Tämä on lupaava artikkeli.
Tämä artikkeli on osittain suojattu muutoksilta.

Ruotsi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Ruotsi voi tarkoittaa myös ruotsin kieltä.

Ruotsin kuningaskunta
Konungariket Sverige
Ruotsin lippu. Ruotsin vaakuna.
lippu vaakuna

Ruotsin sijainti kartalla.
Ruotsin sijainti kartalla.

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Kuningas
Pääministeri
Kaarle XVI Kustaa
Stefan Löfven
Pääkaupunki Tukholma (911 120 as.)
59°21′N, 18°04′E
Muita kaupunkeja Göteborg (508 714 as.),
Malmö (280 801 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 450 295[1] km² (sijalla 55)
– josta sisävesiä 8,67 %
Väkiluku (2019) 10 230 185[2] (sijalla 86)
– väestötiheys 23,7 (2013)[3] / km²
– väestönkasvu 0,81[4] % (2017)
Viralliset kielet pääkieli ruotsi, viisi virallista vähemmistökieltä ovat suomi, meänkieli, saame, romani ja jiddiš.
Valuutta Ruotsin kruunu (SEK)
BKT
– yhteensä 354 700 milj. USD[5] (sijalla 26)
– per asukas 51 300 USD
HDI (2014) 0,907[6] (sijalla 14)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 1,9[5] %
– teollisuus 26,6[5] %
– palvelut 71,5[5] %
Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2
Itsenäisyys
 – vanha valtiollinen perinne, yhdistyi

9001200
Lyhenne SE
– ajoneuvot: S
– lentokoneet: SE
Kansainvälinen
suuntanumero
+46
Motto Ei mottoa
Kuninkaan vaalilause: För Sverige i tiden
(”Ruotsin hyväksi ajan hengessä”)
Kansallislaulu Ei virallista kansallislaulua. Epävirallisesti Du gamla, du fria.

Ruotsin kuningaskunta (ruots. Konungariket Sverige Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) eli Ruotsi (ruots. Sverige) on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa.[5] Ruotsi on pohjoismainen teollisuusmaa ja Euroopan unionin jäsen, mutta sillä on oma valuutta, kruunu. Maa on pinta-alaltaan (450 295 neliökilometriä) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa (ellei Tanskan pinta-alaan lasketa Grönlantia). Ruotsissa on noin 10 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Lähes joka neljäs (24,1 %) Ruotsin kansalainen oli vuonna 2017 maahanmuuttajataustainen ja lähes joka kolmannen (31,6 %) vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla.[7] Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Tukholma.

Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.

Nimi Ruotsi syntyi Roslagenin alueen perusteella.[8][9]

Luonnonmaantiede

Pääartikkeli: Ruotsin maantiede
Ruotsin kartta

Ruotsin pinta-ala on 450 295 neliökilometriä, ja se on siten neljänneksi laajin kokonaan Euroopassa sijaitseva maa.[5] Ruotsi on varsin pitkä ja kapeahko maa: maan suurin pituus on 1 572 kilometriä ja suurin leveys 499 kilometriä.[10] Maa sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Ruotsin rantoja huuhtoo idässä ja etelässä Itämeri ja lounaassa Pohjanmeri. Gotlannin ja Öölannin suuret saaret Itämeressä kuuluvat Ruotsiin. Tukholman edustalla sijaitsee laaja saaristo.

Noin 15 prosenttia Ruotsista sijaitsee pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Etelä-Ruotsi on suurelta osin alavaa maanviljelyseutua, mutta yli puolet maan pinta-alasta on metsää. Ruotsin länsiosa on vuoristoista. Norjan halki pohjois–eteläsuunnassa kulkevat Skandit eli vanhalta nimeltään Kölivuoristo ulottuvat myös paikoin Ruotsiin, mutta niiden korkeimmat huiput jäävät Ruotsin puolella yleensä 1 500 metriin. Korkein kohta on 2 111 metriä korkea Kebnekaise Lapissa. Kolme suurta jokea, Uumajanjoki, Tornionjoki ja Ångermanjoki, laskevat Pohjanlahteen. Vuorten eteläpuolella on järvialue. Suurin järvistä on Vänern, joka on noin 5 500 neliökilometrin laajuisena Euroopan kolmanneksi suurin järvi. Muita yli tuhannen neliökilometrin laajuisia järviä ovat Vättern ja Mälaren.

Ilmasto

Ruotsin ilmastoon vaikuttavat sen pohjoinen sijainti ja Skandien antama suoja Atlantin lämpimiltä, kosteilta tuulilta. Koska maa on etelä-pohjoissuunnassa verraten pitkä, ovat maan etelä- ja pohjoisosan ilmastoerot melko suuret. Eteläisimmässä Ruotsissa ja lounaisrannikolla ilmasto on talvisinkin melko lauhkea, ja pysyvä lumipeite kestää tyypillisesti vain joitakin päiviä. Etelä-Ruotsissa näkyy myös Atlantin vaikutus, mikä pienentää kesä- ja talvilämpötilojen eroja sekä lisää sateita.[11] Myös Göteborgin seudun länsirannikolla meri pysyy useimmiten sulana ja pitää talvet leutoina.[12]

Suuressa osassa Ruotsia ilmasto on melko mantereinen, kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä ja lumisia. Tukholman pohjoispuolella ilmasto on kuivempi kuin Suomessa tai Etelä-Ruotsissa, Skandeilta tulevat föhn-tuulet ovat tyypillisiä. Sademäärä pienenee pohjoiseen päin mentäessä. Pohjoisimmassa Ruotsissa lumipeite pysyy maassa tyypillisesti noin puoli vuotta, kesällä taas esiintyy epäsäännöllisesti helteitä. Sateita saadaan koko maassa yleensä eniten loppukesällä ja syksyllä.[13][14]

Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Ruotsin eteläosissa ja rannikoilla vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto, pohjoisosissa ja sisämaassa subarktinen mannerilmasto.[15] Ruotsin korkein lämpötila, 38 °C, mitattiin Målillassa heinäkuussa 1947. Kylmin lämpötila, -52,6 °C, mitattiin Vuoggatjålmessa helmikuussa 1966.[16]

Luonto ja luonnonsuojelu

Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa. Aivan eteläisimmässä Ruotsissa ja Göteborgin rannikkoseudulla vallitsevat lehtimetsät, mutta selvästi suurin osa maan metsistä on havumetsiä.[17] Ruotsin yleisimmät puulajit ovat kuusi (42 prosenttia), mänty (39 prosenttia) ja koivu (12 prosenttia).[18] Alvareiksi kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa.[19] Tuntureilla on paikoin myös tundraa. Ruotsin kuusi suurta nisäkäslajia ovat hirvi, ahma, susi, karhu, ilves ja myskihärkä. Hirviä on paljon, myös kaupunkien lähellä. Ahmat elävät lähinnä poronhoitoalueella ja karhut Luoteis-Ruotsissa, myskihärkiä tavataan Härjedalenissa ja Lounais-Ruotsissa.[20]

Ruotsissa on 29 kansallispuistoa. Ensimmäiset yhdeksän niistä perustettiin 1909. Niiden lisäksi maassa on 3 200 luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat yhteensä neljä miljoonaa hehtaaria. Maan 4 000:sta Natura 2000 -alueesta noin 60 prosenttia on kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita.[21]

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia
Kustaa Vaasan muotokuva
Katu Tukholmassa maan siirtyessä oikeanpuoliseen liikenteeseen vuonna 1967

Esihistoria

Jääkauden loppuessa ihmisiä alkoi asettua Ruotsiin, ensin jäättömille rannikoille ja myöhemmin myös sisämaahan. Jäätikkö oli kokonaan kadonnut noin vuonna 7000 eaa. Asutus oli liikkuvaa, kesäisin kalastettiin ja pyydystettiin hylkeitä rannikolla, talveksi ainakin osa väestöstä siirtyi sisämaahan hirvijahtiin. Varhaisella kivikaudella asukkaita oli vain muutamia tuhansia. Noin 5000 vuotta eaa. saviastiat tulivat käyttöön.[22] Noin vuosina 4100–1700 eaa. kivikautiset yhteisöt Etelä- ja Keski-Ruotsissa harjoittivat jo maanviljelyä ja karjanhoitoa.[23] Pronssikaudella, noin 1700–500 eaa., muodostui luokkayhteiskunta, joka kykeni hallitsemaan arvometallien, kuten kullan ja pronssin, valmistusta ja omistusta. Yläluokan haudoista on löytynyt monenlaisia tarvekaluja kuolemanjälkeistä elämää varten.[24] Pronssikauden esineistä osa tehtiin paikallisesti, osa tuotiin manner-Euroopasta. Manner-Euroopassa alettiin käyttää rautaa arkiesineissä aiemmin kuin Skandinaviassa.[25]

Rauta tuli vähitellen käyttöön Skandinaviassakin, ja rautakausi ajoittui noin vuosiin 500 eaa. – 1050 jaa. Rautakaudella kehitettiin riimukirjoitus, skandinaaveja värvättiin Rooman valtakunnan armeijaan ja kansainvaellukset muuttivat Euroopan valtarakenteita.[26][27]

Viikinkiajalta keskiajalle

Pääartikkeli: Viikinkien idäntie

800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja liikkuivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti.[28] Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.[29]

Ruotsi ulotti valtaansa Länsi-Suomeen hämäläisiä vastaan vuosina 1249-1250 tehdyn niin sanotun toisen ristiretken myötä ja Itä-Suomeen Karjalaan vuonna 1293 tehdyn kolmannen ristiretken myötä. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323.[30] Pohjois-Suomi ja Lappi jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle. Ristiretkien yhteydessä ruotsalaiset kolonisoivat Suomen rannikkoalueita 1200- ja 1300-luvuilla. Ruotsi hivutti valtaansa myös Pohjanmaalle, mistä saatiin arvokasta suolalohta.[31]

Kalmarin unioni ja suurvaltakausi

Vuonna 1389 Tanskan ja Norjan valtionpäämiehestä Margareeta I:stä tuli myös Ruotsin hallitsija. Varsinainen Kalmarin unioni syntyi 1397, kun Margareetan sukulainen Eerik Pommerilainen kruunattiin koko Pohjolan kuninkaaksi Kalmarissa.[32] 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista Kustaa Vaasan johtaman kapinaliikkeen voimin. Kustaa Vaasa kruunattiin itsenäisen Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523. Kustaa Vaasan aikana Ruotsista tuli protestanttinen valtio, ja kuninkuudesta perinnöllistä.[33]

1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. Vuoteen 1658 mennessä Ruotsi hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja.[34] Vuosien 1611–1721 välisestä ajasta Ruotsi oli sodassa 72 vuotta.[33]

1700-luvulla Ruotsi kuitenkin menetti suurvalta-asemansa. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin suuressa Pohjan sodassa yhdessä Tanskan ja Saksi-Puolan kanssa. Ruotsi menetti suuren osan edellisellä vuosisadalla valtaamistaan alueista.[33] Vuonna 1808 alkaneessa Suomen sodassa Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhassa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena Norjan Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain yhteinen hallitsija.[33]

Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla

Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ruotsi oli puolueeton, vaikka ympärysvallat toisinaan boikotoivat maata Saksan keisarikunnan kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös toisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueeton.[33] Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa.[35]

Syyskuussa 1994 Itämerellä uponneen matkustaja-alus Estonian onnettomuudessa kuoli 501 ruotsalaismatkustajaa. Koko onnettomuudessa kuoli 852 matkustajaa. Maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003. Vuonna 2008 maa ratifioi Lissabonin sopimuksen.[36]

Kaksi merkittävää poliitikkoa on murhattu toisen maailmansodan jälkeen: pääministeri Olof Palme ammuttiin 1986 ja ulkoministeri Anna Lindh puukotettiin kuoliaaksi 2003.[33] Intian valtameren maanjäristyksen seurauksena joulukuussa 2004 Thaimaassa kuoli 543 ruotsalaista. (Suomalaisia kuoli 178.)

Politiikka

Kaarle XVI Kustaa on Ruotsin nykyinen kuningas ja valtionpäämies.
Ruotsin valtiopäivien istuntosali.

Ruotsi on perustuslaillinen, parlamentaarinen monarkia. Ruotsin vuonna 1975 voimaan tulleen nykyisen valtiosäännön mukaan kuningas ei enää käytä edes muodollista toimeenpanovaltaa. Kuningas hoitaa valtionpäämiehelle kuuluvia edustustehtäviä sekä toimii ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, mutta yleisesti ottaen kuninkuus on nykyään hyvin symbolista ja ylin poliittinen valta on pääministerillä. Silti kuninkaalla on laaja vaikutusvalta ja useimmat ruotsalaiset haluavat säilyttää monarkian. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa ja pääministeri Stefan Löfven.

Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruots. riksdag), toimeenpanovaltaa pääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä.[5] Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917[37] ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.[38]

Ruotsissa on monipuoluejärjestelmä. Ruotsin valtiopäiväpuolueita ovat vuonna 2018 seuraavat (suluissa valtiopäiväedustajien määrä):[39]

Vuodesta 1970 vuoteen 1994 valtiopäivävaalit järjestettiin joka kolmas vuosi.[40] Nykyään vaalit pidetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu listavaali, mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 prosenttia puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 prosenttia ja vähintään 100/50 ääntä. Valtiopäivävaaleissa puolueen on ylitettävä 4 prosentin äänikynnys tai 12 prosenttia yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia. Euroopan parlamentin vaaleissa raja on myös 4 prosenttia. Maakäräjävaaleissa äänikynnys on 3 prosenttia, mutta kunnallisvaaleissa äänikynnys ei ole käytössä.[41]

Sisäpolitiikka

Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli 1969 hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan ”omanatuntona” tunnettu Olof Palme. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982. Hänet murhattiin 1986. Seuraavaksi pääministeriksi tuli Ingvar Carlsson. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli Carl Bildt keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen.[42] Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oli Göran Persson. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa, ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen Fredrik Reinfeldt. Hän jatkoi pääministerinä myös vuoden 2010 valtiopäivävaalien jälkeen.[36] Reinfeldtin hallituksen puolustusministeri Sten Tolgfors erosi Saudi-Arabian kanssa tehtyjen asekauppojen vuonna 2012 aiheuttaman kohun vuoksi. Seuraajaksi tuli huhtikuussa 2012 Karin Enström.[43]

Vuoden 2014 valtiopäivävaalien jälkeen pääministeriksi tuli sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven. Toisena puolueena hallituksessa on ympäristöpuolue. Hallituksella ei ole enemmistöä valtiopäivillä, [44] ja hallituksen ensimmäistä budjettia ei hyväksytty valtiopäivillä. Hallituspuolueet pääsivät kuitenkin sopimukseen keskustaoikeiston puolueiden kanssa, ja uusilta vaaleilta vältyttiin. Sopimuksen on tarkoitus olla voimassa vuoden 2022 vaaleihin asti, ja siinä sovittiin, että myöskään seuraavien vaalien jälkeen oppositioon jäävä blokki ei kaada mahdollista vähemmistöhallitusta.[45][46]

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.[36] Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Se on esimerkiksi toiminut Naton rauhankumppanina Balkanilla ja Afganistanissa.[47]

Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1. tammikuuta 1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 prosenttia ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää niin sanotut Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.[36]

Hallinnollinen jako

Ruotsin läänit ja kunnat.

Ruotsissa on 21 lääniä (län), 20 maakäräjäkuntaa (landsting) ja 290 kuntaa (kommun). Läänit ovat osa valtionhallintoa. Maakäräjäkunnat ovat alueellisesti samoja kuin läänit, mutta niillä on eri tehtävät kuin lääninhallituksilla. Maakäräjäkunnat huolehtivat esimerkiksi terveydenhuollosta. Ainoastaan Gotlannissa ei ole omaa maakäräjäkuntaa, vaan sen tehtävistä vastaa Gotlannin kunta. Ruotsissa järjestetään joka neljäs vuosi yleiset vaalit (allmänna val), joissa valitaan valtiopäiväedustajat, maakäräjäkuntien valtuustot ja kunnanvaltuustot.

Perinteisesti Ruotsi jaetaan myös kolmeen pääalueeseen (landsdel, aikaisemmin hufvuddel), jotka ovat Sveanmaa, Götanmaa ja Norlanti. Ruotsissa on myös 25 maakuntaa (landskap). Maakunnilla ja pääalueilla ei nykyään ole minkäänlaista asemaa Ruotsin hallinnossa.

Talous

Pääartikkeli: Ruotsin talous
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja tärkein talouskeskus.
Ikea on ruotsalaislähtöinen maailmanlaajuisesti tunnettu huonekalumyymäläketju.
X2000 on ruotsalainen suurnopeusjuna.

Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovat Ruotsin ulkomaankauppaan suuntautuvan talouden perustana.[5] Palvelualoilla on kuitenkin yhä tärkeämpi osuus maan taloudessa. Vuonna 2010 palvelusektori tuotti 71,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 70,7 prosenttia työvoimasta.[5] Julkinen sektori muodostaa taloudesta suuren osan ja työllistää noin 30 prosenttia työvoimasta (2009).[48] Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat sinkki, rautamalmi, kupari, lyijy, hopea, uraani ja puu. Merkittävimmät vientituotteet ovat vuorostaan koneet, moottoriajoneuvot, metsätaloustuotteet, rauta, teräs ja kemikaalit.[5] Työttömyyden on ennustettu pienenevän vuoden 2010 8,4 prosentista 7,5 prosenttiin 2011 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2012.[49]

Maatalous tuottaa vain 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää prosentin työvoimasta. Se tuottaa ohraa, vehnää ja sokerijuurikasta sekä lihaa ja maitoa.[5] Maatilat ovat keskittyneet maan etelä- ja keskiosiin. Rakennemuutoksen myötä tilakoko on suurentunut keskimäärin 32 hehtaariin, tiloja on enää 75 000 (alle neljäsosa 1950-luvun tilamäärästä) ja monet ovat erikoistuneet. Myös metsätalous on merkittävää, ja maa on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin havupuusta tehdyn sahatavaran viejä.[50]

Vuonna 2010 Ruotsin liikevaihdoltaan suurimmat yritykset olivat Volvo, Vattenfall, Ericsson, Skanska, SCA, H&M, TeliaSonera, Electrolux ja ICA.[51] 2000-luvulla monet yhtiöt ovat siirtyneet yhä enemmän kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen. Esimerkiksi Saab Automobile siirtyi General Motorsille ja sieltä hollantilais-venäläiseen omistukseen.[52] Volvo Cars siirtyi jo aiemmin Ford Motor Companyn kautta kiinalaisille.[53] Toisaalta ruotsalaiset yhtiöt ovat yhdistyneet naapurimaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kansainvälisessä mitassa suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä, kuten Stora Enso, TeliaSonera, TietoEnator ja Nordea.[54]

Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme Forsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme Oskarshamnissa (kiehutusvesireaktoreja) Smålandissa ja neljä Ringhalsissa (kolme painevesireaktoria ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan Barsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen: kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mutta päätös kumottiin vuonna 1997.[55] Ydinvoimalla tuotetaan noin 50 prosenttia sähköstä, eli 65–70 TWh vuodessa.[56][57]

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Ruotsin bruttokansantuote oli vuonna 2018 554,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli maailman 22. korkein.[58] Ostovoimapariteetilla korjattu asukaskohtainen bruttokansantuote oli vuonna 2016 49 836 Yhdysvaltain dollaria, mikä oli maailman 16. korkein.[59] Standard & Poor’sin mukaan Ruotsin luottoluokitus on AAA. Vuonna 2018 Ruotsi oli maailman yhdeksänneksi kilpailukykyisin maa.[60]

Liikenne

Ruotsin päätieverkko on jaettu eurooppateihin (europaväg), valtateihin (riksväg) ja lääniteihin (länsväg). Vuoden 2017 lopulla maassa oli yhteensä 2 145 kilometriä moottoriteitä[61]. Ruotsissa kulkevat eurooppatiet E4, E6, E10, E12, E14, E16, E18, E20, E22, E45 ja E65. Ruotsissa oli aiemmin vasemmanpuoleinen liikenne, ja maa siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen niin sanottuna H-päivänä 3. syyskuuta 1967.

Ruotsin ensimmäinen rautatieyhteys avattiin vuonna 1856, ja se yhdisti Örebron ja Noran. Nykyään Ruotsissa on yhteensä noin 16 500 kilometriä rautateitä.[62] Ruotsissa raideliikenne on yksityistetty, mutta silti suurimmat raideliikenneyhtiöt, kuten SJ, ovat valtion omistamia. Maan ainoa metrojärjestelmä sijaitsee Tukholmassa ja se avattiin vuonna 1950. Joissakin Ruotsin kaupungeissa liikennöi raitiovaunuja. Ruotsin joukkoliikenne on hyvin järjestetty ja saa valtiolta runsaasti tukea. Samat liput kelpaavat junissa ja linja-autoissa. Junat ovat nopeampia kuin linja-autot, mutta varsinkin pohjoisessa on monia paikkoja, joihin ei pääse junalla. Nopeimmissa X2000-junissa peritään lisämaksua.[63]

Merkittäviä satamia ovat Brofjorden (Lysekilissä), Göteborg, Helsingborg, Luulaja, Malmö, Stenungsund, Tukholma, Trelleborg ja Visby.[5] Ruotsista johtaa matkustajalaivayhteyksiä Suomeen, Viroon, Latviaan, Liettuaan, Tanskaan, Saksaan, Puolaan ja Venäjälle.[64] Vaikka Ruotsilla ja Tanskalla ei ole yhteistä maarajaa, Tanskaan pääsee myös maanteitse ja rautateitse maksullista Juutinrauman siltaa pitkin, joka kulkee Malmösta Kööpenhaminaan.

Ruotsissa on kaikkiaan 249 lentopaikkaa, joista 152:lla on päällystetty kiitotie. Ruotsin kansainvälisistä lentokentistä suurin on Arlanda, joka sijaitsee noin 40 kilometriä Tukholman pohjoispuolella. Muita merkittäviä kansainvälisiä lentokenttiä ovat Göteborgin Landvetterin lentoasema, Nyköpingin Skavstan lentoasema, Malmön lentoasema, Luulajan lentoasema sekä Tukholman Bromman lentoasema. Ruotsin kansallinen lentoyhtiö on yhteispohjoismainen lentoyhtiö Scandinavian Airlines (SAS). Myös esimerkiksi Lufthansalla ja Ryanairilla on suuri merkitys maan asiakaslennoissa. Pidemmille sisämaan lennoille on monia muitakin vaihtoehtoja SAS:in ohella, kuten Malmö Aviation ja halpalentoyhtiö Norwegian. Suurimmat lentoyhtiöt lyhytlennoille ovat nykyään Skyways ja Nexjet, jotka tekevät myös yhteistyötä SAS:in kanssa. Myös jotkin ulkomaalaiset lentoyhtiöt kuten Finnair, Air France, British Airways, Continental Airlines ja Aeroflot lentävät Arlandan ja jossain tapauksessa Landvetterin kautta. Arlandaan pääsee myös rautateitse pohjoisesta ja etelästä tiheillä aikaväleillä.lähde?

Väestö

Väkijoukkoa Tukholman Drottninggatanilla.
Maahanmuutto ja maastamuutto Ruotsissa vuosina 1850–2007.

Vuonna 2017 Ruotsin väkiluku oli 10 120 242 henkeä.[7] Noin 85 prosenttia väestöstä elää taajamissa.[65] Maan asukastiheys on noin 22,5 asukasta neliökilometriä kohden ja se on huomattavasti suurempi maan eteläosassa kuin pohjoisosassa. Ruotsin pohjoisin pääalue, Norlanti, käsittää yli puolet maan pinta-alasta, mutta siellä asuu vain reilu miljoona asukasta.

Asukkaista valtaosa on ruotsinkielisiä, mutta Ruotsissa on myös huomattava suomalainen ja meänkielinen vähemmistö: Ethnologue-sivuston mukaan edellisiä on noin 201 000 ja jälkimmäisiä 30 000.[66] Etnisesti saamelaisia on yhteensä noin 14 600[66], joista kaikki eivät puhu saamelaiskieliä.

Maahanmuutosta johtuen Ruotsin väestöstä vuoden 2017 lopussa 1 877 050 henkeä eli 18,5 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä ja 2 439 007 henkeä eli 24,1 prosenttia ulkomaalaistaustaisia. 3 193 089 eli 32 prosentilla väestöstä vähintään toinen vanhemmista oli syntynyt ulkomailla. Yleisimmät maahanmuuttajien lähtömaat vuonna 2017 olivat Syyria (1,70%), Suomi (1,49%), Irak (1,39%), Puola (0,90%), Iran (0,73%) ja Somalia (0,66%).

Yli 100 000 asukkaan kunnat

Sijoitus Kunta Väkiluku
31.12.2011[67]
Maapinta-ala
(km²)[68]
Väestötiheys
1 Tukholma &&&&&&&&&0864324.&&&&00864 324 &&&&&&&&&&&&0187.0170000187,17 &&&&&&&&&&&04617.09000004 617,9
2 Göteborg &&&&&&&&&0520374.&&&&00520 374 &&&&&&&&&&&&0447.0760000447,76 &&&&&&&&&&&01162.02000001 162,2
3 Malmö &&&&&&&&&0302835.&&&&00302 835 &&&&&&&&&&&&0156.0870000156,87 &&&&&&&&&&&01930.05000001 930,5
4 Uppsala &&&&&&&&&0200001.&&&&00200 001 &&&&&&&&&&&02182.08000002 182,80 &&&&&&&&&&&&&091.060000091,6
5 Linköping &&&&&&&&&0147334.&&&&00147 334 &&&&&&&&&&&01427.04400001 427,44 &&&&&&&&&&&&0103.0200000103,2
6 Västerås &&&&&&&&&0138709.&&&&00138 709 &&&&&&&&&&&&0957.0890000957,89 &&&&&&&&&&&&0144.0800000144,8
7 Örebro &&&&&&&&&0137121.&&&&00137 121 &&&&&&&&&&&01373.01500001 373,15 &&&&&&&&&&&&&099.090000099,9
8 Helsingborg &&&&&&&&&0130626.&&&&00130 626 &&&&&&&&&&&&0344.010000344,01 &&&&&&&&&&&&0379.0700000379,7
9 Norrköping &&&&&&&&&0130623.&&&&00130 623 &&&&&&&&&&&01495.0500001 495,05 &&&&&&&&&&&&&087.040000087,4
10 Jönköping &&&&&&&&&0128305.&&&&00128 305 &&&&&&&&&&&01480.03600001 480,36 &&&&&&&&&&&&&086.070000086,7
11 Uumaja &&&&&&&&&0116465.&&&&00116 465 &&&&&&&&&&&02316.06100002 316,61 &&&&&&&&&&&&&050.030000050,3
12 Lund &&&&&&&&&0111666.&&&&00111 666 &&&&&&&&&&&&0427.0230000427,23 &&&&&&&&&&&&0261.0400000261,4
13 Borås &&&&&&&&&0104106.&&&&00104 106 &&&&&&&&&&&&0909.0900000909,90 &&&&&&&&&&&&0114.0400000114,4

Kielet

Pääartikkeli: Ruotsin kieli
Pääartikkeli: Ruotsin kielipolitiikka

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että viralliseksi kieleksi. Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita.[69] Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanut Vadstenan luostarista 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.[70]

Suurin vähemmistökieli on suomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa.[71] Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan.[72] Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksena.[71]

Uskonto

Uppsalan tuomiokirkko on Ruotsin kansallispyhäkkö.
Ruotsin ev. lut. kirkko[73]
Vuosi Väestöosuus Kasteosuus
1980 92,9 % 76,2 %
1990 89,0 % 71,7 %
2000 82,9 % 72,8 %
2005 77,0 % 67,7 %
2010 70,0 % 53,7 %
2011 68,8 % 52,9 %
2012 67,5 % 51,0 %
2013 65,9 % 48,5 %
2014 64,6 % 46,3 %
2015 63,2 % 45,5 %
2016 61,2 % 44,1 %
2017 59,3 % 42,4 %

Ruotsalaisista 59,3 prosenttia kuului Ruotsin evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuoden 2017 lopussa. Kirkon väestöosuus, kuten myös lapsikasteet, on ollut jatkuvassa yli prosenttiyksikön laskussa. Vuonna 2017 lapsista kastettiin 42,4 prosenttia.[73] Vuonna 2010 tehdyssä eurobarometrikyselyssä 18 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti uskovansa Jumalaan, 45 prosenttia ilmoitti uskovansa johonkin ylempään voimaan ja 34 prosenttia ilmoitti, ettei usko mihinkään näistä.[74] Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmannes ruotsalaisista katsoo olevansa kristittyjä.[75] Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä uskoo Jeesukseen.[76] Kymmenessä vuodessa kuusi suurinta ruotsalaista vapaakirkkoa on menettänyt 70 000 jäsentä, mikä on 15 prosenttia niiden jäsenkunnasta.[77]

Ruotsissa oli vuonna 2008 arviolta noin 450 000 muslimia joista neljäsosa oli uskonnollisia.[78] Vuonna 2010 Ruotsissa oli 110 000 uskoa harjoittavaa muslimia, kun vuonna 2000 heitä oli 90 000.[77] Joidenkin tutkimusten mukaan Ruotsin muslimeista vain 5 prosenttia harjoittaa uskoaan siten, että käyvät aina perjantairukouksissa ja rukoilevat viisi kertaa päivässä, kuten Koraani käskee tehdä.[79] Suurin osa Ruotsin muslimeista on sunnalaisia.lähde?

Koulutus

Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu Tukholmassa on Ruotsin vanhin ja suurin teknillistä opetusta tarjoava yliopisto.

Alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus päiväkotiin (förskola). Ennen koulunkäynnin alkua lähes kaikki kuusivuotiaat käyvät esikoulun (förskoleklass). Oppivelvollisuus kestää yhdeksänvuotisen peruskoulun (grundskola) ajan, ikävuodet 7–16. Lukuvuoden 2015–2016 PISA-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaat ruotsalaiset sijoittuvat tiedoissaan ja taidoissaan hieman OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle.[80] Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikompi koulumenestys on laskenut maan PISA-tuloksia viime vuosina.[81][82]

Peruskoulun jälkeen ne, jotka suorittavat tasokokeen ruotsissa, englannissa ja matematiikassa, pääsevät lukioon (gymnasium). Käytännössä lähes kaikki ikäluokasta aloittaa lukion.[83] Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa lukio-opetus käsittää korkeakouluun valmistavan koulutuksen ohella myös ammatillisen koulutuksen. Kunnallisten koulujen rinnalla on tarjolla yksityiskouluja, joita käy yhdeksän prosenttia peruskoululaisista ja 20 prosenttia lukiolaisista. Niin julkisessa kuin yksityisessä koulussa opiskelu on oppilaalle ilmaista. Koulutus on pääosin verovarojen ja kuntien rahoittamaa.[84]

Ruotsissa toimii lukuisia yliopistoja ja korkeakouluja. Suurimmat yliopistot sijaitsevat Uppsalassa, Lundissa, Göteborgissa ja Tukholmassa. Vuonna 2000 32 prosentilla ruotsalaisista 25–64-vuotiaista aikuisista oli korkea-asteen tutkinto, mikä on suunnilleen saman verran kuin Suomessa ja viidenneksi eniten OECD-maissa.[85]

Terveys

Ruotsissa on hallituksen, alueiden ja kuntien vastuulla oleva, kaikille maassa asuville avoin terveydenhuoltojärjestelmä. Terveydenhuolto on pääosin verovaroin rahoitettu. Ensimmäisen asteen terveydenhuoltoon kuuluvat terveyskeskukset (vårdcentral) sekä lähihoitajat ja kotilääkärit. Toiseen asteeseen kuuluvat läänisairaalat ja kolmanteen asteeseen seitsemän eri puolilla maata olevaa yliopistollista sairaalaa.[86] Vuonna 2015 ruotsalaisten elinajanodote oli 82,4 vuotta (miehillä 80,7 vuotta, naisilla 84,0 vuotta), mikä on maailman yhdeksänneksi korkein.[87]

Kulttuuri

Pääartikkeli: Ruotsin kulttuuri

Vuonna 1928 pääministeri Per Albin Hansson kuvasi ruotsia sanalla kansankoti (ruots. folkhemmet). Se oli hyvinvointivaltion vertauskuva vuosisadan loppuun asti. Käsitteeseen liittyi joukko yhteiskunnallisia instituutioita: päiväkodit, vanhainkodit, sairaalat, kunnalliset musiikkiopistot, ammattiliitot ja vappuparaatit. Toinen kansallisten symbolien joukko liittyy Ruotsin maaseutumenneisyyteen: lavatanssit, juhannussalko, joulupidot. Teollistuminen ja kaupungistuminen tapahtuivat maassa myöhään.[88]

Ruotsalainen dynamiitin keksijä, kemisti ja insinööri Alfred Nobel määräsi testamentissaan omaisuutensa säätiölle, joka on jakanut vuodesta 1901 Nobel-palkintoja uraauurtavasta työstä fysiikan, kemian, kirjallisuuden, rauhan, lääketieteen sekä taloustieteen aloilta.[89]

Arkkitehtuuri

Ruotsalaisella arkkitehtuurilla on vaiheikas historia. Useimmat varhaiset rakennukset tehtiin puusta, mutta keskiajalla romaaninen tyyli toi kiven kirkkojen, luostareiden ja linnojen rakennusmateriaaliksi, esimerkkinä Lundin tuomiokirkko. Goottilainen arkkitehtuuri toi vuorostaan tiilen rakennusmateriaaliksi, esimerkkinä Uppsalan tuomiokirkko. Keskiajan jälkeinen suurvaltakausi oli myös Ruotsin arkkitehtuurin suuruuden aikaa. Tuohon aikaan rakennettiin paljon kartanoita sekä muun muassa Tukholman Ritarihuone, joka edustaa palladianismia ja Drottningholmin linna, joka edustaa eurooppalaista barokkia. 1700-luvun jälkipuoliskoa leimasi kustavilainen arkkitehtuuri.

Ruotsalaisen arkkitehtuurin kulta-aikaa oli 1920-luku, jonka art deco -tyyliin on palattu myöhempinäkin vuosikymmeninä.[90] Funktionalismi tuli Skandinaviaan Tukholman maailmannäyttelyssä 1930, jossa Gunnar Asplund oli pääsuunnittelijana.[91] Kansankodissa piti tuottaa kohtuuhintaisia toimivia asuntoja kaikille. Seuraavan neljänkymmenen vuoden ajan Ruotsin arkkitehtien tärkein tehtävä oli asuntojen suunnittelu. Tasakatot ja suuret ikkunat eivät ole käytännöllisiä pohjoisen ilmastossa ja muutenkin puhtainta funktionalismia pehmennettiin kansallisilla vaikutteilla. Asplundin Göteborgin raatihuoneen lisärakennus on puhtaaksiviljelty esimerkki tuolta kaudelta.[92] Asplundin muita tunnettuja töitä ovat Tukholman kaupunginkirjasto ja Skogskyrkogården.[93]

Kirjallisuus

Kirjailija Astrid Lindgren.
Pääartikkeli: Ruotsin kirjallisuus

Ruotsinkielisen kirjallisuuden historia alkoi riimukivistä sekä muinaispohjoismaisista kielistä. Vanhimmat ruotsiksi kirjoitetut tekstit olivat keskiaikaiset maakuntalait. Keskiajalla lähes kaikki kirjallisuus liittyi uskontoon ja oli kirjoitettu latinaksi. Ruotsin vanhin lähdeteos on Eerikinkronikka. Ensimmäinen ruotsinkielinen romaani, Urban Hjärnen Stratonice, julkaistiin 1660-luvulla. Ensimmäisiä ruotsalaisia runoilijoita olivat Georg Stiernhielm, Lars Wivallius ja Lasse Lucidor. Tuon ajan tietokirjallisuuden uranuurtajana pidetään Olof Rudbeck vanhempaa.

1800-luvulla vallitsi ruotsalaisen romantiikan aika, jonka tunnettuja kirjailijoita ovat muun muassa Per Atterbom, Erik Stagnelius, Erik Gustaf Geijer ja Carl Jonas Love Almqvist. Hieman myöhemmin kuvioihin tulivat realismi ja naturalismi. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa ruotsalaisten kirjailijoiden eturiviin kuuluivat muun muassa August Strindberg, Gustaf Fröding ja Selma Lagerlöf.

Ruotsin kansallisrunoilijaksi on joskus kutsuttu 1700-luvulla elänyttä Carl Michael Bellmania tai 1800- ja 1900-luvun taitteessa elänyttä Dan Anderssonia.

Ruotsiin on tullut kahdeksan kirjallisuuden nobelia. Palkinnon ovat saaneet Selma Lagerlöf (1909), Verner von Heidenstam (1916), Erik Axel Karlfeldt (1931), Pär Lagerkvist (1951), Nelly Sachs (1966), Eyvind Johnson ja Harry Martinson (1974), sekä Tomas Tranströmer (2011)[94] August Strindbergin näytelmiä, Astrid Lindgrenin ja Selma Lagerlöfin lastenkirjoja sekä Harry Martinsonin runoja on käännetty monille kielille. Varsinkin monet Lindgrenin lapsirakkaat teokset, kuten Peppi Pitkätossu ja Vaahteramäen Eemeli, ovat saaneet suurta kansainvälistä menestystä. Etenkin 2000-luvulla myös ruotsalaiset dekkarikirjailijat kuten Stieg Larsson ja Henning Mankell ovat nousseet maailmanmaineeseen.[95]

Kuvataide

Pääartikkeli: Ruotsin taide

Ruotsin vanhimpia taideaarteita ovat jo ennen ajanlaskumme alkua tehdyt kalliomaalaukset. Kristinuskon saapumista seurasi uusi ikonografia, jota johti Albertus Pictor. Suurvalta-ajan taidetta leimasivat renessanssi ja barokki, ja ajan suurimpia nimiä olivat erityisesti David Klöker Ehrenstrahl sekä Erik Dahlbergh. Vähän myöhemmin pinnalle nousi rokokoo, jota myöhemmin seurasi Ruotsissa kustavilaiseksi kutsuttu tyyli. Kustavilaisuuden merkittävimpiä edustajia olivat etenkin Johan Tobias Sergel ja Alexander Roslin.

1800-luvun ruotsalaista kuvataidetta leimasivat ensin talonpoikaismaalaustaide, sitten romantiikka ja vuosisadan jälkipuoliskolla myös maisema- ja historiamaalaus. Maisemamaalaus nousi yleiseksi suuntaukseksi 1800-luvun puolivälistä lähtien, kärkinimenään Marcus Larsson. Merkittävimpiä 1800-luvun ruotsalaisia taidemaalareita ovat muun muassa Carl Fredrik Hill, Ernst Josephson ja Gustaf Cederström. 1800-luvun lopulla valtavaan kansainväliseen suosioon nousivat Anders Zorn, joka tunnetaan maalaismaisemista ja alastonkuvista sekä Carl Larsson, joka tunnetaan koti-aiheisista idyllisistä maalauksistaan.[96]

1900-luvulla modernismi, surrealismi ja ekspressionismi alkoivat vaikuttaa ruotsalaiseen taiteeseen. Kuuluisimpia viime vuosisadan taidemaalareita olivat muun muassa Sigrid Hjertén ja Bror Hjorth. Toisen maailmansodan jälkeen ruotsalainen taide koki jonkinlaisen nousukauden. Kuvioihin tuli mukaan muun muassa konkretismi, ja ajan suuria nimiä olivat muun muassa Lennart Rodhe, Torsten Renqvist ja Carl Fredrik Reuterswärd. Postmodernin ajan tärkeimpiä taiteilijoita ovat olleet Ernst Billgren, Lars Vilks ja Miriam Bäckström.

Elokuva

Elokuvaohjaaja Ingmar Bergman.
Pääartikkeli: Elokuva Ruotsissa

Ruotsalainen elokuva menestyi jo varhain. Näyttelijät Greta Garbo ja Ingrid Bergman ja ohjaaja Ingmar Bergman menestyivät 1900-luvulla.[96] Lasse Hallström, Roy Andersson ja Lukas Moodysson kuuluvat jo seuraavaan ohjaajasukupolveen.[97] Toisen sukupolven menestyneimpiä näyttelijöitä ovat muun muassa Max von Sydow, Peter Stormare, Lena Olin ja Stellan Skarsgård.

Tunnetuimpia ruotsalaisia elokuvaklassikkoja ovat muun muassa Mauritz Stillerin Gösta Berlingin taru (1924), Gustaf Molanderin Naisen kasvot (1938), Bo Widerbergin Korppikortteli (1963), Ingmar Bergmanin Fanny ja Alexander (1982) ja Lasse Hallströmin Elämäni koirana (1985). Tunnettuja ovat myös vuosituhannen taitteesta alkaen tehdyt Beck- ja Wallander -rikoselokuvasarjat.

Musiikki

Pääartikkeli: Ruotsalainen musiikki

Ruotsalainen kansanmusiikki oli suosittua pääasiassa maalaisväestön keskuudessa 1600-luvulta 1800-luvun lopulle saakka. Eräs kansanmusiikin keskeisimpiä elementtejä oli pelimannimusiikki, johon kuuluivat viulunsoitto sekä erilaiset tanssit ja marssit. Ruotsalaisen musiikin isänä pidetään barokkisäveltäjä Johan Helmich Romania. Ruotsin kansallisrunoilija Carl Michael Bellman on sanoittanut monia ruotsalaisia kansanlauluja. Klassisen musiikin piiristä tunnettuja ovat myös muun muassa Jenny Lind, Franz Berwald ja Jussi Björling. Evert Taube jatkoi perinnettä lauluntekijänä.

Ruotsin populaarimusiikkimaailmasta monet kevyen musiikin tähdet ja yhtyeet tunnetaan kansainvälisesti, muun muassa Abba, Roxette ja The Cardigans. Myös heavy metal -yhtye Sabaton on Ruotsista. Uudemman polven klassisia laulajia ovat olleet Birgit Nilsson, Anne-Sofie von Otter ja Nikolai Gedda.[96] Säveltäjistä tunnetuimpia ovat muun muassa Wilhelm Stenhammar, Hugo Alfvén ja Kurt Atterberg sekä nykysäveltäjistä Anders Hillborg. Erityisen leimallista ruotsalaisessa musiikkikulttuurissa on muun muassa kuorolaulu, huuliharpun käyttö sekä dansband-yhtyeet.

Ruotsi on toiseksi menestynein maa Eurovision laulukilpailussa kuudella voitollaan.[98] Vain Irlanti on voittanut Euroviisut useammin kuin Ruotsi.

Ruoka ja juoma

Pääartikkeli: Ruotsalainen keittiö

Ruotsalaisessa ruokakulttuurissa käytetään paljon kalaa, lihaa, perunoita ja maitotuotteita. Mausteita käytetään melko niukasti. Suosittuja ruokalajeja ovat muun muassa graavilohi, hapansilakka, hernekeitto, janssoninkiusaus, lihapyörykät, näkkileipä, pyttipannu ja skagenröra. Smörgåsbord on yleisnimi buffetaterialle, johon sisältyy monenlaisia ruokalajeja sekä snapseja. Varsinkin alkusyksyllä järjestetään monesti rapujuhlia.

Kahvia juodaan paljon.[99] Vuosina 2008–2010 Ruotsissa kulutettiin puhdasta alkoholia vuodessa 9,2 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Suosituimpia alkoholijuomia ovat viini ja olut.[100] Väkevistä alkoholijuomista suosittuja ovat etenkin akvaviitti ja punssi.

Ruotsalaisten ruokavaliossa on nykyisin kansainvälisiä elementtejä: pizzaa, pastaa ja kiinalaista ruokaa. Perinteinen kotiruoka, husmankost, koostuu perunasta, lihasta tai kalasta ja kastikkeesta.[88]

Maailmanperintökohteet

Unescon maailmanperintöluettelossa on Ruotsista 13 kulttuurikohdetta, yksi luontokohde eli Höga Kusten/Merenkurkun saaristo, yhteinen Suomen kanssa ja yksi ”sekakohde”, Laponia. Kulttuurikohteet ovat Tanumin kalliopiirrokset pronssikaudelta, Etelä-Öölannin monipuolinen maatalousmaisema joka on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta asti, Birka ja Hovgården viikinkiajalta, Suuren kuparivuoren kaivosalue Falunissa 1200-luvulta, Visbyn hansakaupunki, Gammelstadin kirkonkylän puutalot ja 1400-luvun kirkko Luulajassa, 1600-luvun markkinajohtaja Engelsbergin terästehdas, Karlskronan satamakaupunki 1600-luvulta, Drottningholmin kuninkaallinen tila 1700-luvulta, Skogskyrkogården 1900-luvun alusta sekä Grimetonin radioasema 1920-luvulta.[101]

Urheilu

Latvian ja Ruotsin välinen ottelu vuoden 2005 jääkiekon MM-kilpailuissa.

Ruotsi on erittäin menestynyt maa sekä kesä- että talviurheilulajeissa, joissa molemmissa Ruotsissa on hyvät harjoitteluolosuhteet. Maa on saanut kansainvälistä menestystä erityisesti jalkapallossa, jääkiekossa, golfissa, hiihdossa, yleisurheilussa ja tenniksessä.[102] Olympialaisiin Ruotsi on osallistunut joka kerta, lukuun ottamatta St. Louisin kisoja 1904.[103] Ruotsi on isännöinyt kesäolympialaisia kertaalleen, kun ne järjestettiin 1912 Tukholmassa.[104] Lisäksi Tukholmassa kilpailtiin vuoden 1956 kesäolympialaisten ratsastuskilpailut Australian karanteenilakien vuoksi. Kaikki muut lajit kilpailtiin Melbournessa. Ruotsissa on lisäksi järjestetty muun muassa jalkapallon MM-kilpailut 1958, EM-kilpailut 1992, yleisurheilun MM-kilpailut 1995 ja useasti hiihdon ja jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut.[105]

Jalkapallo on Ruotsin suosituin urheilulaji. Jalkapallomaajoukkue on voittanut kultaa olympialaisissa 1948, hopeaa MM-kilpailuissa 1958 sekä pronssia MM-kilpailuissa 1950 ja MM-kilpailuissa 1994.[106] Maajoukkue on pelannut MM-kisojen lopputurnauksessa 11 kertaa. Marraskuussa 2011 se oli Fifan rankigissa sijalla 18.[107] Tunnetuimpia pelaajia ovat olympiavoittajat Gunnar Gren, Gunnar Nordahl, joka on italialaisen huippuseura AC Milanin kautta aikojen paras maalintekijä, ja Nils Liedholm sekä Tomas Brolin, Thomas Ravelli ja Zlatan Ibrahimović.[108][109]

Ruotsin jääkiekkomaajoukkue, Tre Kronor, on voittanut kaksi olympiakultaa ja yhdeksän maailmanmestaruutta.[110][111] Ruotsin jääpallomaajoukkue on eräs kautta aikain perinteikkäimmistä ja menestyksekkäimmistä maajoukkueista. Ruotsin salibandymaajoukkue on voittanut seitsemän maailmanmestaruutta ja kaksi MM-hopeaa. Ruotsi on myös menestynein maa käsipallon miesten maailman- ja Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Brännboll on Ruotsissa suosittu baseballin ja pesäpallon lähisukulaispeli, jota harrastetaan lähinnä amatööritasolla puistoissa, eikä sillä ole varsinaista organisoitua toimintaa.

Jääkiekon lisäksi monet muutkin talviurheilulajit ovat suosittuja. Vuosittain järjestettävä 90 kilometrin mittainen Vaasahiihto on maailman suurin hiihtotapahtuma.[109] Tunnettuja ruotsalaisia maastohiihtäjiä ovat nelinkertainen olympiavoittaja Gunde Svan ja yhdeksän olympiamitalia voittanut Sixten Jernberg.[109][112] Muita menestyneitä talviurheilijoita ovat alppihiihtäjät Ingemar Stenmark ja Anja Pärson sekä taitoluistelua kehittänyt Gillis Grafström.[104][112]

Tennispelaajat Björn Borg, Mats Wilander ja Stefan Edberg kuuluvat lajin kautta aikojen parhaimpiin. Borg voitti 11 Grand Slam -turnausta, Wilander 7 ja Edberg 6.[102] Menestynein golfinpelaaja on Annika Sörenstam.[109] Kuuluisia yleisurheilijoita ovat Carolina Klüft, Patrik Sjöberg ja Stefan Holm. Kesäolympialaisissa eniten mitaleita ovat saaneet ampuja Alfred Swahn (9 mitalia) ja meloja Gert Fredriksson (8 mitalia).[113]

Tiedotusvälineet

Ruotsin sähköistä mediaa hallitsi pitkään lupamaksurahoitteinen julkinen palvelu, jota hoitaa Sveriges Television eli SVT. Sen tärkein kilpailija on vuonna 1992 perustettu kaupallinen TV4. Maa siirtyi digitaalitelevisioon varhain; analogiset lähetykset lopetettiin vuonna 2007. Monissa kotitalouksissa on kaapeli- tai satelliittivastaanotin. Ensimmäiset kaupalliset radioasemat aloittivat vuonna 1993, ja niitä on nykyisin yli sata.[114]

Dagens Nyheter on Ruotsin suurin aamulehti. Ruotsin tärkeimmät iltapäivälehdet ovat vuonna 1830 perustettu Aftonbladet sekä vuonna 1944 perustettu Expressen. Sanomalehtien tilaaminen kotiin on yleistä, ja ruotsalaiset ovat maailman ahkerimpien sanomalehtien lukijoiden joukossa. Maassa ilmestyy kuusi päivittäistä sanomalehteä: Tukholmassa Aftonbladet, Dagens Nyheter, Expressen ja Svenska Dagbladet, Göteborgissa Göteborgs-Posten ja Malmössä Sydsvenska Dagbladet.[114]

Lähteet

  • Ohlsen, Becky & Bonetto, Cristian: Sweden. Footscray, Victoria: Lonely Planet Publishing, 2009. ISBN 9781741047752. Google-kirjat (viitattu 9.12.2011). (englanniksi)
  • Nordström, Byron J.: Culture and customs of Sweden. Santa Barbara, Kalifornia: ABC-CLIO, 2010. ISBN 9781741047752. Google-kirjat (viitattu 9.12.2011). (englanniksi)

Viitteet

  1. http://www.scb.se/Pages/PublishingCalendarViewInfo____259923.aspx?PublObjId=10420[vanhentunut linkki]
  2. Statistiska Centralbyrån: Sveriges befolkning SCB.SE. Joulukuu 2018. Viitattu 19.07.2019. (ruotsiksi)
  3. Befolkningstäthet (invånare per kvadratkilometer), folkmängd och landareal efter region och kön. År 1991 - 2013 2013. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.4.2014. (ruotsiksi)
  4. https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2002.html#sw
  5. a b c d e f g h i j k l sw .html The World Factbook: Sweden CIA. (englanniksi) Viitattu 27.3.2010
  6. Human Development Report 2015. Work for Human Development Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen PDF-julkaisun sivuilla 208–211 (arvot sivustolla myös Excel-taulukkona), 14.12.2015, YK:n kehitysjärjestö (UNDP) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
  7. a b Statistics Sweden statistikdatabasen.scb.se. Viitattu 29.3.2018.
  8. http://users.jyu.fi/~saarinen/Viro-seura/viro_vai_eesti.html
  9. http://www.tuglas.fi/index.php?id=376
  10. Fakta om Sverige Sverigesurfen.se. Viitattu 20.5.2019. ruotsi
  11. Skånes klimat SMHI (ruotsiksi)
  12. Sweden Country guides. BBC News. (englanniksi) Viitattu 28.11.2013.
  13. Sveriges klimat SMHI (ruotsiksi)
  14. Sweden Country guides. BBC News
  15. Sveriges klimat SMHI
  16. Rekordkylan i Vuoggatjålme – minus 52,6 grader: ”Det var jag som läste av temperaturen” Norran. 30.1.2016. Viitattu 20.5.2019. ruotsi
  17. Naturmiljöer från norr till söder Skogkunskap. Viitattu 20.5.2019. ruotsi
  18. Sverige är ett skogsland Skogsstyrelsen (ruotsiksi)
  19. Stora Alvaret Ölanningen
  20. Kuusi suurta Visit Sweden[vanhentunut linkki]
  21. National parks and other ways to protect nature Naturvårdsverket[vanhentunut linkki]
  22. Äldre stenålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  23. Yngre stenålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  24. Äldre bronsålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  25. Yngre bronsålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  26. Äldre järnålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  27. Yngre järnålder Historiska Museet. Viitattu 6.12.2011. (ruotsiksi)
  28. Vikings in the east Nordic Way.
  29. Viking Religion BBC History
  30. Pohjoismaiden historia YLE
  31. Väestö kasvaa ja asutus laajenee (Osa 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan) Etälukio: Suomen historia. Opetushallitus.
  32. Pohjoismainen yhteistyö Ennen vuotta 1952 Pohjola Norden. Viitattu 6.12.2011.
  33. a b c d e f Historia Maatiedosto Ruotsi. Suomen suurlähetystö Tukholma. Viitattu 6.12.2011.
  34. Background Note: Sweden US Department of State
  35. Headed towards the West: Swedish Neutrality and the German Question, 1949–1972 Contemporary European History, 15, 4 (2006), pp. 519–538 ⃝C 2006 Cambridge University Press
  36. a b c d Timeline: Sweden BBC News Website, Aguide to Europe, Country profile Sweden. 8.11.2011. British Broadcasting Corporation. Viitattu 18.12.2011. (englanniksi)
  37. Regeringsmakten i Sverige. Ett experiment i parlamentarism 1917-2009 SNS (Studieförbundet Näringsliv och Samhälle)
  38. Kampen för rösträtt Sveriges Riksdag. [vanhentunut linkki]
  39. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 27.9.2018. (ruotsiksi)
  40. Valstatistik 1871-1999 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.11.2012. (ruotsiksi)
  41. Elections in Sweden (s. 16) Valmyndigheten. Viitattu 8.12.2011. (englanniksi)
  42. Swedish Government Regeringskansliet.
  43. Suvi Turtiainen, Ruotsin uusi puolustusministeri on ammattisotilas. Helsingin Sanomat 19.4.2012 sivu B 1
  44. Rautakoura Löfven valittiin Ruotsin uudeksi pääministeriksi 2.10.2014. Yleisradio. Viitattu 27.12.2014.
  45. Ruotsin pääministeri: Sopu opposition kanssa, uusia vaaleja ei tule 27.12.2014. Yleisradio. Viitattu 28.12.2014.
  46. Ruotsin blokit sopivat vähemmistöhallitusten eloonjäämisopista 28.12.2014. Turun Sanomat. Viitattu 28.12.2014.
  47. Sweden and NATO Regeringskansliet (englanniksi) Viitattu 28.11.2013.
  48. Main Swedish business sectors Sweden se
  49. Outlook 2011-2012
  50. Ruotsi Maaraportti (s. 17) Finpro.
  51. De 10 största företagen i Sverige 2010 Ekonomi Fakta
  52. Kiinalaiset haluavat edelleen Saabin Tuulilasi 29.11. 2011[vanhentunut linkki]
  53. Aisopimus tehtiin jo - Kiinalaiset ostavat Volvon Ilta-Sanomat 18.6.2009. Viitattu 28.11.2013.
  54. Suomi-Ruotsi johtamismaaottelu - Puheenvuoroja yrityskulttuurien eroista (kirjaesittely) Gummerus[vanhentunut linkki]
  55. Ruotsin oppositio lupaa sulkea ydinvoimalat Savon Sanomat 22.3.2009. Viitattu 28.11.2013.
  56. OKG- Frågor och svar[vanhentunut linkki]
  57. Forsmark - Frågor och svar
  58. World Economic Outlook Database 1 October 2018. International Monetary Fund.
  59. World Economic Outlook Database, April 2017, International Monetary Fund. Database updated on 12 April 2017. Accessed on 21 April 2017.
  60. The Global Competitiveness Report 2018 reports.weforum.org. Viitattu 20.5.2019.
  61. Sveriges vägnät Trafikverket. Viitattu 20.5.2019. ruotsi
  62. Sveriges järnvägsnät Trafikverket. Viitattu 20.5.2019. ruotsi
  63. Getting There Lonely Planet
  64. Baltic Sea Ferrylines.com. 2016. Viitattu 20.5.2019. englanti
  65. Bostads- och byggnadsstatistisk årsbok 2007 Statistiska Centralbyrån. Viitattu 9.12.2011. (ruotsiksi)
  66. a b Languages of Sweden 2009. Ethnologue. Viitattu 28.11.2013. (englanniksi)
  67. Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  68. Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  69. 1000 Svenska dialekter idag ! SweDia 2000
  70. Har dialekterna utvecklats ur rikssvenskan? De svenska dialekternas fonetik och fonologi år 2000. Viitattu 8.12.2011. (ruotsiksi)
  71. a b Ruotsin kieli ja tiedotusvälineet Norden
  72. Språksituationen i Sverige 2010 (s. 10) Språkrådet. Viitattu 10.12.2011. (ruotsiksi)
  73. a b Svenska kyrkan i siffror Svenska kyrkan
  74. Special Eurobarometer, biotechnology, page 204 (Fieldwork: Jan-Feb 2010) ec.europa.eu.
  75. Kristina Fernström: Var tredje svensk kallar sig kristen Kyrkpressen. 29.3.2007. Viitattu 7.12.2009.
  76. Swedish Church members 'don't believe in Jesus' (englanniksi) The Local 15.11.2011. Viitattu 18.11.2013.
  77. a b Ruotsin kirkolla jäsenkato - islam menestyy Uusisuomi.fi.
  78. Ruotsin muslimit saivat oman rahaston 2.9.2008. Helsingin Sanomat.
  79. Djup splittring bland Malmös muslimer Sydsvenskan 9.2.2006 (ruotsiksi) Viitattu 28.11.2013.
  80. PISA Worldwide Ranking – average score of math, science and reading FactsMaps. 2016. Viitattu 20.5.2019. englanti
  81. Immigrant children in Sweden blamed for country's poor test scores independent.co.uk. 16.3.2016. Viitattu 20.5.2019. englanti
  82. Invandring säker faktor bakom Pisa-tappet dagenssamhalle.se. 23.2.2016. Viitattu 20.5.2019. ruotsi
  83. Education in Sweden Sweden.se (englanniksi) Viitattu 28.11.2013.
  84. The Swedish model The Economist. Viitattu 20.5.2019. englanti
  85. Percentage of adult population (aged 25-64) educated till tertiary level (year 2000) NationMaster.com. Viitattu 20.5.2019. englanti
  86. Det svenska sjukvårdssystemet Kliniska Studier Sverige. Viitattu 20.5.2019.
  87. World Health Statistics 2016: Monitoring health for the SDGs Annex B: tables of health statistics by country, WHO region and globally World Health Organization. 2016. Viitattu 19.5.2019. englanti
  88. a b Sweden Countries and their cultures
  89. Alfred Nobel -The Man Behind the Nobel Prize Nobelprize.org
  90. Architecture in Stockholm Stockholm Town (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  91. Stockholm Exhibition, Stockholm, Sweden, Elevation of advertising tower MoMA
  92. Rasmus Waern: Architecture in Sweden Swedish Culture. 2001. Swedish Institute. Viitattu 12.12.2011. (englanniksi)
  93. Erik Gunnar Asplund Great Buildings. [vanhentunut linkki]
  94. All Nobel Prizes in Literature Nobelprize.Org
  95. Svensk skönlitteratur i världen (SIV) Uppsala Universitet (ruotsiksi)
  96. a b c World and Its Peoples, Vol 9 Scandinavia and Finland, s. 1276–1277. Marshall Cavendish, 2009. ISBN 9780761478973. (englanniksi)
  97. Swedish Film Official Gateway to Sweden
  98. Sweden: Christer Björkman eyes 7th Swedish Eurovision victory esctoday.com. Viitattu 11.3.2017.
  99. Mapped: The countries that drink the most coffee Telegraph. 1.10.2017. Viitattu 20.5.2019. englanti
  100. Alcohol report of Sweden World Health Organisation. 2014. Viitattu 20.5.2019. englanti
  101. Properties inscribed on the World Heritage List: Sweden Unesco
  102. a b Sport & leisure in Sweden Sweden.se. Swedish Institute. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  103. Sweden sports-reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  104. a b Sweden Encyclopædia Britannica. 2011. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  105. Sports in Sweden Sverigeturism.se. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  106. Nordström, s. 76.
  107. Associations:Sweden (osiot Honours ja FIFA Ranking) FIFA
  108. The Most Popular Sports Sverigeturism.se. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  109. a b c d Ohlsen & Bonetto, s. 39.
  110. Ice Hockey: Country Medal Readers Sport reference
  111. Sweden Puckworlds
  112. a b Sweden Winter Sports sports-reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  113. Sweden Summer Sports sports-reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  114. a b Country profile Sweden BBC News.

Aiheesta muualla