Reformoidut kirkot

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Reformoidut kirkot on yleisnimitys Sveitsin uskonpuhdistuksen pohjalta syntyneille kristillisille kirkoille, joihin kuuluu nykyisin noin 75 miljoonaa jäsentä. Niiden alkuna pidetään Ulrich Zwinglin Zürichissä harjoittamaa hengellistä toimintaa, joka sai vaikutteita Martti Lutherilta.

Zwingli kielsi katolisen messun järjestämisen Zürichissä vuonna 1524 ja korosti Raamatun sanan arvovaltaa perinteitä vastaan. Tästä syntyneessä sisällissodassa Zwingli sai surmansa.

Calvin ja leviäminen ulkomaille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zwinglin kuoleman jälkeen reformoidun liikkeen johtoon nousi Jean Calvin. Samalla Sveitsin uskonpuhdistuksen painopiste siirtyi Länsi-Sveitsiin, erityisesti Geneven kaupunkiin.

Reformoidut kirkot järjestäytyivät Calvinin johdolla ja levisivät muun muassa Hollantiin, Ranskaan, Unkariin,Englantiin ja Skotlantiin sekä myöhemmin siirtolaisten mukana Pohjois-Amerikkaan ja Etelä-Afrikkaan.

Oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reformoitujen opilliset korostukset ovat lähtöisin Jean Calvinilta. Jumalanpalveluksen ulkoinen yksinkertaisuus jatkuu sekä pappien vaatetuksessa että kirkon sisustuksessa. Raamattu on reformoidulle kirkolle erehtymätöntä Jumalan sanaa. Raamatun kriittinen merkitys tulkitaan jonkin verran toisin kuin luterilaisuudessa. Kun Luther korosti, että kirkon elämässä ja opissa ei saa olla Raamatun vastaisia asioita, Calvin korosti enemmän sitä, että seurakunnan toiminnan tulee olla nimenomaan Raamatun mukaista eli sellaista mikä on Raamatussa nimenomaan mainittu. Tämä näkyy muun muassa reformoidun kirkkorakennuksen yksinkertaisuutena.

Ominainen piirre reformoidulle kirkolle on ennaltamääräämisoppi, jonka mukaan Jumala on ennalta määrännyt toiset ihmiset pelastukseen; opin ääri-ilmiön mukaan toiset on määrätty kadotukseen. Oikea kirkko muodostuu niistä, jotka on valittu pelastukseen. Sakramentteja on luterilaisuuden tavoin kaksi: kaste ja ehtoollinen.

Vaikutus vapaisiin suuntiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reformoitujen näkemys kristillisyydestä on monien myöhemmin syntyneiden vapaiden protestanttisten yhteisöjen pohja.

Suppeampi ja laajempi reformoitu kristillisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys reformoitu kristillisyys käsitetään eri tavoin. Suppeammassa merkityksessä kalvinistinen niin sanottu TULIP-oppi on sen ydin. Laajemmassa merkityksessään reformoidulla kristillisyydellä tarkoitetaan yleisesti vastakohtaa sakramentteja ja kirkollisuutta korostavalle kristillisyydelle.

Presbyteerinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reformoidun kristillisyyden herätyskristillistä muotoa edustaa presbyteriaaninen kirkko, joka on opillisesti samankaltainen, mutta käytännön elämältään matalakirkollisempi, evankelioivampi ja enemmän kristittyjen yleistä pappeutta korostava. Presbyteriaaninen kirkko on valtiokirkkona Skotlannissa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.