Tupakoinnin terveysvaikutukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tupakoinnin terveysvaikutukset ovat merkittäviä kansanterveydelle. Erään arvion mukaan joka toinen koko aikuisikänsä tupakoinut kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin.[1] Tupakointi laskee odotettavissa olevaa elinikää jopa kymmenellä vuodella.[2] Yleisimpiä tupakoinnin aiheuttamia sairauksia ovat erilaiset syövät, sydänsairaudet, verenkiertohäiriöt ja -sairaudet, näön heikkeneminen, krooniset keuhkosairaudet, kuten astma sekä krooninen keuhkoputkentulehdus ja siihen liittyvä keuhkoahtauma. Lisäksi tupakointi aiheuttaa impotenssia ja suurentaa mahahaavan riskiä. Tupakointi on merkittävin sepelvaltimotaudin, aivoinfarktin ja katkokävelyn aiheuttaja. Tupakointi aiheuttaa keuhkosyövistä 90 %,[3] haimasyövistä 30 %[4] ja huomattavan osan myös muista syöpäsairauksista. Tupakointi tiedetään muun muassa keskeiseksi munuaissyövän riskitekijäksi.[5] Tupakointi myös nostaa virtsarakon syövän riskin suunnilleen nelinkertaiseksi ja aiheuttaa enemmistön sairastumisista.[6] Tupakointi heikentää lisäksi hedelmällisyyttä molemmilla sukupuolilla.[7] Tupakointi aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä.[8]

Tupakointi aamulla on muuta tupakointia epäterveellisempää. Jos tupakoitsija polttaa puolen tunnin sisällä heräämisestä, kasvaa jo muutoinkin kohonnut keuhkosyöpäriski lähes kaksinkertaiseksi, kertoo Cancer-lehdessä raportoitu amerikkalaistutkimus. Tutkimukseen osallistui yli 7 000 tupakoitsijaa. Syöpäriskin kasvu selitetään sillä, että heräämisen jälkeen tupakoivat vetävät henkeensä tavallista enemmän savua ja näin ollen enemmän syöpää aiheuttavia kemikaaleja.[9]

Verenkierron häiriöt selittyvät muun muassa sillä, että nikotiini supistaa verisuonia, jolloin verenkierto heikkenee ja veritulppa syntyy herkemmin.[10] Verisuonten supistuminen saa aikaan verenpaineen kohoamisen, joka aiheuttaa sydämelle enemmän työtä, kasvattaen erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä.

Savukkeina poltetun tupakan käyttö uhkaa keuhkojen toimintaa, lisää sairastumisen riskiä ja heikentää ääreisverenkiertoa, joka ilmenee raajojen kylmyytenä. Tuorein tutkimusmilloin? on myös osoittanut, että pitkäaikainen tupakointi aiheuttaa usein keuhkoahtaumatautia.[11] Jopa puolet naistupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtaumatautiin.[12]

Suurina annoksina tupakointi voi aiheuttaa pahoinvointia ja muita myrkytysoireita. Ihon pintaverenkierto heikkenee, mikä heikentää kylmän sietoa. Tupakan hiilimonoksidi eli häkä heikentää veren hapenkuljetuskapasiteettia ja siten fyysistä suorituskykyä.

Tupakoinnin haittoihin lukeutuvat myös savun sivullisille aiheuttamat haitat, joita kutsutaan passiiviseksi tupakoinniksi. Monissa maissa on rajoitettu tupakointia julkisilla paikoilla, millä pyritään vähentämään tupakoinnin haittavaikutuksia kansanterveydelle. Esimerkiksi Euroopan unionin komission mukaan Euroopassa kuolee joka vuosi yli puoli miljoonaa ihmistä tupakan aiheuttamiin sairauksiin.[13] Tupakointia rajoittavaa lainsäädäntöä on ainakin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Irlannissa, Virossa, Alankomaissa, Italiassa, Kreikassa ja Turkissa.[14]

Lannoitteilla kasvatettu tupakka sisältää merkittäviä määriä poloniumin isotooppia 210, joka kerääntyy tupakoitsijoiden keuhkoihin ja aiheuttaa syöpää.[15]

Tupakan myynnistä kertyy valtiolle verotuloja noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikaan tupakoinnin aiheuttamat kustannukset ovat 1,5–2 miljardia euroa vuodessa. Kustannuksia syntyy menetetyistä elinvuosista, sairauksien hoidosta, sairauspoissaoloista, sairauskorvauksista, tupakkataukojen aikana tekemättömästä työstä, tulipaloista, roskaamisesta ja tupakansavun rajaamisesta tupakointitiloihin.[16]

Tupakointi lyhentää vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan 40-vuotiaiden odotettavissa olevaa elämää keskimäärin lähes viidellä vuodella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1,7 miljoonaa henkeä seitsemästä korkean elintason maasta.[17]

Erään arvion mukaan joka toinen koko aikuisikänsä tupakoinut kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin[18]. Yleisimpiä tupakoinnin aiheuttamia sairauksia ovat erilaiset syövät, sydänsairaudet, verenkiertohäiriöt ja -sairaudet, näön heikkeneminen, krooniset keuhkosairaudet, kuten astma sekä krooninen keuhkoputkentulehdus ja siihen liittyvä keuhkoahtauma. Lisäksi tupakointi aiheuttaa impotenssia ja suurentaa mahahaavan riskiä. Tupakointi on merkittävin sepelvaltimotaudin, aivoinfarktin ja katkokävelyn aiheuttaja. Tupakointi aiheuttaa keuhkosyövistä 90 %,[19] haimasyövistä 30 %[20] ja huomattavan osan myös muista syöpäsairauksista. Tupakointi tiedetään muun muassa keskeiseksi munuaissyövän riskitekijäksi[21]. Tupakointi myös nostaa virtsarakon syövän riskin suunnilleen nelinkertaiseksi ja aiheuttaa enemmistön sairastumisista.[22] Tupakointi heikentää lisäksi hedelmällisyyttä molemmilla sukupuolilla[23].

Tupakointi aamulla on muuta tupakointia epäterveellisempää. Jos tupakoitsija polttaa puolen tunnin sisällä heräämisestä, kasvaa jo muutoinkin kohonnut keuhkosyöpäriski lähes kaksinkertaiseksi, kertoo Cancer-lehdessä raportoitu amerikkalaistutkimus. Tutkimukseen osallistui yli 7 000 tupakoitsijaa. Syöpäriskin kasvu selitetään sillä, että heräämisen jälkeen tupakoivat vetävät henkeensä tavallista enemmän savua ja näin ollen enemmän syöpää aiheuttavia kemikaaleja.[24]

Verenkierron häiriöt selittyvät muun muassa sillä, että nikotiini supistaa verisuonia, jolloin verenkierto heikkenee ja veritulppa syntyy herkemmin.[25] Verisuonten supistuminen saa aikaan verenpaineen kohoamisen, joka aiheuttaa sydämelle enemmän työtä, kasvattaen erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä.

Savukkeina poltetun tupakan käyttö uhkaa keuhkojen toimintaa, lisää sairastumisen riskiä ja heikentää ääreisverenkiertoa, joka ilmenee raajojen kylmyytenä. Tuorein tutkimus on myös osoittanut, että pitkäaikainen tupakointi aiheuttaa usein keuhkoahtaumatautia.[26] Jopa puolet naistupakoitsijoista saattaa sairastua keuhkoahtaumatautiin. [27]

Suurina annoksina tupakointi voi aiheuttaa pahoinvointia ja muita myrkytysoireita. Ihon pintaverenkierto heikkenee, mikä heikentää kylmän sietoa. Tupakan hiilimonoksidi eli häkä heikentää veren hapenkuljetuskapasiteettia ja siten fyysistä suorituskykyä.

Tupakoinnin haittoihin lukeutuvat myös savun sivullisille aiheuttamat haitat, joita kutsutaan passiiviseksi tupakoinniksi. Monissa maissa on rajoitettu tupakointia julkisilla paikoilla, millä pyritään vähentämään tupakoinnin haittavaikutuksia kansanterveydelle. Esimerkiksi Euroopan unionin komission mukaan Euroopassa kuolee joka vuosi yli puoli miljoonaa ihmistä tupakan aiheuttamiin sairauksiin.[28] Tupakointia rajoittavaa lainsäädäntöä on ainakin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Irlannissa, Virossa, Alankomaissa, Italiassa, Kreikassa ja Turkissa.[29]

Lannoitteilla kasvatettu tupakka sisältää merkittäviä määriä radioaktiivista poloniumin isotooppia 210, joka kerääntyy tupakoitsijoiden keuhkoihin ja aiheuttaa syöpää.[30]

Tupakkatuotteiden myynnistä perittiin Suomessa tupakkaveroa 739 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja arvioitu verokertymä vuodelle 2013 on 779 miljoonaa euroa. Lähes 90 prosenttia veron tuotosta tulee savukkeiden myynnistä.[31] Tampereen yliopiston terveystaloustieteen professorin Pekka Rissasen mukaan tupakkaveroa kerätään enemmän kuin tupakasta aiheutuvien sairauksien hoitoon kuluu rahaa[32]. ”Tupakan myynnistä kertyy valtiolle verotuloja noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikaan tupakoinnin aiheuttamat kustannukset ovat 1,5–2 miljardia euroa vuodessa. Kustannuksia syntyy menetetyistä elinvuosista, sairauksien hoidosta, sairauspoissaoloista, sairauskorvauksista, tupakkataukojen aikana tekemättömästä työstä, tulipaloista, roskaamisesta ja tupakansavun rajaamisesta tupakointitiloihin.[33]

Vaikutukset suunterveyteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakointi lisää suusyövän riskiä ja altistaa parodontiitille eli suun kiinnityskudoksen tulehdukselle. Lisäksi tupakointi aiheuttaa halitoosia eli pahanhajuista hengitystä, karvakieltä sekä leukoplakiaa eli suun limakalvon muutoksia.

Vaikutukset hedelmällisyyteen ja lisääntymiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakointi lisää naisten sukuelinten terveyteen ja toimintaan liittyvien ongelmien riskiä, koska se heikentää sukuelinten ja niissä sijaitsevien limakalvojen verenkiertoa, vähentää elimistön tuottaman estrogeenin vaikutusta ja aikaistaa menopaussia[34].

Tupakointi heikentää lisäksi sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Naisten tupakointi viivästyttää raskaaksi tulemista ja lisää kohdunulkoisen raskauden riskin yli kaksinkertaiseksi.[35] Miehillä tupakointi laskee siittiöiden laatua, määrää ja liikkuvuutta ja saattaa heikentää potenssia.[36] Odottavan äidin tupakointi vahingoittaa myös sikiötä. Tupakansavusta verenkiertoon siirtyvät haitalliset aineet kulkeutuvat napanuoran kautta sikiön verenkiertoon.[37] Sikiön veren nikotiinipitoisuus nousee jopa äidin pitoisuutta korkeammaksi, sillä sikiön kyky poistaa nikotiinia verestä on aikuista heikompi.[38]

Sikiön kannalta tupakansavusta haitallisimpia ovat hiilimonoksidi, nikotiini ja raskasmetallit. Sikiön verenkiertoon kulkeutunut hiilimonoksidi heikentää veren punasolujen hapenkuljetuskapasiteettia, josta seuraa krooninenlähde? hapenpuute. Hapenpuute aiheuttaa ongelmiaselvennä solujen jakautumisessa ja kudosten kasvussa. Tämän lisäksi nikotiini supistaa kohdun, istukan ja napanuoran verisuonia, mikä edesauttaa sikiön hapenpuutetta. Yhdessä nikotiini ja häkä syanidin, kadmiumin ja lyijyn kanssa pienentävät tupakoivien äitien saamien lasten syntymäpainoa 200–400 grammaa. Lisäksi hapenpuute vaikuttaa heikentävästi hermoston kehitykseen.

Tupakointi lisää raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja kaksinkertaistaa keskenmenon riskin. Ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen savukkeiden määrään. Istukan vajaatoiminta, ennenaikainen irtoaminen, eteisistukan riski ja ennenaikainen lapsiveden meno ovat yleisempiä tupakoivilla äideillä. Raskauden aikainen tupakointi lisää huulilakihalkion, astman ja allergioiden riskiä lapsella.[39]

Eläinkokeiden perusteella uskotaan sikiöaikaisen nikotiinialtistuksen olevan haitallista hermoston normaalille kehittymiselle. Aivojen nikotiinireseptorien kehitys alkaa neljännellä tai viidennellä raskausviikolla. Verenkierron nikotiinin aiheuttama nikotiinireseptorien aktivoituminen aiheuttaa muutoksia näiden reseptorien ilmaantumisessa ja toiminnassa. Sikiöaikainen tupakansavualtistus on epidemiologisissa tutkimuksissa yhdistetty sekä alentuneeseen älykkyyteen että lyhytaikaisen muistin ongelmiin.[40][41]

Vaikutukset syntyvään lapseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 11 prosenttia suomalaisäideistä tupakoi raskauden aikana vuonna 2001, ja puolet heistä tupakoi koko raskausajan. Jos äiti tupakoi raskauden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, lapsella on riski syntyä keskimääräistä pienikokoisempina. Myös aivot saattavat jäädä loppuiäksi keskimääräistä pienemmiksi, koska niiden kehitys painottuu alkuraskauteen. Raskauden alkuvaiheen tupakointi vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen koko tämän elämän ajan. Raskausajan tupakointi kohottaa myös esimerkiksi keskosuuden, alhaisen syntymäpainon ja lapsuusajan ylipainon riskejä, jotka lisäävät riskiä sairastua myöhemmin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.[42]

Myös keskittymis- ja käytöshäiriöt ovat yleisempiä tupakoivien lapsilla,[39] ja raskaudenaikainen tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua ADHD:hen myöhemmin elämässä, jos hänellä on siihen geneettistä alttiutta[43].

Lapsi saattaa kärsiä lisäksi nikotiinin vieroitusoireista, mikä ilmenee esimerkiksi vastasyntyneen vapinana. Tupakoivan äidin rintamaidossa on nikotiinia viisi kertaa enemmän kuin hänen verenkierrossaan. Äidin tupakointi lyhentää imetyksen kestoa ja vähentää maidon määrää. Raskausajan tupakointi lisää kätkytkuoleman riskiä. Imeväiskuolleisuuden riski on noin puolet suurempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla äideillä.

Naisen verenkierrosta nikotiini ja hiilimonoksidi siirtyvät istukan lävitse sikiöön. Sikiön hitaamman aineenvaihdunnan vuoksi sikiön veren nikotiinipitoisuus voi olla 15 prosenttia korkeampi kuin äidin verenkierrossa.[44]

Nikotiini vaikuttaa sikiön aivojen ja selkäytimen niko­tii­nia­se­tyy­li­ko­lii­ni­re­sep­toreihin, joiden altistuminen nikotiinille aiheuttaa muutoksia reseptorien ilmaantumisessa ja toiminnassa ja häiritsee aivojen kehitystä.[44]

Jos vanhemmat tupakoivat sisätiloissa, he altistavat lapsensa passiiviselle tupakoinnille. Palavasta savukkeesta leviää huoneilmaan palamistuotteita. Ilmaan tulee kolme ja puoli kertaa enemmän tervaa ja lähes seitsemän kertaa enemmän hiilimonoksidia kuin tupakoitsijan keuhkoihin. Huoneilman savu altistaa lapsen äkilliselle välikorvantulehdukselle sekä hengitystietulehduksille.

Raskauden aikainen tupakointi lisää riskiä lapsen sormien ja varpaiden vikoihin. Varpaat tai sormet voivat puuttua, sormia tai varpaita voi olla ylimääräisiä tai niistä voi tulla räpylämäiset. Riski kasvaa päivässä poltettujen savukkeiden määrän myötä.[45]

Hyötyvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakoivilla on havaittu pienentynyttä riskiä sairastua haavaiseen paksusuolen tulehdukseen. On yksittäisiä tutkimuksia, joiden mukaan tupakointi vaikuttaisi myös hieman vähentävän rintasyövän, Kaposin sarkooman, raskausmyrkytyksen ja atooppisten häiriöiden riskiä.[46][47][48][49][50]

Tupakoimattoman riski sairastua Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin on jopa kaksinkertainen. Vaikutus johtuu mahdollisesti siitä, että nikotiini vähentää aivojen asetyylikoliinin määrää, nostaen samalla dopamiinin määrää.[51]

Skitsofreniaa potevat potilaat tupakoivat yleisesti ja onkin epäilyjä tupakan positiivisista vaikutuksista skitsofreniapotilailla.[52][53][54][55]

Tupakkatuotteita valmistavan Philip Morrisin ja Cato-instituutin selvitykset kertovat tupakoijan tulevan yhteiskunnalle halvemmaksi kuin tupakoimattoman. Tämä selittyisi tupakoijien lyhyemmällä elinajalla, jolloin terveyskustannukset olisivat pienemmät.[56][57][58]

Tupakansavu on luonnollinen, epäselektiivinen ja palautuva monoamiinioksidaasin estäjä sen sisältämien beetakarboliinien vuoksi. Positroniemissiotomografialla (eli PET-kuvauksella) tehty tutkimus osoittaa tupakoitsijoiden MAO-A aktiivisuuden olevan 30 % ja MAO-B aktiivisuuden 40 %.[59][60][61]

Nikotiini ja muut kolinergistä järjestelmää aktivoivat yhdisteet edesauttavat muistijäljen syntymistä ja parantavat keskittymiskykyä[62]. Vaikka on joitain viitteitä tupakoinnin tilapäisestä positiivisesta vaikutuksesta henkiseen suorituskykyyn, runsas tupakointi on yhteydessä kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen keski-iässä, eikä tupakoinnin vaikutuksista muistiin tai kognitioon ole tarpeeksi tutkimusnäyttöä.[63]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylilääkäri Matti Rautalahti: Tupakoivista aikuisista suurin osa on huolissaan terveydestään. HS Mielipide 29.1.2010, C8
  2. Tupakoinnin lopettaminen. Lääkärikirja Duodecim 13.12.2015. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00337
  3. http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/keuhkosyopa/
  4. http://www.who.int/tobacco/research/cancer/en/
  5. Kidney Cancer: Who's at Risk?
  6. Virtsarakon syöpä
  7. Haikaraa kannattaa joskus kiirehtiä. HS 23.3.2009, D1. Annakaisa Pirilä-Mänttäri
  8. Lepistö, Joonas: Tämä olisi tupakan "oikea" hinta: Askin pitäisi maksaa 12 euroa MTV. 18.10.2016. Viitattu 29.12.2016.
  9. YLE:n radiouutiset, 8. elokuuta 2011 klo 20.
  10. http://www.keminmaa.fi/kunta/vapaa/tietoa.htm
  11. http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/keuhkoahtaumatauti_ja_krooninen_keuhkoputkentulehdus/
  12. Mtv3.fi, Uutiset
  13. http://web.archive.org/web/20111109153118/http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article34133.ece
  14. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/01/601851
  15. Brianna Rego: Radioactive Smoke: A Dangerous Isotope Lurks in Cigarettes (html) Scientific American. January 5, 2011. Scientific American, a Division of Nature America, Inc.. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  16. Tupakka – laillinen riippuvuuden aiheuttaja Terveyskirjasto 27.7.2006.
  17. Low socioeconomic status as significant a risk factor for mortality as diabetes, high blood pressure, obesity www.healio.com. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
  18. Rautalahti, Matti (ylilääkäri): Tupakoivista aikuisista suurin osa on huolissaan terveydestään. Helsingin Sanomat 29.1.2010, s. C8, Mielipide.
  19. Keuhkosyöpä. Kaikki syövästä.
  20. http://www.who.int/tobacco/research/cancer/en/
  21. Kidney Cancer: Who's at Risk? (englanniksi)
  22. Virtsarakon syöpä.
  23. Pirilä-Mänttäri, Annakaisa: Haikaraa kannattaa joskus kiirehtiä. Helsingin Sanomat 23.3.2009, s. D1.
  24. YLE:n radiouutiset, 8. elokuuta 2011 klo 20.
  25. http://www.keminmaa.fi/kunta/vapaa/tietoa.htm
  26. http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/keuhkoahtaumatauti_ja_krooninen_keuhkoputkentulehdus/
  27. Mtv3.fi, Uutiset.
  28. Tupakat pois ja piiput piiloon! - Tekniikka&Talous.
  29. Tupakointi kielletään Turkissakin mtv3.fi.
  30. Rego, Brianna: Radioactive Smoke: A Dangerous Isotope Lurks in Cigarettes (html) Scientific American. January 5, 2011. Scientific American, a Division of Nature America, Inc.. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  31. 01. Tupakkavero (Talousarvioesitys 2013) Valtion talousarvioesitykset. Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.5.2013.
  32. Tehokas veronmaksaja polttaa, juo ja kuolee nuorena 19.1.2010. Yle. Viitattu 31.7.2013.
  33. Tupakka – laillinen riippuvuuden aiheuttaja :: Terveyskirjasto web.archive.org. 5 April 2010.
  34. Kuivuutta, kirvelyä, virtsankarkailua ja yhdyntäkipuja – estrogeenin puutteesta johtuvat limakalvojen ongelmat. https://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/naisten_seksuaalihairiot/seksuaaliset_kipuhairiot/atrofinen_vaginiitti
  35. http://www.pkssk.fi/syn/Raskaus%20ja%20p%C3%A4ihteet.htm
  36. Perhesuunnittelun kotisivut metku.net.
  37. http://www.coronaria.fi/terveklubi/show.php?mode=mtv3_diseaseinfos&letterid=5188295&idname=id&id=1304747
  38. Wayback Machine web.archive.org. 20 October 2007.
  39. a b http://www.nettineuvo.fi
  40. Ekblad, Gissler, Koirkeila, Lehtonen: Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen. Lääkärilehti, 2015, nro 10, s. 629-364. Artikkelin verkkoversio.
  41. Irner, Tina Birk: Substance exposure in utero and developmental consequences in adolescence: A systematic review. Child Neuropsychologys, 2012, nro 18, s. 521-549. Artikkelin verkkoversio.
  42. Uusi tutkimus: tupakointi alkuraskaudessa vaikuttaa vauvan aivojen kokoon ja koko loppuelämän terveyteen peruuttamattomasti Yle Uutiset. Viitattu 3.3.2020.
  43. Tutkimus: Raskaudenaikainen tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua ADHD:hen myöhemmin elämässä Yle Uutiset. Viitattu 3.3.2020.
  44. a b http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/tupakointi-raskauden-aikana-tulee-lapselle-kalliiksi/
  45. Chang ja kumppanit 2001–2002, Yhdysvallat
  46. Cohen, David J; Michel Doucet, Donald E. Cutlip, Kalon K.L. Ho, Jeffrey J. Popma, Richard E. Kuntz (2001). "Impact of Smoking on Clinical and Angiographic Restenosis After Percutaneous Coronary Intervention". Circulation 104: 773.
  47. Recer Paul (May 19, 1998). "Cigarettes May Have an Up Side", AP. Retrieved on 2006-11-06.
  48. Longmore, M., Wilkinson, I., Torok, E. Oxford Handbook of Clinical Medicine (Fifth Edition) p. 232
  49. Lain Kristine Y, Powers Robert W, Krohn Marijane A, Ness Roberta B, Crombleholme William R, Roberts James M (November 1991). "Urinary cotinine concentration confirms the reduced risk of preeclampsia with tobacco exposure". American Journal of Obstetrics and Gynecology 181 (5): 908–914.
  50. Hjern A, Hedberg A, Haglund B, Rosen M (June 2001). "Does tobacco smoke prevent atopic disorders? A study of two generations of Swedish residents". Clin Exp Allergy 31 (6): 908–914. .
  51. Fratiglioni L & Wang H.X.: Smoking and Parkinson's and Alzheimer's disease: review of the epidemiological studies. Behav Brain Res., elokuu 2000, 113. vsk, nro 1-2, s. 117-120. PubMed:10942038. doi:10.1016/s0166-4328(00)00206-0. (englanniksi)
  52. Kumari, Veena; Peggy Postma (2006). "Nicotine use in schizophrenia: The self medication hypotheses". Neuroscience & Biobehavioral Reviews 29 (6): 1021–1034. doi:10.1016/j.neubiorev.2005.02.006
  53. Seeman MV (2007 January). "An outcome measure in schizophrenia: mortality.". Can J Psychiatry. 52 (1): 55–60.
  54. Compton, Michael T (2005). "Cigarette Smoking in Individuals with Schizophrenia". Medscape Psychiatry & Mental Health 10
  55. Ripoll N, Bronnec M, Bourin M (2004). "Nicotinic Receptors and Schizophrenia". Curr Med Res Opin 20 (7): 1057–1074.
  56. http://www.mindfully.org/Industry/Philip-Morris-Czech-Study.htm
  57. http://www.cato.org/pub_display.php?pub_id=5964
  58. http://www.ktl.fi/portal/suomi/esittely/ajankohtaista?bid=3079
  59. Human monoamine oxidase is inhibited by tobacco smoke: β-carboline alkaloids act as potent and reversible inhibitors Biochemical and Biophysical Research Communications Volume 326, Issue 2, 14 January 2005, Pages 378–386
  60. Monoamine Oxidase and Cigarette Smoking NeuroToxicology Volume 24, Issue 1, January 2003, Pages 75–82
  61. Irreversible inhibition of monoamine oxidase by some components of cigarette smoke Life Sciences Volume 41, Issue 6, 10 August 1987, Pages 675–682
  62. Rusted J, Graupner L, O'Connell N, Nicholls C (August 1994). "Does nicotine improve cognitive function?". Psychopharmacology (Berl.) 115 (4): 547–9. DOI:10.1007/BF02245580. PMID 7871101.
  63. Campos M.W., Serebrisky D., Castaldelli-Maia J.M.: Smoking and Cognition. Curr Drug Abuse Rev, 2016, 9. vsk, nro 2, s. 76-79. PubMed:27492358. doi:10.2174/1874473709666160803101633. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]