Uskonnoton aikuistumiskoulutus
Uskonnoton aikuistumiskoulutus on uskontoihin sitoutumattomien tahojen järjestämää koulutusta, jonka tarkoituksena on valmistaa nuoria aikuisuuteen. Alkunsa uskonnoton aikuistumiskoulutus sai 1800-luvulla, kun uskontokuntiin kuulumattomat halusivat kristittyjen rippikoulua ja konfirmaatiota vastaavan aikuistumisjuhlan. Nykyään uskonnotonta aikuistumiskoulutusta järjestetään useissa Euroopan maissa.[1]
Saksa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Jugendweihe
Nykyaikainen uskonnoton aikuistumiskoulutus on lähtöisin Saksasta, jossa aikuistumiskoulu päätetään juhlalla. Aikuistumiskoulun suorittaneille on annettu kunniakirja ja jokin lahja, esimerkiksi rintakoru, jossa on uskonnottomien järjestön merkki.[2]
Jugendweihe eli nuorisovihkimys aloitettiin jo 1800-luvulla.[3] Nuorisojuhlan kulta-aikaa oli 1920-luku. Hitlerin valtaannousu kuitenkin katkaisi vapaa-ajattelijoiden perinteen.[4] Itä-Saksassa juhlia järjestettiin itsenäisenä vapaa-ajattelijoiden toimintana vuoteen 1954 saakka, jolloin kommunistinen puolue kielsi toiminnan vanhalta pohjalta ja muutti sen puolueen tavoitteita vastaavaksi. DDR:ssä Jugendweihe otti valtion tuella kristityn rippikoulun paikan nuorten yleisimpänä aikuistumiskoulutuksena. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen Jugendweihe-toiminta sai takaisin itsenäisyytensä kommunismista, mutta uskonnoton aikuistumiskoulutus oli muodostunut perinteeksi.[5]
Itäisissä osavaltioissa edelleen jopa 60–70 % nuorista osallistuu nuorisojuhlaan. Ennen aikuistumisjuhlaa nuoret voivat halutessaan käsitellä heille tarjottavien tilaisuuksien tai kurssin puitteissa teemoja kuten historia ja monikulttuurisuus, kulttuuri ja luovuus, lait ja kansalaisoikeudet, luonto ja tekniikka, ammatit ja työnhaku sekä elämäntavat ja ihmissuhteet.[5] Kasvatuksellinen osuus on suurelta osin kadonnut[4]. Arvostelijoiden mielestä juhlan suurin merkitys on nuorten tarpeessa saada lahjoja. Jugendweihe käydään 13–14-vuotiaana, mikä on joidenkin mielestä liian aikainen ajankohta.[3]
Saksassa on monia nuorisojuhlan järjestäjiä, joista tärkeimmät ovat Jugendweihe Deutschland e.V., der Humanistische Verband Deutschlands, der Freidenkerverband ja die Arbeiterwohlfahrt.[6]
Norja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norjassa Human-Etisk Forbund on järjestänyt uskonnottomia konfirmaatiokursseja vuodesta 1951 saakka. 1990-luvun puolivälistä lähtien toiminnan kasvu on ollut nopeaa. Vuonna 2006 yli 10 500 nuorta eli noin 17 % ikäluokasta valitsi siviilikonfirmaation (humanistisk konfirmation tai borgerlig konfirmation). Kurssin voi käydä sinä vuonna kun täyttää 15 vuotta. Ulkomailla asuvat norjalaiset voivat käydä kurssin kirjekurssina.[7]
Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elämänkatsomusleiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1984 Vapaa-ajattelijain liitto ja Forssan vapaa-ajattelijat järjestivät Forssan Valijärvellä kaksipäiväisen tapahtuman nuorille. Tavoitteena oli tarjota elämän- ja maailmankatsomuksellisia virikkeitä niille nuorille, jotka eivät ole uskovaisia, jotta nämä eivät tuntisi itseään syrjäytetyiksi kun heidän kristityt ikätoverinsa käyvät rippikoulun ja saavat lahjoja. ”Varjorippikouluun” eli virallisesti Valijärvi-tapahtumaan osallistui 30 nuorta. Seuraavana vuonna tapahtumaa markkinoitiin elämänkatsomusleirin nimellä, mutta tapahtuma peruutettiin osallistujien puutteen vuoksi.[8][9]
Prometheus-leiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Prometheus-leiri
Vuonna 1988 yläasteen elämänkatsomustiedon oppilaat alkoivat suunnitella uskonnotonta aikuistumisleiriä, ja heidän ajatustensa pohjalta Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto järjesti kesällä 1989 ensimmäisen Prometheus-leirin. Seuraavana vuonna leirejä järjestämään perustettiin Prometheus-leirin tuki ry.[8] Järjestön toiminta pohjautuu humanismiin, mutta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.[10] Leiri käydään yleensä kahdeksannen tai yhdeksännen luokan jälkeen, 14–15-vuotiaana, mutta 16–18-vuotiaille järjestetään niin sanottuja seniorileirejä.[11] Vuonna 2008 leirin kävi lähes 1000 nuorta eli noin 1,5 % ikäluokasta.[12] Vuonna 2009 Prometheus-leirejä alettiin järjestää myös Ruotsissa.[13]
Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Humanisterna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Humanisterna-yhdistys aloitti Ruotsissa 1990-luvulla uskonnottoman aikuistumiskoulutuksen opintopiirimuodossa, mutta se korvattiin leirillä, jossa käsittelytapoina ovat keskustelut, leikit, ryhmätyöt ja muu toiminta. Humanistisk konfirmation -leirille on viime vuosina osallistunut noin sata 14-15-vuotiasta nuorta vuodessa. Leirillä käsitellään elämänkatsomuksellisia teemoja kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, rasismia, sukupuolirooleja, rakkautta ja seksuaalisuutta sekä elämäntapoja, mutta käsiteltävät aiheet vaihtelevat kullekin leirille osallistuvien nuorten valintojen mukaan. Leirin lopussa järjestetään juhla, jossa leiriläiset esittelevät viikon tapahtumia esimerkiksi näytelmien ja laulujen avulla. Juhlan ohjelmaan kuuluu myös leirin järjestäjien, leiriläisten ja kutsuttujen puhujien pitämiä puheita.[14]
Prometheus Sverige[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Prometheus-leiri#Prometheus-leiritoiminta Ruotsissa
Vuonna 2009 Ruotsissa perustettiin Prometheus Sverige -yhdistys eli Protus suomalaisen Prometheus-leirin tuen sisarjärjestöksi. Järjestöt perustuvat samoille periaatteille ja keskittyvät samoihin päiväteemoihin, mutta ruotsalaiset leirit ovat kestoltaan suomalaisia pidempiä ja niihin sisältyy myös useampia teemoja. Protus on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, jota tukee Människan-säätiö.[15][13] Protus järjestää Ruotsissa Prometheus-leirejä (Protusläger), joilla nuoret pohtivat ihmisyyden olemusta eri näkökulmista kuten biologisena olentona, osana luontoa, tuntevina ja uskovina olentoina sekä ryhmien ja yhteiskunnan jäseninä. Tavoitteena on myös lisätä nuorten itsetuntoa, iloa ja toisten kunnioitusta.[16][13] Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa rakkaus, ihmissuhteet, seksi, yksinäisyys, kuolema, suru, onni, usko, ystävyys, raha, päihteet ja mahdollisuudet. Leirin teemoja käsitellään keskustelun, ryhmätöiden ja leikin avulla. Jokainen leiripäivä on jaettu käytännön osaan, toimintaosaan, keskusteluosaan ja vapaa-aikaan.[17]
Islanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islantilainen humanistijärjestö Siðmennt järjestää kristillisen konfirmaation vastineeksi siviilikonfirmaatioita (borgaraleg ferming) 13-vuotiaille. Konfirmaatiota edeltää kurssi, joka toteutetaan 12 viikon ajan kerran viikossa 1,5 tuntia kestävien tapaamisten avulla. Reykjavíkin ulkopuolella asuvat nuoret voivat käydä kurssin tiivistetysti kahden viikonlopun aikana. Kurssilla käsitellään etiikkaa, ihmissuhteita, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, kriittistä ajattelua, sukupuolten välisiä suhteita, päihteiden väärinkäytön ehkäisemistä, epäilyä, ympäristönsuojelua, vanhempien kanssa toimeen tulemista, nuorten roolia kulutusyhteiskunnassa ja aikuisuuden ja sen tuoman vastuun merkitystä. Kurssin opettajat ovat yleensä filosofeja. Kurssin lopuksi järjestetään nuorille ja heidän sukulaisilleen juhlallinen konfirmaatiojuhla, jossa kurssille osallistuneet nuoret saavat diplomit, ja osa heistä esittää musiikkia, runoutta ja puheita. Juhlassa on myös mukana islantilaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka pitävät puheita kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Vuodesta 2000 lähtien kurssille on osallistunut vuosittain noin 90 nuorta.[18]
Tanska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoismaiden ensimmäisen siviilikonfirmaation järjesti Kööpenhaminassa Tanskassa vuonna 1915 yhdistys nimeltä ”Yhdistys kirkollista konfirmaatiota vastaan”. Muutaman vuoden kuluttua yhdistyksen nimeksi tuli ”Yhdistys siviilikonfirmaation puolesta”. Nykyään toiminta jatkuu hyvin pienessä mittakaavassa DUI:n, tanskalaiseen työväenliikkeeseen kuuluvan lasten ja nuorten yhdistyksen puitteissa.[8][19]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 118–128.
- ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Aikuistuminen Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7. Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 1.6.2010.
- ↑ a b Walker, Tamsin: A Secular Rite of Passage DW-World.de. 14.3.2005. Deutsche Welle. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
- ↑ a b Huotari, Eino: Aikuistumisseremoniat maailmalla Matkaraportti 29.8.–3.9.2003. Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 22.10.2007. Viitattu 1.6.2010.
- ↑ a b Jugendweihe Heute Jugendweihe Deutschland e.V.. Arkistoitu 17.9.2016. Viitattu 15.11.2007. (saksaksi)
- ↑ Krause, Klaus-Peter: Geschichte der Jugendweihe Jugendweihe Deutschland e.V.. Arkistoitu 26.5.2008. Viitattu 15.11.2007. (saksaksi)
- ↑ Konfirmasjon 28.1.2004. Human-Etisk Forbund. Arkistoitu 11.4.2008. Viitattu 27.8.2007. (norjaksi)
- ↑ a b c Niemelä, Kati: Rippikoulu ja Prometheus-leiri aikuistumisriitteinä Kirkon tutkimuskeskus. Arkistoitu 31.5.2008. Viitattu 26.8.2007. Julkaistu teoksessa Kuure, Tapio & Vuori, Mika & Gissler, Mika (toim.): Viattomuudesta vimmaan: Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta: Stakes, 2002. ISBN 951-33-1303-4.
- ↑ Sundström, Kimmo: Visiosta tosioon: Vapaa-ajattelijain liiton vaiheista vuosina 1998–2003 (PDF) Vapaa ajattelija. 1/2003. Viitattu 1.6.2010.
- ↑ Kysymyksiä ja vastauksia: Mikä on Prometheus-leirien arvopohja? Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 25.3.2007. Viitattu 26.8.2007.
- ↑ Prometheus-leirit kesällä 2009 Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 5.3.2008. Viitattu 10.3.2009.
- ↑ Protu-UKK Kotkanpesä. Arkistoitu 26.2.2008. Viitattu 3.10.2009.
- ↑ a b c Komsi, Aatu & Törönen, Hanna: Protu-uutiset 1/2009. Protu-lehti, 2009, nro 1/09, s. 3.
- ↑ Konfirmation: Livssynsläger för ungdomar i 15-årsåldern Humanisterna. Viitattu 27.8.2007. (ruotsiksi)
- ↑ Om Protus Protus Sverige. Arkistoitu 26.1.2010. Viitattu 10.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Ungdomsläger Stiftelsen Människan. Arkistoitu 21.2.2011. Viitattu 10.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Har du en gång haft en dröm? Protus Sverige. Viitattu 10.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Sidmennt, the Icelandic Ethical Humanist Association (alaotsikko Civil Confirmation Program) huhtikuu 2005. Siðmennt. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
- ↑ Humanist confirmation in Norway – a rite of passage has come of age (alaotsikko Confirmation – Confirmations) 08.06.2007. Human-Etisk Forbund. Arkistoitu 10.8.2010. Viitattu 18.9.2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Richard Dawkins mukana perustamassa ateistista lastenleiriä
