Elämänkatsomustieto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Uskonnottomuus Suomessa

Yleistä
Elämänkatsomustieto
Uskonnottomien syrjintä Suomessa
Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa
Kirkosta eroaminen Suomessa
Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa


Järjestöt ja toimijat
Eroakirkosta.fi
Prometheus-leirin tuki
Suomen humanistiliitto
Vapaa-ajattelijain liitto
Väinö Voipio -palkinto
Luettelo tunnetuista suomalaisista ateisteista

 n  k  m 

Elämänkatsomustieto (ET[1]) on rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille oppilaille suunnattu peruskoulun ja lukion oppiaine. Elämänkatsomustieto on uskonnon kanssa vaihtoehtoinen oppiaine.

Elämänkatsomustietoa opiskelevien määrä oli 6,1 prosenttia kaikista Suomen peruskoululaisista vuonna 2016. Elämänkatsomustietoa opiskelevien määrä on ollut viimevuosina tasaisessa kasvussa.[2] Uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on noin 10–15 prosenttia oppilaista.[3] Myös se, että kirkosta voi itse ilman vanhempien suostumusta erota vasta 18-vuotiaana nostaa automaattisesti uskonnon opiskelijoiden määrää, sillä jos kuuluu kirkkoon, ei oppilaalle järjestetä elämänkatsomustietoa tämän mielipiteestä huolimatta.

Oppilaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämänkatsomustiedon opetukseen voi peruskoulussa ja lukiossa osallistua seuraavin edellytyksin:

  • Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton oppilas kuuluisi sijoittaa oletusarvoisesti elämänkatsomustiedon opetukseen. Hän voi myös opiskella enemmistön uskontotunneilla vanhempien pyynnöstä.
  • Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas osallistuu uskonnon opetukseen. Jos hänen oman uskontonsa opetusta ei järjestetä, voi hän opiskella elämänkatsomustietoa vanhempien pyynnöstä.
  • 18 vuotta täyttänyt lukiolainen voi itse valita, opiskeleeko uskontoa vai elämänkatsomustietoaselvennä

Elämänkatsomustiedon opetus on järjestettävä, jos siihen oikeutettuja oppilaita on opetuksen järjestäjän alueella (yleensä kunta) vähintään kolme. [4] [5]

Elämänkatsomustieto opetussuunnitelmassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiainetta luonnehditaan näin:

»Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.»

»Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.»

Perusopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetuksessa luokilla 1-5 opiskellaan yhteensä 6 vuosiviikkotuntia ja luokilla 6-9 yhteensä 5 vuosiviikkotuntia, yhteensä 11 vuosiviikkotuntia. Määrä on aina sama, mutta se jakautuu luokille mahdollisesti eri tavoin, kun nivelkohta on määrätty luokkien 5 ja 6 väliin.

Opetuksen teemoina perusopetuksessa ovat:

Lukio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukiossa on kolme pakollista kurssia ja kaksi syventävää valtakunnallista kurssia. Uskontoa opiskeleva voi käyttää niitä tutkintoonsa soveltavina kursseina. Samoin ET-opiskelijat voivat käyttää uskonnon kursseja tutkintoon kuuluvina soveltavina kursseina.

Lukion kurssit ovat:

  • Hyvä elämä
  • Maailmankuva
  • Yksilö ja yhteisö
  • Kulttuuriperintö ja identiteetti
  • Maailman selittäminen katsomusperinteissä

Syventävän kurssin opetussuunnitelmaan kuuluu sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen uskontokritiikki.[6]

Elämänkatsomustieto kuuluu lukion reaaliaineisiin. Elämänkatsomustiedon ainereaalissa ylioppilaskokelas valitsee kymmenestä vaihtoehdosta kuusi kysymystä vastattavakseen. Elämän­katsomustieto kirjoitetaan toisena ainereaalikokeiden koepäivänä.[7]

Suomen ateistiyhdistys on tehnyt oman ehdotuksen elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi.[8]

Elämänkatsomustieto yliopistoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämänkatsomustietoa voi opiskella myös yliopistossa. Elämänkatsomustieto ei kuitenkaan ole itsenäinen oppiaine, eikä sitä voi opiskella pääaineena. Opinnot tähtäävät yleisesti erityisesti opettajan kelpoisuuteen, jolloin opiskelija voi opettaa elämänkatsomustietoa toisena opetettavana aineena. Tällöin opiskelijan on suoritettava sekä perus- että aineopinnot.[9]

Elämänkatsomustiedon perus- ja aineopinnot koostuvat yleisesti monien eri aineiden opinnoista. Näitä ovat yliopistosta riippuen filosofia sekä aate- ja oppihistoria, kasvatustiede, kulttuuriantropologia, kulttuurihistoria ja uskontotiede.[10][11][12][13][14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arra, Olavi ym. (toim.): Hyveen ritarit: Katsomusaineiden opettajien laatupäivien satoa 29.–30.11.1996. Helsinki: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat: Suomen uskonnonopettajain liitto, 1997. ISBN 952-90-9122-2.
  • Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.): Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja. Opetus & kasvatus -sarja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1741-0.
  • Elo, Pekka & Honkala, Satu & Simola, Hannu: Elämänkatsomustieto koulussa: Opetuksen perusteita etsimässä. Helsinki & Lahti: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1992. ISBN 951-45-6212-7.
  • Elämänkatsomustieto: Oppiaineen historiasta ja tulevaisuudesta. Peruskoulun ja lukion elämänkatsomustiedon työryhmä. Julkaisija: Kouluhallitus. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1988. ISBN 951-861-185-8.
  • Kallioniemi, Arto & Salmenkivi, Eero (toim.): Katsomusopetuksen kehittämishaasteita: Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279. Helsinki: Yliopistopaino, 2007. ISBN 978-952-10-3598-2. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Kamppinen, Matti (toim.): ET: Elämänkatsomustieto. Humaniora-sarja. Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-427-8.
  • Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna: Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988.
  • Pyysiäinen, Markku: Luokanopettaja ja koulun katsomusopetus: Luokanopettajien kokemukset ja käsitykset uskonnonopetuksen, elämänkatsomustiedon ja eettisen kasvatuksen toteuttamisesta ja järjestelyistä peruskoulun 1–6 luokilla. Porvoo Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25626-9.
  • Tomperi, Tuukka & Juuso, Hannu (toim.): Sokrates koulussa: Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa. Niin & näin. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2008. ISBN 978-952-5503-31-9.
  • Vaismaa, Aaro (toim.): Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1998. ISBN 951-97679-2-4.

Alakoulun oppikirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lipman, Matthew: Elfie: Pohdimme yhdessä. (Elfie: Getting our thoughts together, 1987.) Kääntäneet ja toimittaneet Hannu Juuso, Auli Siitonen, Markku Veteläinen. Filosofiaa lapsille ja nuorille. Suositeltu luokille 1–2. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1594-9.
  • Lipman, Matthew: Kim & Jonna: Ihmettelemme maailmaa. (Kio & Gus: Wondering at the world, 1987.) Kääntäneet ja toimittaneet Hannu Juuso, Auli Siitonen, Markku Veteläinen. Filosofiaa lapsille ja nuorille. Suositeltu luokille 1–3. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1595-7.
  • Sharp, Ann Margaret: Nukkesairaala. (The doll hospital, 2000.) Opi filosofiaa 1. Oulu: Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2000. ISBN 951-42-5435-X.
  • Sharp, Ann Margaret & Splitter, Laurance: Kuka minä olen? Nukkesairaala-kertomuksen opettajanopas. (Making sense of my world: Teacher manual for ”The doll hospital”, 2000.) Opi filosofiaa 2. Rengaskirja. Oulu: Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2000. ISBN 951-42-5435-X.
  • Honkala, Satu, Sundström, Kimmo & Tuominen, Ritva: Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus: Elämänkatsomustieto. Helsinki: Opetushallitus, 2008. ISBN 978-952-13-3371-2.
  • Honkala, Satu, Sundström, Kimmo & Tuominen, Ritva: Miina, Ville ja vintiöt: Elämänkatsomustieto. Helsinki: Opetushallitus, 2006. ISBN 952-13-2901-7.

Peruskoulun oppikirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Honkanen, Antti ym.: Katse. Sisältö: Kulttuuri; Etiikka ja hyvä elämä; Tulevaisuus. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4654-2.
  • Honkanen, Antti & Tirkkonen, Jari: Reilu peli: Peruskoulun elämänkatsomustiedon oppikirja Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta -kurssia varten luokille 6–9. Kuvitus: Mika Rantanen. Helsinki: Opetushallitus, 2006. ISBN 952-13-2738-3.
  • Lipman, Matthew: Liisa: Eettisiä kysymyksiä. (Lisa: Ethical inquiries, 1976/1983.) Kääntäneet ja toimittaneet Pekka Elo ja Rainer Korhonen. Filosofiaa lapsille ja nuorille. Suositeltu luokille 5–7. Helsinki: Painatuskeskus, 1994. ISBN 951-37-1298-2.

Lukion oppikirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dialogi-sarja:

  • Hjelm, Titus & Slotte, Sebastian: Dialogi hyvästä elämästä. Helsinki: Tammi, 2002 (3. painos 2006). ISBN 951-26-4726-5.
  • Tomperi, Tuukka & Slotte, Sebastian & Hjelm, Titus: Dialogi tiedosta ja maailmankuvista. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-26-4727-3.
  • Tomperi, Tuukka & Niemelä, Juhani: Dialogi yksilöstä ja yhteisöistä. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-26-4943-8.

Lukion elämänkatsomustieto -sarja:

  • Vihmanen, Liisa & Kuusela, Anssi & Niiniluoto, Ilkka: Lukion elämänkatsomustieto: Ihminen totuuden etsijänä. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1796-8.
  • Vihmanen, Liisa & Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion elämänkatsomustieto: Hyvä elämä. Helsinki: Painatuskeskus, 1994. ISBN 951-37-1514-0.
  • Vihmanen, Liisa & Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion elämänkatsomustieto: Hyvä yhteiskunta. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1522-1.

Feto ry:n vuosikirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elo, Pekka & Heinlahti, Kaisa & Kabata, Miika (toim.): Hyvän elämän katsomustieto: Rakennamme uutta opetussuunnitelmaa. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n vuosikirja 2003. Helsinki: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry, 2003. ISBN 952-91-5436-4. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Elo, Pekka & Honkala, Satu & Salmenkivi, Eero (toim.): Hyvän osaamisen katsomustieto: Uudesta opetussuunnitelmasta: Feton vuosikirja 2004. Helsinki: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat, 2004. ISBN 952-99327-0-7.
  • Honkala, Satu & Salmenkivi, Eero (toim.): Hyvän opettamisen kaksi vuosikymmentä: Feto 20 vuotta: Feton vuosikirja 2005. Helsinki: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat, 2005. ISBN 952-99327-1-5.
  • Elo, Pekka & Hulkki, Erkki & Kaila, Eero (toim.): Kaikki virtaa: Elämänkatsomustiedon perusta ja tulevaisuus. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry:n 2006 vuosikirja. Helsinki: Opetushallitus: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry: Suomen humanistiliitto, 2006. ISBN 952-13-2946-7.
  • Elo, Pekka (toim.): Ensyklopedia elämänkatsomustietoon. Feto ry:n vuosikirja 2007. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 2008. ISBN 978-951-97679-3-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo, Kotus
  2. Kieli- ja muut ainevalinnat Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
  3. Tuovinen, Jussi: Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa 31.8.2009. Suomen humanistiliitto. Viitattu 20.10.2009.
    * Virkkunen, Kaisa: Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa. Pro gradu -työ: Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, kasvatustiede. Oulu: K. Virkkunen, 2008.
  4. Perusopetuslaki 4:13 1.8.2009.
  5. Lukiolaki 3:9 1.1.2009.
  6. OPS 2003 Elämänkatsomustieto Viitattu 17.6.2009.
  7. ET:n ainereaali 02.8.2006. Feto ry. Viitattu 29.6.2007.
  8. Ateistien ehdotus lukion elämänkatsomustiedon (elämänkäsitystiedon) opetussuunnitelmaksi Viimeisin päivitys 22.2.2009. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 13.7.2010.
  9. http://www.helsinki.fi/et/tutk_vaat_yliopistossa.htm Helsingin yliopisto
  10. http://www.helsinki.fi/et/tutk_vaat_yliopistossa.htm Helsingin yliopisto
  11. http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/uskontotiede/opiskelu/et/ Turun yliopisto
  12. https://wiola.uef.fi/weboodi/ Itä-Suomen yliopisto
  13. http://www.oulu.fi/elamankatsomustieto/node/15324 Oulun yliopisto
  14. https://www10.uta.fi/opas/opintoKokonaisuus.htm?rid=6959&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2012 Tampereen yliopisto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]