Alkoholijuomien käyttö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puhtaan alkoholin kulutus yli 15-vuotiailta litroina henkeä kohtia.

Alkoholijuomien käyttö on maailmanlaajuisesti yleistä, ja sitä tavataan kaikenlaisissa kulttuureissa teollisuusyhteiskunnista metsästäjä-keräilijöihin. Oluen, viinin ja viinojen valmistus on keksitty jo varhain eri kulttuureissa. Alkoholijuomat ja niihin liittyvät perinteet ovat usein eri kansakuntien kulttuureiden tärkeitä osia ja kuuluvat erityisenä osana juhliin ja tapahtumiin.

Koska alkoholijuomat sisältävät etanolia, niiden jatkuva, runsas käyttö voi aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja.

Käyttötavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholijuomia nautitaan esimerkiksi juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana. Ruoanvalmistuksessa alkoholijuomia käytetään ruoan ainesosana sekä esimerkiksi liekitettäessä. Makuelämyksen ja laadunarvioinnin vuoksi alkoholia maistellaan esimerkiksi viininmaistelutilaisuuksissa. Alkoholia voidaan juoda myös pelkästään päihtymistarkoituksessa.

Kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OECD-maiden täysi-ikäiset asukkaat juovat keskimäärin kymmenen litraa alkoholia vuodessa puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna. Kulutus jakautuu kuitenkin niin epätasaisesti, että 20 prosenttia kansasta juo suurimman osan kaikesta kulutetusta alkoholista.[1] Suomalaiset juovat keskimäärin henkeä kohden saman verran kuin OECD-maissa, mutta kymmenen prosenttia juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Riskikäyttäjiin kuuluu 13 prosenttia kansasta. Tyypillinen suomalainen nainen juo yhden ravintola-annoksen viikossa, mies taas kokonaiset neljä annosta. Terveys vaarantuu vasta silloin, kun nainen juo vähintään 7 annosta viikossa ja mies vähintään 14 annosta. Yli puolet 30-65-vuotiaista miehistä nauttii alkoholia vähintään kerran viikossa, naisista alle kolmannes.[2]

Suurituloiset miehet juovat kaikissa maissa keskimääräistä enemmän ja suurituloiset naiset harrastavat Suomessa muita naisia enemmän humalahakuista juomista. Myös korkeasti koulutetut juovat enemmän kuin vähemmän koulutetut. Pienituloiset naiset käyttävät vähiten alkoholia. Suurituloiset naiset juovat muita naisia humalahakuisemmin myös Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa.[1]

Yksin asuminen lisää miesten keskimääräistä alkoholinkulutusta, mutta vähentää sitä naisilla. Pohjois-Euroopassa ja Yhdysvalloissa juodaan eniten olutta, Etelä-Euroopassa viiniä ja Venäjällä vodkaa.[1]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamauttavasti aiheuttaen humalan. Uusien tutkimusten mukaan alkoholi ei tuhoa aivosoluja kuten yleisesti luullaan, vaan lamauttaa niiden toiminnan.[3][4]

Muihin alkoholeihin verrattuna etanoli on vain lievästi myrkyllinen. Pienin tunnettu tappava annos on ollut 1 400 mg/kg. Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Tyypillisiä alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet ja tajuttomuus. Raju kertakäyttö voi johtaa aivojen vahingoittumiseen tai aiheuttaa haimatulehduksen tai ohimeneviä dementiaoireita. Alkoholimyrkytys aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 400 kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä joidenkin lääkkeiden kanssa saattaa aiheuttaa hengenvaaran.[5] Professori Jouko Lönnqvistin mukaan keskivertoihmiselle noin 3–3,5 promillen humalatila alkaa olla jo hengenvaarallinen.[6]

Etanolin liiallinen kertakäyttö aiheuttaa viiveellä tulevan erillisen myrkytyksen eli krapulan. Syitä tähän ovat muun muassa asetaldehydi, matala verensokeri, vedenhukka ja juomien epäpuhtautena esiintyvät muut alkoholit.

Alkoholin jatkuva, runsas käyttö aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja.[7] Myös suurten annosten satunnainen juominen kerralla on haitallista. Suuria annoksia kerralla juovilla on suurentunut riski kuolla sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen sekä normaalia enemmän masennusoireita. Suuri kerta-annos on miehellä kuusi ravintola-annosta ja naisella neljä.[8] Maailmassa alkoholi on keskimäärin syy kuuteen prosenttiin kaikista kuolemista.

Suuri alkoholinkulutus ja siitä seuraavat lääketieteelliset ja sosiaaliset ongelmat aiheuttavat voimakasta rasitusta terveydenhuollolle.[9] Alkoholihaitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Juomaputkien ja alkoholisairauksien aiheuttamat työstä poissaolot johtavat pitkittyessään ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Näin menetetään arvokasta osaamista ja kokemusta työelämän kaikilla tasoilla.[10]

Raittius[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Raittius

Pidättäytymistä alkoholin käytöstä kutsutaan raittiudeksi.[11] Yleisemmin raittiudella tarkoitetaan myös muiden päihteiden eli huumeiden ja tupakan käyttämisestä kieltäytymistä.

Raittiudessa voidaan määritelmästä riippuen erottaa erilaisia asteita. Absolutismi eli ehdoton raittius tarkoittaa täydellistä kieltäytymistä alkoholista. Toisaalta on myös raittiina itseään pitäviä ihmisiä, jotka nauttivat alkoholia vain niukasti tulematta siitä humalatilaan.

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholijuomien ostoikärajat maittain:
  25 vuotta
  21 vuotta
  20 vuotta
  19 vuotta
  18 vuotta
  17 vuotta
  16 vuotta
  15 vuotta
  Ei ikärajaa

Koska alkoholi on kehittyvässä iässä olevalle lapselle tai nuorelle selvästi haitallisempaa kuin aikuiselle, on useimmissa maissa säädetty laissa ikäraja alkoholijuomien ostamiselle. Ikärajoissa on vaihtelua maittain: esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta 21-vuotias saa ostaa alkoholijuomia.[12] Kieltolaki eli kokonaan alkoholin kieltävä laki on ollut aiemmin mm. Suomessa ja Yhdysvalloissa ja on edelleen monissa muslimienemmistöisissä maissa ja tietyissä osin Intiaa.[13]

Maailman terveysjärjestö nosti vuonna 2009 etanolin hapetustuotteen asetaldehydin korkeimpaan luokkaan syöpävaarallisten aineiden listalla. Samassa luokassa ovat tupakka ja asbesti. Euroopan unionin lainsäädännön mukaan terveydelle vaarallisia elintarvikkeita ei saa myydä tai markkinoida. EU:n kansalainen voisi periaatteessa nostaa kanteen ja vaatia alkoholinvalmistajilta korvausta laittoman tuotteen myynnistä.[14]

Lainsäädäntö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholin myyntiä ja käyttöä rajoitetaan lukuisin säädöksin. Alkoholin vähittäis- ja ravintolamyynti on luvanvaraista. Vuonna 1932 perustetulla Alkolla on Suomessa monopoli yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin, poikkeuksena ovat tilaviinit sekä pienpanimoiden oluet. Ennen vuotta 2018 vastaava raja oli 4,7 prosenttia, ja lisäksi miedompiakin tislattua alkoholia sisältäviä alkoholijuomia sai myydä vain Alkossa sekä pienpanimo-oluita ei saanut myydä suoramyyntinä. Alkoholimonopoleja on myös eräissä muissa maissa, kuten Ruotsissa (Systembolaget), Norjassa (Vinmonopolet) ja Islannissa (Vínbúð).

Suomessa mietojen alkoholijuomien (1,2–22 tilavuusprosenttia) hankkimisen edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä. Väkeviä alkoholijuomia (yli 22 tilavuusprosenttia) myydään Alkossa vain 20 vuotta täyttäneille.[15]. Alkoholia ei saa myydä myöskään selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle. Laki kieltää alkoholijuomien hallussapidon alle 18-vuotiailta ja väkevän alkoholijuoman hallussapidon alle 20-vuotiailta. Alkoholijuomien välittäminen ja luovuttaminen alle 18-vuotiaille on rikos, samoin väkevien alkoholijuomien välittäminen ja luovuttaminen alle 20-vuotiaille.[16] Sen sijaan alkoholijuomien tarjoaminen alaikäiselle esimerkiksi kotioloissa on rangaistavaa silloin, kun tämä siitä juopuu, ja tarjoamista voidaan alaikäisen ikä, kypsyysaste ja muut olosuhteet huomioon ottaen kokonaisuudessaan pitää moitittavana.[17][18][19]

Alkoholijuomien anniskelu ravintolassa on luvanvaraista toimintaa. Anniskelussa juomia ei jaeta vahvuuden mukaan, vaan kaikkia juomia saa anniskella yhdellä anniskeluluvalla. Ennen vuoden 2018 alkoholilakia alkoholijuomien anniskelu jaettiin sallitun juoman väkevyyden mukaan A-, B- ja C-oikeuksiin. Anniskelussa kaikkien alkoholijuomien ikäraja on 18 vuotta.[20] Anniskelupaikka voi kuitenkin itse edellyttää korkeampaa ikää. Lupa alkoholin anniskeluun C-oikeuksin varustetussa ravintolassa edellyttää tarjoilijalta anniskelupassin omistamista. A- tai B-oikeuksin varustetussa ravintoloissa tarjoilijoilta edellytetään anniskelupassin lisäksi työkokemusta tai ravintola-alan koulutus.

Eräät asiantuntijat ovat vaatineet keskioluen palauttamista Alkoon. Yli 45 prosenttia Suomessa juodusta alkoholista on olutta ja siksi sen aiheuttamat terveyshaitat ovat suuret.[21] Työikäisten kuolemista ja henkirikoksista valtaosa johtuu alkoholin käytöstä. Alkoholismi lähtee usein liikkeelle päivittäisestä keskioluen käytöstä.[22] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion taloudellinen tutkimuslaitos ovat vuonna 2011 arvioineet, että toimenpiteen seurauksena alkoholin kulutus Suomessa laskisi noin yhdeksän prosenttia ja alkoholin aiheuttamat kuolemat vähentyisivät noin 350:llä vuodessa.[21]

Lainsäädäntö maittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholin käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baaritiski suomalaisessa anniskeluravintolassa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on ollut olut-, sima- ja paloviinaperinne. Olutta on käytetty pääasiallisena ruokajuomana, varsinkin siksi, että etanoli toimii säilöntäaineena. Pohjoiseurooppalaisen perinteen mukaan juhlissa juodaan perinteisesti paljon alkoholia kerralla. 1900-luvun alussa raittiusliike sai laajaa kannatusta, erityisesti työväenliikkeeltä ja uskonnollisilta liikkeiltä. Vuoden 1905 suurlakossa vaadittiin kieltolakia. Eduskunta hyväksyikin sen vuonna 1907, mutta keisari ei suostunut vahvistamaan lakia, ja sen vahvisti vasta Venäjän väliaikainen hallitus vuonna 1917. Kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919 ja kumottiin vuonna 1932 kansanäänestyksellä. Kieltolain jälkeen yksinoikeus alkoholin tuontiin, vientiin, valmistukseen ja myyntiin päätettiin antaa valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle (nykyään Alko Oy), jolloin alkoholin valmistus ja kauppa saatiin valtion valvonnan piiriin. Alkoholin myynti Alkoista oli rajoitettua: 1970-luvulle asti kansalaisilla oli viinakortti, joka tarvittiin ostosten tekoon. Edelleen Alkolla on vähittäismyyntimonopoli, eikä väkeviä alkoholijuomia saa mainostaa. Valmistus- ja tuontimonopoli purettiin Euroopan unioniin liittymisen seurauksena. Alkosta erotettiin valmistus- ja tuontiyhtiö Altia, ja Alko keskittyi vähittäismyyntiin.

Aiemmin juopumus yleisellä tiellä, kadulla, julkisella paikalla, julkisessa toimituksessa tai yleisessä kokouksessa oli rangaistava teko, jolle rikoslain hyvien tapojen vastaisessa luvussa oli säädetty sakkorangaistus. Juopumuksen rangaistavuus poistettiin vuoden 1969 alusta lähtien muun alkoholilainsäädännön uudistuksen yhteydessä.[23] Sen jälkeenkin anniskelu juopumiseen asti on ollut kiellettyä. Pitkään alkoholijuomia sai myydä ravintoloissa vain ruoan kanssa, mikä saattoi käytännössä tarkoittaa voileipää. Nykyisin alkoholijuomaa saa anniskella vapaasti ilman annosrajoitusta.

Suomalaisten alkoholinkulutus oli 1960-luvun lopulle asti lähes kokonaan miesten varassa, minkä jälkeen yhä suurempi osa naisista on alkanut käyttää alkoholia. Vuonna 1968 noin 40 prosenttia suomalaisista 15–69-vuotiaista naisista oli raittiita, kun taas nykyään jo noin 90 prosenttia naisista on juonut alkoholia viimeisten 12 kuukauden aikana. Vuonna 1968 naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli hieman yli kymmenen prosenttia, kun taas nykyään naiset juovat noin neljänneksen kaikesta alkoholista.[24]

Alkoholin käyttö nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset kuluttavat keskimäärin yli kymmenen litraa puhdasta alkoholia vuodessa.[25] Keskiolueksi (4,5 %) muutettuna alkoholimäärä vastaa noin 220 litraa olutta jokaista suomalaista kohden. Suomalaisten alkoholinkulutus jakautuu kuitenkin erittäin epätasaisesti. Väestön eniten juova kymmenesosa kuluttaa noin puolet kaikesta suomalaisten kuluttamasta alkoholista. Noin joka viides alkoholia käyttävä mies ja joka kymmenes nainen juo viikossa riskirajan verran tai sitä enemmän.[24] Suurituloiset miehet juovat keskimääräistä enemmän ja suurituloiset naiset harrastavat keskimääräistä enemmän humalahakuista juomista. Myös korkeasti koulutetut juovat enemmän kuin vähemmän koulutetut. Pienituloiset naiset käyttävät kaikkein vähiten alkoholia.[1]

Ikääntyneiden ja eläkeläisten alkoholiongelma on pahentunut viime vuosina.[26]

Nuorison alkoholinkäyttö on vähentynyt koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2016 peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin neljännes oli raittiita ja yhä harvempi (noin joka viides) joi itsensä humalaan asti. 1990-luvulla vastaavanikäisistä nuorista vain 10 prosenttia oli raittiita ja noin puolet oli ainakin kerran juonut vähintään kuusi alkoholiannosta kerralla tutkimuskyselyä edeltäneen 30 päivän aikana.[27] Alaikäisten alkoholinkäytön on havaittu olleen yleisintä 1990-luvun alussa. Sen vähenemiselle on uskottu olevan useita syitä: nykyään muun muassa vanhemmat tietävät paremmin lastensa ajanvietosta, nuorilla on enemmän harrastusmahdollisuuksia ja kauppojen ikärajavalvonta on tiukentunut.[28] Humalajuomiseen kannustavan ryhmäpaineen on tutkittu vähentyneen.[29] Myös nuorten aikuisten alkoholinkäytön ja humalahakuisuuden on havaittu laskeneen viime vuosina.[30] Yleisesti opiskelijakulttuuriin on melko vahvasti liitetty voimakas alkoholinkäyttö, mutta 2000-luvulla täysraittiiden korkeakouluopiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut. Nykyään lähes joka kymmenes korkeakouluopiskelija on täysraitis.[31]

Vanhempien ei tule antaa nuorten juhlintaan mukaan mietojakaan alkoholijuomia. Vuonna 2013 järjestetyn kyselyn mukaan nuoret eivät itsekään hyväksy sitä, että vanhemmat ostavat tai antavat alaikäisille alkoholia. Vanhempien myös suositellaan tiedostavan, että nuorten mielestä on sopivaa mennä juhliin selvänä, toisin kuin ehkä vanhempien omassa nuoruudessa.[32]

Uskontojen kantoja alkoholinkäyttöön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet uskonnot eivät ota kantaa alkoholinkäyttöön. Suuret Lähi-idän uskonnot ottavat kuitenkin kaikki kantaa alkoholinkäyttöön. Islam kieltää alkoholin. Juutalaisuus sallii sen ja jopa edellyttää alkoholinkäyttöä tiettyinä juhlapyhinä. Kristinuskossa asiasta on erilaisia kantoja.[33] Raamatussa itsessään on 247 viittausta alkoholiin. Näistä 40 eli 16 % suhtautuu kielteisesti alkoholiin ja myönteisesti 145 eli 59 % loppujen ollessa neutraaleja viittauksia. Myönteisistä viittauksista 59 kertoo yleisesti hyväksyttävästä alkoholin käytöstä aterioinnin aikana, 27 sanoo viinin runsauden olevan merkki Jumalan siunauksesta, 25:ssä viini kelpaa uhrilahjaksi Jumalalle itselleen, yhdeksässä viiniä annetaan lahjaksi ihmisille ja viidessä viini on positiivinen vertauskuva. Kielteisistä viittauksista 17 on varoitusta alkoholin väärinkäytöstä, 19 on esimerkkejä alkoholia väärinkäyttävistä ihmisistä, kolme kertoo alkoholin vaikutuksesta johtajien valintaan ja yksi kehottaa absolutismiin jos juominen saa kompuroimaan.[34][35]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Anniina Wallius: Tutkimus: Rikkaat ja koulutetut juovat eniten. Yle Uutiset. 6.5.20151. Viitattu 17.2.2020.
  2. Kostein kymmenys ryystää puolet alkoholista – Näin juot nätisti kuin keskiverto suomalainen www.apu.fi. 23.10.2020. Viitattu 9.12.2020.
  3. Alkoholi tuhoaa aivosoluja – vai tuhoaako sittenkään? Terve.fi. 28.4.2015. Viitattu 2.11.2019.
  4. Holopainen, Antti: Alkoholi ja aivot Päihdelinkki.fi. 12.12.2005. Viitattu 2.11.2019.
  5. Holopainen, Antti: Alkoholimyrkytys Päihdelinkki.fi. 6.4.2006. Viitattu 2.11.2019.
  6. Asiantuntija: Yli viiden promillen humala poikkeuksellinen MTV Uutiset. 30.7.2008. Viitattu 2.11.2019.
  7. Päihdelinkki: Alkoholi
  8. Tutkimus: Satunnainenkin humalajuominen vaarantaa terveyden (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat. Arkistoitu . Viitattu 21.5.2010.
  9. Hietala Johanna: Novel use of biomarkers and their combinations for detecting excessive drinking (Verkkojulkaisun ISBN 978-951-44-6857-5) 2007. Tampereen yliopisto. Viitattu 18.11.2008.
  10. Työyhteisössä alkoholisti? -seminaari toukokuussa Seinäjoella (Tampereen yliopiston tiedote 2.4.2007)
  11. Kielitoimiston sanakirja Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy.
  12. Alkoholin ostamisen ikäraja herättää kiistaa Yhdysvalloissa
  13. In which countries is alcohol illegal? QuitAlcohol.com 5.2.2013.
  14. Stig, Mikko: Alkoholifirmat voivat joutua pinteeseen syöpävaaran takia Taloussanomat. 7.11.2009. Viitattu 8.11.2009.
  15. http://www.alko.fi/fi/B68EE5CEB4FDA89FC22572D400280E75?opendocument&src=2,2
  16. Alkoholilaki 1102/2017, 84 § finlex.fi.
  17. Alkoholilaki, Luku 8, 50 a § Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö
  18. Alkoholin ostaminen ja tarjoaminen alaikäiselle Lakiasiainpalvelu Hokkanen, Huovinen & Rantanen Oy.
  19. Alkoholilaki ei kiellä alaikäiselle tarjoamista kotona esimerkiksi juhlissa – keskustele Yle Uutiset. 1.6.2018. Viitattu 17.8.2019.
  20. Tutkittua tietoa nuorten alkoholinkäytöstä – Onko nuoria suojeltava alkoholilta?
  21. a b Järjestöt tukevat Huovista alkoholilain kokonaisuudistuksessa. Asennetta, 3/2013, s. 38.
  22. Elo, Aulikki: Oikeuspsykiatri: Keskiolut Alkoon Savon sanomat. 16.3.2010. Viitattu 16.3.2010.
  23. Rikoslaki 39/1889 43 luku 6§. Laki eräiden juopumuksesta rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta 678/1968
  24. a b Alkoholinkäyttö Suomessa Päihdelinkki. Viitattu 28.1.2019.
  25. Voutilainen, Antti / Tohtori.fi: Viina tappaa yhä useammin Iltalehti. Viitattu 3.9.2009.
  26. http://www.hs.fi/kaupunki/a1421156027999
  27. Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt ja käytön riskejä pidetään aiempaa pienempinä THL. Viitattu 15.5.2018.
  28. Ketkään eivät ole nuorena juoneet yhtä rajusti kuin nykyiset nelikymppiset (Archive.org) Helsingin Sanomat. Viitattu 15.5.2018.
  29. Rämö, Matti: Rakas humala (Artikkeli pohjautuu Satu Apon, Jaana Lähteenmaan, Antti Maunun, Matti Peltosen, Mikko Salasuon ja Pekka Sulkusen haastatteluihin) Ylioppilaslehti. 27.4.2007. Helsinki: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 15.5.2008.
  30. THL: Suomalaisten juominen vähentynyt 15 prosenttia kymmenessä vuodessa Yle Uutiset. 25.10.2017. Viitattu 8.7.2019.
  31. Haalaribileiden kulta-aika on ohi – paineita kännätä on silti Yle Uutiset. Viitattu 15.5.2018.
  32. EHYT ry:n kysely: Lapset eivät halua vanhemmilta juhannuskaljoja. Asennetta, 3/2013, s. 38.
  33. Keller, M. & Vaillant, G.: "Alcohol consumption", Encyclopedia Britannica, Chicago, 2011.
  34. Whitfield, Daniel: Alcohol and the Bible drbacchus.com. Viitattu 25.1.2012.
  35. A. J. Jacobs: Raamatullinen vuosi, s. 287, Nemo, 2008.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkoholijuomien käyttö.