Aikuistumisriitti
Aikuistumisriitti on kulttuurinen, symbolinen rituaali ja siirtymäriitti, jolla lapsi tai nuori otetaan muodollisesti aikuisten maailmaan ja rooliin, ja aikaisempi rooli jätetään taakse. Aikuistumisriittejä on harjoitettu ihmiskunnan alkuhämäristä näihin päiviin.
Aikuistumisriitit primitiivisissä kulttuureissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jotkin kulttuurit suhtautuvat murrosikään varsin välinpitämättömästi. Toisten kulttuurien piirissä sitä vastoin vietetään jommankumman tai molempien sukupuolten edustajien merkeissä juhlamenoja. Riitit eivät välttämättä osu yhteen biologisen kypsymisen kanssa: ne ajoittuvat hetkeen, jona kulttuurinen lapsuus jää taakse ja kulttuurinen aikuisuus alkaa.
Alueilla, joissa ikäluokilla on suuri merkitys, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Australiassa, alkuperäisväestön noudattamat murrosiän riitit ovat koko heimoa sivuavia menoja. Näin on laita varsinkin silloin, kun miesten perinteistä tietoa säilyttävät yhteisöt ovat merkittäviä. Aikuistumisriittien yhteydessä nuorukaiset perehdytetään miesten salaisuuksiin.
Monet aikuistumisriitit ovat varsin ankaria, esimerkiksi ympärileikkaus saattaa kuulua aikuistumisriitteihin, jos sitä ei ole suoritettu lapsuudessa.
Murrosmenoissa toistuvat kuolema ja uudelleen syntyminen. Lapsipersoonallisuus hävitetään, mutta yksilö syntyy uudelleen: hän saa uuden yhteisöllisen aseman ja uudet roolit. Australialainen aboriginaalipoika, joka on vetäytynyt kätkettyyn kouluun piiloon naisten ja nuorempien silmistä, on ”kuollut”. Kun hän palaa leiriin ympärileikattuna ja arpikuvioiden koristamana, paria hammasta vailla, hän on mies ja miehenä uusi ihminen.
Tyttöjen aikuistumisriitit liittyvät usein kuukautisten alkamiseen.
Murrosmenoihin yleisesti liittyvä tapojen, mytologian ja magian opetus on käytännöllistä kasvatusta ja harjoitusta ja vahvistaa yksilön heimoyhteiskunnan laitoksiin kohdistamaa uskollisuutta. Kaiken perustana on kuitenkin siirtyminen – pohjaltaan biologinen, mutta usein monin tavoin kulttuurin sävyttämä siirtyminen.
Aikuistumismenot kristinuskossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikaisemmin Suomen evankelisluterilaiset liittivät ehtoolliselle pääsyn rippikouluun, jossa vähintään viisitoistavuotiaille nuorille opetettiin kristinuskon oppeja. Nykyään myös lapset voivat osallistua ehtoolliseen (joskin vain vanhempiensa kanssa), mutta rippikoulu on yhä olemassa. Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, joka tarkoittaa uskon vahvistusta.
Vapaassa kristillisyydessä saatetaan vaihtelevasti järjestää rippikouluikäisille leirejä tai muuta, mutta varsinaiseen aikuistumiseen näitä ei suoraan liitetä. Toisaalta vanhemmat saattavat tällaisia leirejä käyttää rippikoulun korvikkeena, ja antaa sitä kautta aikuistumismerkitystä esimerkiksi helluntaiherätyksen piirissä Fifteen-leireille.
Uskonnottomien aikuistumisseremoniat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Uskonnoton aikuistumiskoulutus
Joissakin maissa uskonnottomien järjestöt ovat järjestäneet aikuistumiskoulutusta. Saksassa aikuistumiskoulutus päätetään nuorisovihkimykseen eli Jugendweiheen. Aikuistumiskoulutuksen suorittaneille annetaan diplomi ja jokin lahja, esimerkiksi rintakoru, jossa on järjestön merkki. Saksasta uskonnoton aikuistumiskoulutus on vähitellen levinnyt myös muihin maihin. Suomessa Prometheus-leirin tuki ry järjestää uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia aikuistumisleirejä, Prometheus-leirejä eli ”protuleirejä”. Viikon mittaisen leirin lopussa pidetään Prometheus-juhla, jossa leiriläisille (yleensä 14–15-vuotiaita) annetaan seppele, leiritodistus ja Prometheus-koru.
Opiskelijoiden aikuistumisriitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peruskoulusta, lukiosta tai ammattikoulusta valmistumiset nähdään usein aikuistusmisriittinä. Samoin lukioissa esiintyvät vanhojen tanssit ja penkinpainajaiset katsotaan myös usein aikuistumisriiteiksi.
