Vapaat suunnat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vapaat suunnat -nimitystä käytetään protestanttisista kristillisistä liikkeistä, jotka eivät halua muodostaa läheistä suhdetta valtioon, vaan eroa kirkon ja valtion välillä pidetään luontevana. Suomessa vapaisiin suuntiin kuuluvat muun muassa baptistiyhdyskunnat, Helluntaiherätys, Metodistikirkko, Vapaakirkko, Adventtikirkko, Raamattu Puhuu, Majakka-seurakunta ja Pelastusarmeija. Kaikilla vapaisiin suuntiin kuuluvilla liikkeillä on omat opilliset korostuksensa. Pääasiallisesti ne pohjautuvat opillisesti reformoituihin ja kalvinistisiin uskonpuhdistuksen haaroihin. Kuitenkin arminiolaisuus näyttää olevan vahvasti edustettuna esimerkiksi helluntailaisuudessa Suomessa.

Suomessa vapaiden suuntien yhteistyöelimenä toimii Suomen vapaakristillinen neuvosto.

Yhteisiä piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pietistinen uskonkäsitys, joka tarkoittaa henkilökohtaisen uskon korostamista ja sitä, että uskon tulee näkyä myös elämässä ulospäin.
  • Riviseurakuntalaisten osuus seurakunnan toiminnassa on suuri (ns. yleinen pappeus).
  • Aktiivinen pyrkimys evankeliointiin ja lähetystyöhön.
  • Useimmissa ryhmissä on käytössä ns. uskovien kaste

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.