Tupakointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mies sytyttää savukkeen sytyttimellä.

Tupakointi tarkoittaa virginiantupakan (Nicotiana tabacum) kuivatuista lehdistä (puhekielessä tupakka) valmistettujen tupakkatuotteiden käyttämistä niitä polttamalla ja savua hengittämällä. Yleisin tupakkatuote on savuke, muita ovat sikari, piipputupakka sekä nuuska, jonka käyttöä ei kuitenkaan kutsuta tupakoinniksi, vaan nuuskaamiseksi. Tupakoinnilla on huomattavat terveyshaitat sekä tupakoijille itselleen että tupakoitsijoiden pilaamasta hengitysilmasta kärsiville. Useiden arvioiden mukaan tupakointi on välillisesti maailman yleisin kuolinsyy, mutta tätä ei voida täysin todistaa, sillä lääketieteellisesti tupakointi altistaa useille sairauksille eikä suoraan aiheuta niitä. Maailmassa on noin miljardi tupakoitsijaa.[1] Suomessa tupakkalain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen[2]. Tupakointi vähenee länsimaissa vakaasti terveystietoisuuden leviämisen ja rajoitusten tiukentumisen myötä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakoinnin leviämistä maailmaan on kuvattu ihmiskunnan historian dramaattisimmaksi päihde-epidemiaksi.[3] Yleisin tupakointitapa ainakin Euroopassa oli 1800-luvun lopulle saakka piipunpoltto. Piipunpolttoon liitettiin miehekkyyden, miesten keskinäisen yhdessäolon ja leppoisuuden mielikuvia. Etenkin englantilaiset leimautuivat varhain piippukansaksi. Nuuskaamisen kukoistusaikaa oli 1700-luku, jolloin se oli aateliston suosiossa. Ranskan suuren vallankumouksen jälkeisen hallitsevan luokan, porvariston tunnusmerkiksi muodostui nuuskan sijasta sikari. 1900-luvulla tehokkuutta korostava elämäntyyli suosi sikarin sijasta savuketta.[4]

Savukkeet yleistyivät aluksi sotilaiden keskuudessa ja upseerit veivät ne salonkeihin pääkaupungeissa. Savukkeista tuli hienostomuoti, johon liitettiin ripaus paheellisuutta. Yhdysvalloissa savukkeita pidettiin aluksi köyhän kansan tupakointitapana: varakkaat miehet polttivat sikareita. Myöhemmin savukkeesta tuli eräs amerikkalaisen elämäntyylin tunnuskuvia mainonnassa ja populaarikulttuurissa. 1900-luvulla myös naiset alkoivat tupakoida laajemmin. 1800-luvulla tupakoiva nainen oli paheksunnan kohde.[5]

Tupakoinnin yleisyys eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten tupakoinnin yleisyys eri maissa
Naisten tupakoinnin yleisyys eri maissa

Eniten tupakoivat kansat ja päivässä kulutetut savukkeet per henkilö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1 Kreikka

8,2

2 Bulgaria 6,8
3 Makedonia 6,3
4 Japani, Espanja 6,2
6 Bosnia, Venäjä 6,0
8 Tšekki, Ukraina 5,6
10 Serbia 5,5

[6]

Tupakoinnin yleisyys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkiaan noin miljoona suomalaista tupakoi.[7] Noin 20–25 % Suomen 13–17-vuotiaista nuorista tupakoi vähintään kerran viikossa. Tupakointi on nykyään yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa.[8] Tupakointi on yleistä etenkin nuorilla, mutta on yleisellä tasolla vähenemään päin. Tupakoinnin yleisyys riippuu sosioekonomisesta asemasta, yleisintä se on vähiten koulutetuilla ja vähäisintä korkeasti koulutetuilla ihmisillä.[9] Tupakoinnin haitoista tiedotetaan nuorille suhteellisen hyvin Suomessakenen mukaan?. Tupakointiin liittyy kuitenkin sosiaalisia ja psykologisia seikkoja, jotka saavat sen näyttämään houkuttelevalta monille nuorille. Tutkimusten mukaan monet nuoret kokevat tupakoinnin jonkinlaisena aikuistumisriittinä, josta he kuvittelevat luopuvansa piakkoin.[10] Tavasta on kuitenkin usein vaikea päästä eroon. Suurin osa suomalaisista tupakoitsijoista haluaisi päästä riippuvuudestaan.[7] 79 prosenttia tupakoijista oli huolissaan tupakan vaikutuksista omaan terveyteensä vuonna 2010.[11]

Tupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Nuorten tupakointi on yleisintä koulussa huonosti menestyvillä ja koulunkäynnin lopettaneilla.[12] Koska tupakointi on merkittävimpiä väestöryhmien terveyseroja aiheuttavia tekijöitä, voidaan näitä eroja tehokkaasti kaventaa pyrkimällä vähentämään tupakointia kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisesti vähemmän koulutettujen keskuudessa.[13]

Riippuvuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakan käytön on useissa tieteellisissä tutkimuksissa todettu aiheuttavan nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Fysiologisen riippuvuuden aiheuttaa erityisesti tupakan sisältämä nikotiini, jonka aivokemiallisiin vaikutuksiin tottuu nopeasti. Tuoreimpien tutkimusten mukaan tupakka muuttaa aivoja huomattavan pysyvästi tavalla, joka edistää riippuvuutta. Nikotiinin palkitsevuusvaikutus on hyvin pysyvä ja aiheuttaa tupakoinnin uudelleenaloittamista vuosienkin tupakoimattomuuden jälkeen.[14] Psykologinen riippuvuus aiheutuu muun muassa siitä, että tupakoinnista tulee rutiini ja se tarjoaa eräänlaisen rentoutumistauon arjen keskelle. Lisäksi tupakalla käynti on usein sosiaalinen tapahtuma ja sen vuoksi tupakoinnin lopettaminen on usein erittäin vaikeaa.

Tupakoinnin vaikutukset terveyteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään arvion mukaan joka toinen koko aikuisikänsä tupakoinut kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin[15]. Yleisimpiä tupakoinnin aiheuttamia sairauksia ovat erilaiset syövät, sydänsairaudet, verenkiertohäiriöt ja -sairaudet, näön heikkeneminen, krooniset keuhkosairaudet, kuten astma sekä krooninen keuhkoputkentulehdus ja siihen liittyvä keuhkoahtauma. Lisäksi tupakointi aiheuttaa impotenssia ja suurentaa mahahaavan riskiä. Tupakointi on merkittävin sepelvaltimotaudin, aivoinfarktin ja katkokävelyn aiheuttaja. Tupakointi aiheuttaa keuhkosyövistä 90 %,[16] haimasyövistä 30 %[17] ja huomattavan osan myös muista syöpäsairauksista. Tupakointi tiedetään muun muassa keskeiseksi munuaissyövän riskitekijäksi[18]. Tupakointi myös nostaa virtsarakon syövän riskin suunnilleen nelinkertaiseksi ja aiheuttaa enemmistön sairastumisista.[19] Tupakointi heikentää lisäksi hedelmällisyyttä molemmilla sukupuolilla[20].

Tupakointi aamulla on muuta tupakointia epäterveellisempää. Jos tupakoitsija polttaa puolen tunnin sisällä heräämisestä, kasvaa jo muutoinkin kohonnut keuhkosyöpäriski lähes kaksinkertaiseksi, kertoo Cancer-lehdessä raportoitu amerikkalaistutkimus. Tutkimukseen osallistui yli 7 000 tupakoitsijaa. Syöpäriskin kasvu selitetään sillä, että heräämisen jälkeen tupakoivat vetävät henkeensä tavallista enemmän savua ja näin ollen enemmän syöpää aiheuttavia kemikaaleja.[21]

Verenkierron häiriöt selittyvät muun muassa sillä, että nikotiini supistaa verisuonia, jolloin verenkierto heikkenee ja veritulppa syntyy herkemmin.[22] Verisuonten supistuminen saa aikaan verenpaineen kohoamisen, joka aiheuttaa sydämelle enemmän työtä, kasvattaen erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä.

Savukkeina poltetun tupakan käyttö uhkaa keuhkojen toimintaa, lisää sairastumisen riskiä ja heikentää ääreisverenkiertoa, joka ilmenee raajojen kylmyytenä. Tuorein tutkimus on myös osoittanut, että pitkäaikainen tupakointi aiheuttaa usein keuhkoahtaumatautia.[23] Jopa puolet naistupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtaumatautiin. [24]

Suurina annoksina tupakointi voi aiheuttaa pahoinvointia ja muita myrkytysoireita. Ihon pintaverenkierto heikkenee, mikä heikentää kylmän sietoa. Tupakan hiilimonoksidi eli häkä heikentää veren hapenkuljetuskapasiteettia ja siten fyysistä suorituskykyä.

Tupakoinnin haittoihin lukeutuvat myös savun sivullisille aiheuttamat haitat, joita kutsutaan passiiviseksi tupakoinniksi. Monissa maissa on rajoitettu tupakointia julkisilla paikoilla, millä pyritään vähentämään tupakoinnin haittavaikutuksia kansanterveydelle. Esimerkiksi Euroopan unionin komission mukaan Euroopassa kuolee joka vuosi yli puoli miljoonaa ihmistä tupakan aiheuttamiin sairauksiin.[25] Tupakointia rajoittavaa lainsäädäntöä on ainakin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Irlannissa, Virossa, Alankomaissa, Italiassa, Kreikassa ja Turkissa.[26]

Lannoitteilla kasvatettu tupakka sisältää merkittäviä määriä poloniumin isotooppia 210, joka kerääntyy tupakoitsijoiden keuhkoihin ja aiheuttaa syöpää.[27]

Tupakkatuotteiden myynnistä perittiin Suomessa tupakkaveroa 739 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja arvioitu verokertymä vuodelle 2013 on 779 miljoonaa euroa. Lähes 90 prosenttia veron tuotosta tulee savukkeiden myynnistä.[28] Tampereen yliopiston terveystaloustieteen professorin Pekka Rissasen mukaan tupakkaveroa kerätään enemmän kuin tupakasta aiheutuvien sairauksien hoitoon kuluu rahaa[29]. ”Tupakan myynnistä kertyy valtiolle verotuloja noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikaan tupakoinnin aiheuttamat kustannukset ovat 1,5–2 miljardia euroa vuodessa. Kustannuksia syntyy menetetyistä elinvuosista, sairauksien hoidosta, sairauspoissaoloista, sairauskorvauksista, tupakkataukojen aikana tekemättömästä työstä, tulipaloista, roskaamisesta ja tupakansavun rajaamisesta tupakointitiloihin.[30]

Vaikutukset hedelmällisyyteen ja lisääntymiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakointi heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Naisten tupakointi viivästyttää raskaaksi tulemista ja lisää kohdunulkoisen raskauden riskin yli kaksinkertaiseksi.[31] Miehillä tupakointi laskee siittiöiden laatua, määrää ja liikkuvuutta ja saattaa heikentää potenssia.[32] Odottavan äidin tupakointi vahingoittaa myös sikiötä. Tupakansavusta verenkiertoon siirtyvät haitalliset aineet kulkeutuvat napanuoran kautta sikiön verenkiertoon.[33] Sikiön veren nikotiinipitoisuus nousee jopa äidin pitoisuutta korkeammaksi, sillä sikiön kyky poistaa nikotiinia verestä on aikuista heikompi.[34]

Sikiön kannalta tupakansavusta haitallisimpia ovat hiilimonoksidi, nikotiini ja raskasmetallit. Sikiön verenkiertoon kulkeutunut hiilimonoksidi heikentää veren punasolujen hapenkuljetuskapasiteettia, josta seuraa krooninenlähde? hapenpuute. Hapenpuute aiheuttaa ongelmiaselvennä solujen jakautumisessa ja kudosten kasvussa. Tämän lisäksi nikotiini supistaa kohdun, istukan ja napanuoran verisuonia, mikä edesauttaa sikiön hapenpuutetta. Yhdessä nikotiini ja häkä syanidin, kadmiumin ja lyijyn kanssa pienentävät tupakoivien äitien saamien lasten syntymäpainoa 200–400 grammaa. Lisäksi hapenpuute vaikuttaa heikentävästi hermoston kehitykseen.

Tupakointi lisää raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja kaksinkertaistaa keskenmenon riskin. Ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen savukkeiden määrään. Istukan vajaatoiminta, ennenaikainen irtoaminen, eteisistukan riski ja ennenaikainen lapsiveden meno ovat yleisempiä tupakoivilla äideillä. Raskauden aikainen tupakointi lisää huulilakihalkion, astman ja allergioiden riskiä lapsella.[35]

Vaikutukset syntyvään lapseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synnyttyään lapsi saattaa kärsiä nikotiinin vieroitusoireista, joka ilmenee esimerkiksi vastasyntyneen vapinana. Tupakoivan äidin rintamaidossa on nikotiinia viisi kertaa enemmän kuin hänen verenkierrossaan. Äidin tupakointi lyhentää imetyksen kestoa ja vähentää maidon määrää. Raskausajan tupakointi lisää kätkytkuoleman riskiä. Imeväiskuolleisuuden riski on noin puolet suurempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla äideillä.

Raskauden aikainen tupakointi lisää riskiä lapsen sormien ja varpaiden vikoihin. Varpaat tai sormet voivat puuttua, sormia tai varpaita voi olla ylimääräisiä tai niistä voi tulla räpylämäiset. Riski kasvaa päivässä poltettujen savukkeiden määrän myötä.[36]

Jos vanhemmat tupakoivat sisätiloissa, he altistavat lapsensa passiiviselle tupakoinnille. Palavasta savukkeesta leviää huoneilmaan palamistuotteita. Ilmaan tulee kolme ja puoli kertaa enemmän tervaa ja lähes seitsemän kertaa enemmän hiilimonoksidia kuin tupakoitsijan keuhkoihin. Huoneilman savu altistaa lapsen äkilliselle välikorvantulehdukselle sekä hengitystietulehduksille.

Tupakan haittavaikutuksille altistuminen heijastuu myös lapsen kehitykseen. Keskittymis- ja käytöshäiriöt ovat tupakoivien lapsilla yleisempiä. Tupakoinnin uskotaan vaikuttavan lapsen kehitykseen ja terveydentilaan ainakin kymmeneen ikävuoteen saakka.[37]

Muut tupakoinnin haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakan kuluttaminen on yhteydessä sademetsien tuhoon. Metsiä hakataan ja puu poltetaan, jotta tupakanlehdet saadaan kuivatettua. Tupakan viljelyyn käytetty pinta-ala on poissa viljakasveilta ja tupakka köyhdyttää maaperän nopeasti.[38]

Tupakantumpit kaduilla, ovenpielissä ja luonnossa ovat viihtyisyyttä heikentävää ympäristön roskaantumista ja siivottomuutta. Tupakan haju ja lika pinttyvät sisätiloissa seiniin, huonekaluihin ja tekstiileihin. Tupakansavu on vaikea tuulettaa pois. Savussa leijuvat hiukkaset ja nestepisarat tarttuvat pinnoille ja aiheuttavat pitkäaikaisen tupakantunkkaisen hajun.[39]

Tupakkalaki Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen tupakkalaki

Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa on kielletty myymästä tai luovuttamasta tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä alle 18-vuotiaalle. Lain mukaan tupakalla tarkoitetaan tupakkakasvin lehdistä tai sen osista valmistettua nautintoainetta. Näiden lisäksi tupakkalakia sovelletaan tupakkavastikkeisiin, tupakkajäljitelmiin ja tupakointivälineisiin. Tupakkatuotteiden myyntikiellosta alle 18-vuotiaille tulee myyntipaikan yhteydessä tiedottaa ilmoituksella ja tupakkatuotteita saa myydä ainoastaan valvotuissa myyntipaikoissa. Tupakointi kiellettiin Suomessa julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa vuonna 1977.[40][41] Tupakan ja tupakkatuotteiden suora ja epäsuora mainonta on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1978 lähtien.[42] Työntekijöiden altistumista tupakansavulle työpaikoilla on säädelty tupakkalailla vuodesta 1995. Ravintoloita koskevan tupakkalain ensimmäinen uudistus tuli voimaan vuonna 2000.[43] Toinen uudistus tuli voimaan 1. kesäkuuta 2007, jonka jälkeen tupakointi ei ole ollut sallittua ravintoloissa.[44]

Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti- ja luovutusikäraja oli 16 vuotta 1.3.1995 saakka, jolloin ikäraja nousi 18 vuoteen. Lakialoitteen LA 47/1993 vp ikärajan nostamiseksi teki kansanedustaja Timo Ihamäki (kok).[45]

1.10.2009 tuli voimaan tupakointia koskeva laki, jonka mukaan savukkeita ei saa myydä alle 20 savukkeen pakkauksissa. Tällä pyrittiin vähentämään nuorten tupakointia.

Vuonna 2010 tupakkalakiin lisättiin tupakointikielto ulkona järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa. Tupakointi on kiellettyä ulkoalueilla järjestettävissä yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.[46]

Eräs tärkeimmistä uudistuksista oli, että lain tavoitteeksi asetettiin yksiselitteisesti tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Lain esitöissä tuo tavoite asetettiin vuoteen 2040.[47] Lain valmisteluissa todettiin, että tupakkatuotteiden myrkylliset ominaisuudet tekevät niistä epätavanomaisia kulutushyödykkeitä, joiden valmistusta ja kauppaa on syytä vähentää kaikin käytettävissä olevin keinoin.[48]

Tupakkaa torjuvat lainsäädäntötoimet ovat toteutuessaan saaneet kansalaisten suuren enemmistön kannatuksen. Samalla tupakoinnin sosiaalinen hyväksyttävyys on vähentynyt.[49] Tapakulttuurissa tupakoimattoman oikeus savuttomaan hengitysilmaan on noussut tärkeämmäksi kuin tupakoivan oikeus polttaa savuke niin halutessaan.[50][51]

Parveketupakointi voidaan kieltää uusien asuinyhteisöjen järjestyssäännöissä. Jos tupakoiva naapuri ei suostu lopettamaan, haitan kärsijän tulee ottaa kirjallisesti yhteys taloyhtiön isännöitsijään tai hallitukseen ja ilmoittaa tupakansavuisesta sisäilmasta. Kiinteistön omistaja on velvollinen poistamaan terveyshaitan sisätiloista, kun se aiheutuu asukkaasta riippumattomista syistä. Viime kädessä terveydensuojeluviranomainen voi terveydensuojelulain perusteella ryhtyä asiassa toimiin.[52]

Tupakointikieltoa on vaadittu katetuille joukkoliikennepysäkeille ja julkisten rakennusten ovien edustoille.[53]

Suomen markkinoilla kokeiltiin 1990-luvulla kuluttajien tietämättä geenimuunneltua tupakkaa. Asiakirjat tulivat julkisiksi oikeusprosessin yhteydessä. Syöpäjärjestöjen ylilääkärin Matti Rautalahden mukaan geenimuunnellun tupakan nikotiinipitoisuus on kaksi kertaa normaalia suurempi. Suomen laki ei kiellä geenimuunnellun tupakan käyttöä savukkeissa.[54]

Eri maiden keskinäisessä vertailussa Suomi on menestynyt tupakoinnin torjuntapolitiikassa vain keskinkertaisesti savuttomien tilojen toteuttamisessa. Keskeistä oli epäonnistuminen ravintoloiden savuttomuuden toteuttamisessa ennen vuotta 2007. Tiedotuskampanjoiden toteuttamisessa ja vieroitustyössä Suomi on puolestaan jäänyt alaluokkaan.[55] Suomen tarjoamat tukipalvelut tupakasta vieroitukseen on arvioitu keskimääräistä heikommiksi muihin EU-maihin verrattuna.[56]

Ravintolatupakoinnin säätely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlanti ja Norja olivat ensimmäisiä maita, joissa tupakointi kiellettiin kaikissa baareissa ja ravintoloissa.[57] Tätä ennen tupakointia oli rajoitettu alueellisesti Yhdysvaltain kaupungeissa ja osavaltioissa.

Suomessa ravintolat jäivät vuoden 1994 lakiuudistuksessa työpaikkojen tupakointirajoitusten ulkopuolelle. Tämä tarkoitti samalla, että yhden ammattiryhmän, ravintoloiden työntekijöiden, suojelu tupakansavun terveyshaitoilta jäi toteutumatta. Suomessa ravintolatupakoinnin kieltävä laki astui voimaan 1. kesäkuuta 2007, jonka jälkeen vain erillisessä tupakointitilassa on mahdollista tupakoida. Yli 50 neliömetrin suuruisilla ravintoloilla oli mahdollista hakea silloiselle käytännölle lisäaikaa vuoden 2009 kesäkuun alkuun saakka.[58]. Koska tupakkakoppien rakentaminen on kallista, useimmat ravintolat valitsivat sisätilojen täyden savuttomuuden. Tupakoijat siirtyivät polttamaan kadulle ja ravintoloiden terasseille.[59]

Suomessa laki on toiminut erityisen hyvin, kun sitä vastoin esimerkiksi Saksassa ihmiset eivät piitanneet kiellosta ja nykyisin tupakointi on sallittu.[58] Kansainvälistä ihmetystä on herättänyt se, että Suomessa tupakointi on edelleen sallittua ravintoloiden sisätiloissa olevissa tupakointitiloissa. Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen toimintaohjeissa sopimuksen jäsenmaita kehotetaan luomaan lainsäädännön keinoin täysin savuttomia ympäristöjä, joissa ei ole erillisiä tupakointitiloja.[60]

Ongelmaksi on jäänyt tupakointi ravintoloiden terasseilla ja sisäänkäyntien lähellä.[61] Ravintoloitsijalla on mahdollisuus kieltää terassilla tupakoiminen.[62]

Ravintolatupakointia koskevaa lainsäädäntöä eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[63]

Täysin savuttomat baarit ja ravintolat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitusteksti australialaisessa savukeaskissa.

Maat ja lain voimaanastumispäivä:

Tupakointikielto, tupakkahuoneet mahdollisia tai muita erityisjärjestelyjä tupakointiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maat ja lain voimaanastumispäivä:

  • Uganda: maaliskuu 2004, tehostettu valvonta 1. tammikuuta 2005 alkaen
  • Malta: 5. huhtikuuta 2004
  • Italia: 10. tammikuuta 2005
  • Itävalta 1. tammikuuta 2009, siirtymäaika 30. kesäkuuta 2010 saakka.[64]
  • Ruotsi: 1. kesäkuuta 2005
  • Espanja: 1. tammikuuta 2006
  • Latvia: 1. heinäkuuta 2006
  • Luxemburg: 5. syyskuuta 2006 ravintoloissa, ei baareissa
  • Wales: 2. huhtikuuta 2007
  • Viro: 1. toukokuuta 2007
  • Suomi: 1. kesäkuuta 2007, siirtymäaika tietyissä tapauksissa 1. kesäkuuta 2009 saakka.
  • Englanti: 1. heinäkuuta 2007
  • Tanska: 15. elokuuta 2007
  • Yhdysvallat: 7 osavaltiossa savuttomat ravintolat
  • Saksa: 1. maaliskuuta 2008 (sopimus, ei laki)
  • Ranska: 1. tammikuuta 2008
  • Hongkong: 1. heinäkuuta 2009

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heloma, Antero ym. (toim.): Kohti savutonta Suomea: Tupakoinnin ja tupakkapolitiikan muutokset. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012. ISBN 978-952-245-639-7. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Piispa, Matti: Tupakan kulttuuriset merkitykset ja niihin vaikuttaminen. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, 1995. ISBN 951-44-3904-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.hammaslaakariliitto.fi/suun-terveys/terveyden-edistaeminen/tupakka-vai-terveys/tupakoinnin-historiaa-tiesitkoe/
  2. Kohti savutonta Suomea, s. 32.
  3. Piispa 1995, s. 1.
  4. Piispa 1995, s. 2–3.
  5. Piispa 1995, s. 4.
  6. Pocket World in Figures 2007, s. 98. London: Profile Book Ltd., 2006.
  7. a b Tiede: Netti auttaa eroon tupakasta
  8. http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=132
  9. http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/511-tupakoinnin-yleisyys-suomessa Päihdelinkki: 511 Tupakoinnin yleisyys Suomessa
  10. Turun sanomat - Nuorten tupakointi huolestuttaa terveydenhuoltoa
  11. Kohti savutonta Suomea, s. 11.
  12. Kohti savutonta Suomea, s. 11.
  13. Kohti savutonta Suomea, s. 33.
  14. http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2882
  15. Ylilääkäri Matti Rautalahti: Tupakoivista aikuisista suurin osa on huolissaan terveydestään. HS Mielipide 29.1.2010, C8
  16. http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/keuhkosyopa/
  17. http://www.who.int/tobacco/research/cancer/en/
  18. Kidney Cancer: Who's at Risk?
  19. Virtsarakon syöpä
  20. Haikaraa kannattaa joskus kiirehtiä. HS 23.3.2009, D1. Annakaisa Pirilä-Mänttäri
  21. YLE:n radiouutiset, 8. elokuuta 2011 klo 20.
  22. http://www.keminmaa.fi/kunta/vapaa/tietoa.htm
  23. http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/keuhkoahtaumatauti_ja_krooninen_keuhkoputkentulehdus/
  24. Mtv3.fi, Uutiset
  25. http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article34133.ece
  26. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/01/601851
  27. Brianna Rego: Radioactive Smoke: A Dangerous Isotope Lurks in Cigarettes (html) Scientific American. January 5, 2011. Scientific American, a Division of Nature America, Inc.. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  28. 01. Tupakkavero (Talousarvioesitys 2013) Valtion talousarvioesitykset. Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.5.2013.
  29. Tehokas veronmaksaja polttaa, juo ja kuolee nuorena 19.1.2010. Yle. Viitattu 31.7.2013.
  30. Tupakka – laillinen riippuvuuden aiheuttaja
  31. http://www.pkssk.fi/syn/Raskaus%20ja%20p%C3%A4ihteet.htm
  32. http://metku.net/~pesu/hedelmallisyydenmaksimointi.php
  33. http://www.coronaria.fi/terveklubi/show.php?mode=mtv3_diseaseinfos&letterid=5188295&idname=id&id=1304747
  34. http://www.stumppi.fi/attachments/lastentaudit.pdf
  35. http://www.nettineuvo.fi
  36. Chang ja kumppanit 2001–2002, Yhdysvallat
  37. http://www.nettineuvo.fi
  38. Piispa 1995, s. 29.
  39. Piispa 1995, s. 29.
  40. http://hubu.fi/content/blogcategory/28/156/
  41. Tupakkalaki
  42. http://yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=terveys_uutiset&jutunid=5391
  43. http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2004/8_2004/ravintoloita_koskeva_tupakkalaki_ei_toimi/
  44. http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=500
  45. Lakialoite 47/1993 vp http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?{KEY}=LA+47/1993
  46. Kohti savutonta Suomea, s. 98–99.
  47. Kohti savutonta Suomea, s. 32.
  48. Kohti savutonta Suomea, s. 38.
  49. Kohti savutonta Suomea, s. 33.
  50. Kohti savutonta Suomea, s. 36.
  51. Suhtautuminen tupakointiin aina vain kielteisempää Kansan uutiset. 8.11.2011. Viitattu 23.1.2013.
  52. Tupakansavu Hengitysliitto. Viitattu 23.1.2013.
  53. Kaupunkilaiset toivovat: Tupakointikielto katetuille pysäkeille ja julkisten rakennusten oville 4.3.2012. Suomen ASH. Viitattu 23.1.2013.
  54. Tupakkateollisuus hidastanut tupakkarajoituksia (STT) Kauppalehti s. 18, 17.10.2006 (Suomalaista ja eurooppalaista tupakkapolitiikka, Suomen ASH ry lokakuu 2006)
  55. Kohti savutonta Suomea, s. 32.
  56. Kohti savutonta Suomea, s. 36.
  57. http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=125
  58. a b http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/07/13450&ext=rss Kauppalehti - Saksassa saa taas polttaa
  59. Kohti savutonta Suomea, s. 33.
  60. Kohti savutonta Suomea, s. 33.
  61. Ruotsissa halutaan kieltää tupakointi myös terasseilla Helsingin sanomat. 1.6.2009. Viitattu 23.1.2013.
  62. Arbelius, Jenni: Tupakointi ravintolan terassilla ei ole itsestään selvä asia Turun sanomat. 1.6.2009. Viitattu 23.1.2013.
  63. SAVUTTOMAT RAVINTOLAT / KATSAUS ERI MAIDEN TILANTEESEEN Suomen Ash 9.4.2010 (PDF)
  64. Piller, Walter & Freundsberger, Walter: Rauchverbot in der Gastronomie ab 1. Jänner 2009 (PDF) 17.11.2008. Wien: Wirtschaftskammer Wien. Viitattu 20.1.2009. (saksaksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hakkarainen, Pekka: Tupakka: Nautinnosta ongelmaksi. Tampere: Vastapaino, 2000. ISBN 951-768-069-4.
  • Hara, Mervi & Lipponen, Satu: Tupakkayhtiöt, elokuvien kummit. Helsinki: Suomen ASH, 2008. ISBN 978-951-96539-7-6.
  • Hiilamo, Heikki: Kieltämisen ammattilaiset: Tupakkayhtiöiden strategiat tupakkalainsäädännön estämiseksi Suomessa. Helsinki: Suomen ASH: Lääkärin sosiaalinen vastuu, 2001. ISBN 951-96539-2-9.
  • Hiilamo, Heikki: Valheen mesenaatit: Suomi tupakkateollisuuden manipuloiman lääketieteen näyttämönä. Helsinki: Suomen ASH: Lääkärin sosiaalinen vastuu, 2004. ISBN 951-96539-3-7.
  • Lahtinen, Rauno: Savun lumo: Tupakan kulttuurihistoria. Jyväskylä: Atena, 2007. ISBN 978-951-796-492-0.
  • Lehmusto, Heikki: Stop smoking: Ratsasta himosi aallolla. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36137-5.
  • Patja, Kristiina & Iivonen, Karin & Aatela, Eija: Tupakkapakko? Vapaaksi savusta. Helsinki: Duodecim, 2009. ISBN 978-951-656-339-1.
  • Tupakka ja talous: Taloudellisia näkökulmia tupakoinnin vähentämistyöhön. (Curbing the epidemic: Governments and the economics of tobacco control, 1999.) Suomentanut Pilvi Riikka Taipale. Helsinki: Suomen ASH: Lääkärin sosiaalinen vastuu, 2000. ISBN 951-96539-1-0.
  • Vierola, Hannu: Pysy nuorena – elä kauemmin: Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Helsinki: Tietosanoma, 2007. ISBN 978-951-885-289-9.
  • Vierola, Hannu: Tupakka: Miehen tietokirja. Helsinki: Terra Cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-15-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]