetaan yli 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävää juomaa.[10] Miedolla alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka sisältää enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia; väkevällä alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia.[10]
  • Alkoholijuomia ei saa myydä kello 21-09 välisenä aikana. Ns. jonovara sallii kuitenkin myynnin kello 21 jälkeen, jos asiakas on saanut juomat haltuunsa hyllystä jo ennen kello 21.00.[11] [12]
  • Ruokakaupoissa ja kioskeissa saadaan myydä vain käymisteitse valmistettuja enintään 4,7-prosenttisia alkoholijuomia. Vahvempien alkoholijuomien sekä kaikkien tislattua alkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus on Alkon monopolilla.
  • Mietojen alkoholijuomien hallussapito, myyminen tai välittäminen alle 18-vuotiaalle on kielletty ja vahvojen alkoholijuomien hallussapito, myyminen tai välittäminen alle 20-vuotiaalle on kielletty. Myynti- ja hallussapitokielto on koskenut alle 18-vuotiaita myös 1,2–2,8 % alkoholia sisältävien juomien osalta vuodesta 1997 alkaen.[13]
  • Alkoholijuomien tarjoaminen alaikäiselle, niin että hän siitä juopuu, on rangaistavaa.[14]
  • Ravintolassa tai anniskelualueella kaikkien alkoholijuomien ikäraja on 18 vuotta.
  • Alkoholijuomia ei saa myydä eikä anniskella selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle.
  • Väkiviinaa (yli 80 %) saa hallussapitää tai myydä ainoastaan erikoisluvalla.[15]
  • Moottoriajoneuvon kuljettaminen veren alkoholipitoisuuden ollessa yli 0,5 promillea on rikos, jota kutsutaan rattijuopumukseksi. Yli 1,2 promillen humalassa kuljettaminen on törkeä rattijuopumus.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Hudson, John: Suurin tiede: Kemian historia, s. 49–50. (The history of chemistry, 1993.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
  3. Asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö
  4. Alcohol in Saudi Arabia Alcoholrehab.com. Alcohol Rehab. Viitattu 5.1.2015. (englanniksi)
  5. http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/alkoholi/alkoholinkaytto-suomessa
  6. http://www.hs.fi/kotimaa/a1391496035328
  7. Alkoholilaskuri
  8. http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/pikatieto/alkoholi
  9. http://www.hs.fi/kaupunki/a1421156027999
  10. a b Alkoholilaki: Määritelmät
  11. Laki oluen "jonovarasta" hämmentää: Olutta saa kaupasta kello 21 jälkeen - mutta ei aina Ilta-Sanomat. 2.8.2014. Viitattu 24.1.2016. fi-FI
  12. Tiesitkö tästä lakipykälästä? Olutta saa ostaa kaupasta kello 21 jälkeen Ilta-Sanomat. 30.7.2014. Viitattu 24.1.2016. fi-FI
  13. Laki alkoholilain muuttamisesta 486/1997 Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö
  14. Alkoholilaki, Luku 8, 50 a § Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö
  15. Alkoholilaki Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer: Suomi juo: Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. Teema 8. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010. ISBN 978-952-245-268-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Roger Scruton: I Drink Therefore I Am: A Philosopher’s Guide to Wine (2009)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkoholijuoma.