Sukupuoli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Human.png

Sukupuoli on suvullisesti lisääntyvien eliölajien ominaisuus, joka ilmenee yleensä uros–naaras-janan variaatioina geneettisen, kromosomaalisen, anatomisen, hormonaalisen, sosiaalisen ja psykologisen sukupuoliominaisuuksien tasoilla[1]. Suvullinen lisääntyminen mahdollistaa suuremman geneettisen vaihtelun yksilöiden välillä suvuttomasti lisääntyviin eliöihin verrattuna[2].

Vaikka sukupuoli jaotellaan yleensä yksilön lisääntymissolujen perusteella hedelmöittävään (koiras, ihmisellä mies) tai hedelmöityvään (naaras, ihmisellä nainen), sukupuolta ei yksiselitteisesti voida jaotella uros- tai naaraslokeroihin. Osa ihmis- ja eläinpopulaatiosta on biologisesti tarkasteltuna molempia sukupuolia. Ihmistä noin kahden prosentin (eli noin 140 miljoonaa) arvioidaan olevan biologisesti tarkasteltuna synnynnäisesti molempia sukupuolia[3]. Vaikka lisääntymissolujen perusteella sukupuoli voidaan rajata selkeästi uros–naaras-jaolla, tieteen kehityksen myötä tämä raja on katoamassa, koska esimerkiksi kaksi urosta voivat lisääntyä keskenään biotekniikan avulla[4].

Ihmisen sukupuoli on aina kehityksen alkuvaiheessa biologisesti naaras. Maskulinisoituminen tapahtuu 12-20 raskausviikon aikana[5], jos ihmisen keho kehittyy tyypillisen miessukupuolen suuntaan. Y-kromosomin vaikutus voi vaihdella kehon eri osissa, ja sen vaikutus voi myös heikentyä iän myötä. Tällöin uroksen ominaisuudet voivat laimentua myöhemmässä iässä. Joillakin ihmisillä tunnetaan myös taipumus kehittyä anatomisesti mieheksi vasta 12 vuoden ikäisenä[6].

Biologisen sukupuolen lisäksi voidaan määrittää psykologista ja sosiaalista sukupuolta, joka viittaa yksilön ja kulttuurin tulkintaan sukupuolesta. Esimerkiksi urheilussa sukupuolta pyritään määrittämään myös näillä tasoilla[7]

Sukupuolen biologinen jakautuminen ihmispopulaatiossa. Valtaosa ihmisistä voidaan määrittää selkeästi biologisesti naiseksi tai mieheksi, mutta osa ihmisistä on biologisesti molempia sukupuolia.

Eläinlajeilla tavataan hyvin monenlaisia sukupuolisuuden ominaisuuksia. Joillakin linnuilla on määritelty esiintyvän neljää sukupuolen muotoa[8]. Sukupuoli voi myös muuttua monilla eläinlajeilla[9].

Sukupuolen määrittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuolta jaotellaan useimmissa maissa virallisesti mieheksi tai naiseksi sukupuoli-käsitteen epämääräisyydestä huolimatta. Sukupuolta ei voida aina määrittää genitaalien muodon perusteella (kts. intersukupuolisuus) ja anatominen sukupuoli voi olla myös ristiriidassa henkilön oman kokemuksen kanssa (kts. lääketieteellinen termi transsukupuolisuus). Vauvojen sukuelimiä muokataan usein myös kirurgisesti sopimaan kahden sukupuolen ideaan, vaikka monet kansalaisjärjestöt ja esimerkiksi YK on tuominnut nämä toimenpiteet[10]. Muutamissa maissa on otettu käyttöön kolmas sukupuolen määritelmä, jolla on pyritty ratkaisemaan tätä ongelmaa[11].

Biologiassa ratkaiseva erottelu sukupuolien välillä tehdään sukusolun koon perusteella, eli onko sukusolu suuri munasolu vai pieni siittiösolu. Munasolut sisältävät muodostuvalle alkiolle välttämätöntä ravintoa ja entsyymejä, kun taas siittiösolu vain kantaa isän perimän ja käynnistää alkionmuodostumisen. Joidenkin lajien naaraat voivat jatkaa sukua myös ilman urosta tai jopa käynnistämällä alkionmuodostumisen jonkin toisen lajin siittiöillä. (Nämä toisen lajin geenit eivät kuitenkaan siirry uuden yksilön perimään.)lähde?

Vaikka biologiassa voidaan yleisesti erotella sukusolujen perusteella uroksia ja naaraita, yksilöiden kohdalla sukupuolta ei kuitenkaan voida määritellä näin, koska esimerkiksi kromosomeiltaan miespuolinen voi synnyttää joissain tapauksissa lapsia[12]. Yksilön sukupuolen määrittämiseen on yritetty kehittää menetelmiä erityisesti urheilussa, jossa on tutkittu urheilijan geneettisiä, anatomisia, sosiaalisia ja psykologisia ominaisuuksia, mutta sukupuolen määrittämiseen ei ole aukotonta menetelmää biologian monimuotoisuuden vuoksi[13][14].

Kaavakuva sukupuolen määrittelyn tasoista

Biologiset sukupuoliominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneettinen ja kromosomaalinen vaikutus sukupuolen ominaisuuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biologista sukupuolen kehittymistä ohjaa geneettiset ja kromosomaaliset sukupuolen ominaisuudet. Biologinen sukupuoli määräytyy yleensä hedelmöittymisessä vanhemmilta saatujen sukupuolikromosomien mukaisesti. Ihmislajilla feminiiniseen alkionkehityksessä tarvitaan tavallisesti kaksi X-kromosomia (XX). Mikäli kehityksessä on mukana Y-kromosomi (tavallisesti XY-yhdistelmänä), kehitys suuntautuu yleensä maskuliiniseksi. Anatominen sukupuoli voi kehittyä myös vastoin näitä eli, tyypillisen naisen kromosomit (XX) voi johtaa miehen anatomian kehittymiseen ja toisinpäin.

Kreikkalaisen mytologian Hermafroditos

Sukupuolikromosomiset häiriöt saattavat aiheuttaa muutoksia yksilön rakenteessa ja toiminnassa. Esimerkiksi Turnerin syndroomassa femiininen kromosomisto muodostuu vain yhdestä X-kromosomista (XO), jolloin henkilöt kehittyvät ulkosynnyttimiltään normaaleiksi naisiksi, mutta lähes kaikilla Turner-tytöillä on munasarjojen kehityshäiriö, joka aiheuttaa hormonitoiminnan puutteita. Kun munasarjat eivät kykene normaaliin hormonituotantoon, jää puberteetti kehittymättä[15].

Olennaisin geneettinen materiaali sekundaaristen biologisten sukupuoliominaisuuksien kannalta löytyy Y-kromosomista niin sanotulta SRY-alueelta (Sex-determining Region Y). SRY-geeni käynnistää kivesten kehittymisen ja testosteronin tuotannon. Erilaisissa kromosomi- ja kromosomistomutaatioissa sekä aivan tavallisessa tekijäinvaihdunnassa (crossing-over) on mahdollista, että SRY-geeni puuttuu tai se on siirtynyt X-kromosomiin. Tällöin hedelmöittyneestä alkiosta saattaa kehittyä niin sanotusti XX-mies tai XY-nainen[12].

Hormonaaliset vaikutukset sukupuoliominaisuuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuoliominaisuuksiin vaikuttaa estrogeeni ja testosteroni [16][17].

Anatominen sukupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuoliominaisuudet voivat olla ensisijaisia (primaarisia) ja toissijaisia (sekundaarisia). Primaariset sukupuoliominaisuudet ovat lisääntymiseen liittyviä, sekundaariset eivät liity lisääntymiseen. Toissijaisiin sukupuoliominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi eliön koko. Toisilla lajeilla uros on naarasta suurikokoisempi, toisilla puolestaan naaras on urosta suurempi. Ihmislajilla mies on keskimäärin naista suurempi. Ääritapaus on esimerkiksi onkijakala, sillä lajin pienikokoiset koiraat loisivat naaraan kyljessä.[18]

Kehon ulkoiset anatomiset sukupuoliominaisuudet mahdollistavat yhdynnän ja ne toimivat esimerkiksi eroottisten signaalien lähettäjinä seksuaalisessa viestinnässä[19].

Sukupuoli-identiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Sukupuolen identiteetin rakentumista ei tieteellisesti osata tarkoin määritellä, mutta sukupuoliristiriitaa kokevien ja intersukupuolisten ihmisten tutkimustiedon perusteella voidaan olettaa, että sukupuoli-identiteetti rakentuu vahvasti biologisesti[20], joskin sukupuoli-identiteettiin voi vaikuttaa myös sosiaalinen sukupuoli. Intersukupuolisten vauvojen leikkaushoitoja on perusteltu sillä ajatuksella, että sukupuoli voidaan valita kasvattamalla lapsi valittuun sukupuoleen, mutta tämä on johtanut usein hyvin vahingollisiin hoitotuloksiin[21][22].

Sukupuolen kokemus on yksilöllinen ja se voi olla myös ristiriidassa anatomisen sukupuolen kanssa. Tätä ristiriitaa ei toistaiseksi ole pystytty selittämään tieteellisesti, mutta eräitä tutkimustuloksia aivoissa havaituista eroista on julkaistu[23]. Sukupuoliristiriidan kokemuksesta käytetään lääketieteessä termiä transsukupuolisuus. Trans -sanalla viitataan kuitenkin rajan ylittämiseen ja siten se on biologisesta näkökulmasta virheellinen, koska uros-naaras sukupuolien välillä tätä rajaa ei voida määritellä[24].

Sukupuolen identiteettejä on lukuisia ja esimerkiksi Facebook ja Tinder ovat huomioineet näitä lukuisia sukupuolia vaihtoehtoina mies/nainen jaettelulle[25].

Sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolin (eli sosiaalisen sukupuolen) ero ilmenee esimerkiksi ihmisillä, jotka kokevat olevansa toista sukupuolta, kuin heidän kehonsa (lääk. transsukupuoli), erotettuna ihmisistä, jotka ilmentävät pukeutumisella sukupuolensa feminiinistä tai maskuliinista puoltaan (lääk. transvestismi). Pukeutumisen avulla ihminen voi ilmentää kuuluvansa sosiaalisen sukupuolen tasolla toiseen sukupuoleen, kuin hänen yhteisön kautta oletettu sukupuolensa on (kts. myös drag queen, drag king). Sukupuolen ristiriitaa kokevat haluavat kuitenkin elää pysyvästi toisessa sukupuolen roolissa ja tähän liittyy usein myös kehodysforia[26][27].

Seksuaalinen orientaatio eli suuntautuminen liittyy sukupuoli-identiteettiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksuaalinen orientaatio eli suuntautuminen kuuluu sukupuoli-identiteetin osa-alueisi. Seksuaalinen suuntautumisen muotoutumista ei tunneta täysin, mutta on yleisesti ajatellaan, että suuntautuminen ei ole tahdonalainen päätös[28].

Sosiaalinen sukupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sosiaalinen sukupuoli

Sosiaalinen sukupuoli on yhteisön kokemus ja tulkinta yksilön sukupuolesta. Sen piiriin kuuluvat mm. käsitykset siitä, mikä on miehekästä ja mikä naisellista. Ihmisillä sukupuolen roolit vaihtevat merkittävästi eri kulttuureissa. Sukupuolirooli on myös kulttuuri- ja aikakausisidonnainen yhteisön asettama normi, jonka mukaan yksilön oletetaan käyttäytyvän[29].

Ihmisen sukupuolilla on tutkimuksissa havaittu erilaisia kognitiivisia ja käyttäytymisen eroja. Ei ole kuitenkaan aina selvää, missä määrin sukupuolien väliset erot ovat seurausta biologisesta ja missä määrin sosiaalisesta sukupuolesta. Sukupuoliristiriidan tutkimuksissa on kuitenkin löydetty viitteitä aivojen erovaisuudesta tyypillisillä naisilla ja miehillä, jonka vuoksi kokemus 'väärästä kehosta' on usein varsin selkeä ihmisillä, joilla on sukupuoliristiriita[30].

Useimmissa maissa sukupuoli käsitetään jakautuvan kahdeksi, mutta monissa kulttuureissa sukupuolia on ollut useampia. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureissa on ollut tavallista useammat sukupuoliroolit[31]. Intiassa on tunnettu vuosisatojen ajan "hijra" henkilöt, jotka ilmentävät naisellisia ominaisuuksia, vaikka heidät on sukupuoleltaan luokiteltu syntyessään mieheksi. Myös monet intersukupuoliseksi luokitellut ihmiset elävät 'hijra' roolissa[11].

Juridinen sukupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juridinen sukupuoli on useimmissa maailman maissa joko mies tai nainen. Muutamissa maissa on otettu käyttöön myös kolmas sukupuolen määritelmä[32][11].

Ihmisen sukupuoli oletetaan yleensä olevan ristiriidaton juridisesti määritellyn (eli syntymässä anatomian perusteella määritetyn) sukupuolen suhteen, minkä vuoksi sukupuolen ristiriidan kokemus määritellään kaikissa maailman maissa mielisairaudeksi. Tanska on ensimmäisenä maana maailmassa poistamassa lainsäädännön avulla tätä ristiriidan kokemusta mielisairausluokituksesta[33].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Montako sukupuolta on? Yle.
  2. Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja opinnot.internetix.fi. Viitattu 24.11.2016.
  3. Melanie Blackless, Anthony Charuvastra, Amanda Derryck, Anne Fausto-Sterling: How sexually dimorphic are we? Review and synthesis American journal of human biology.
  4. New Research Shows a Way Gay Couples Could Have Children Using Their Own DNA
  5. solunetti: Ulkoisten sukupuolirakenteiden erilaistuminen www.solunetti.fi. Viitattu 3.12.2016.
  6. The Boys Who Only Develop A Penis When They Hit The Age Of 12 IFL Science.
  7. OK:n lääkäri Hakkarainen urheilun sukupuolitesteistä: "Sukupuolen määrittäminen on monisäikeinen asia" HS.fi. Viitattu 24.11.2016.
  8. Ruff bird orgies have four ‘sexes’ thanks to a supergene flip New Scientist.
  9. 7 Gender-Altering Animals National Geographic.
  10. "Geneva: UN-Committee Criticises Genital Surgery on Intersex Children as 'Harmful Practice' - Written Recommendations due Tomorrow"
  11. a b c Homa Khaleeli: Hijra: India's third gender claims its place in law The Guardian. 16.4.2014. Viitattu 24.11.2016. (englanniksi)
  12. a b Claire Ainsworth: Sex redefined Nature. 19.2.2015. Viitattu 16.11.2016.
  13. Haluatko pelata MM-kisoissa? Todista olevasi nainen yle.fi. Viitattu 16.11.2016.
  14. Ruth Padawer: The Humiliating Practice of Sex-Testing Female Athletes The New York Times. 28.6.2016. Viitattu 24.11.2016.
  15. Turnerin oireyhtymä Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 24.11.2016.
  16. Male aggression: testosterone increases brain's threat response Medical News Today. Viitattu 24.11.2016.
  17. Testosteroni-tietopaketti www.terve.fi. Viitattu 24.11.2016.
  18. Soft Leafvent Angler, Haplophryne mollis (Brauer, 1902) Australian Museum. 23.7.2010. (englanniksi)
  19. H. Mouras, S. Stoléru, V. Moulier, M. Pélégrini-Issac, R. Rouxel, B. Grandjean: Activation of mirror-neuron system by erotic video clips predicts degree of induced erection: an fMRI study NeuroImage. 1.9.2008. Viitattu 24.11.2016.
  20. Brynn Tannehill Director of Advocacy, SPARTA: Do Your Homework, Dr. Ablow The Huffington Post. 17.1.2014. Viitattu 19.11.2016.
  21. Lastenkirurgi, joka muuttaa maailmaa HS.fi. Viitattu 24.11.2016.
  22. Sarah Creighton: Surgery for intersex Journal of the Royal Society of Medicine. 24.11.2016. Viitattu 24.11.2016.
  23. Is There Something Unique about the Transgender Brain? 1.1.2016. Scientific American. Viitattu 14.11.2016.
  24. Is Anatomy Destiny? TED.
  25. All Special Snowflakes Welcome: Facebook Now Has 71 Gender Options
  26. Gender Identity Disorder in Twins: A Review of the Case Report Literature The journal of sexual medicine.
  27. Laura K. Case, David Brang, Rosalynn Landazuri, Pavitra Viswanathan, Vilayanur S. Ramachandran: Altered White Matter and Sensory Response to Bodily Sensation in Female-to-Male Transgender Individuals Archives of Sexual Behavior. 19.9.2016. Viitattu 24.11.2016. (englanniksi)
  28. Seksuaalinen suuntautuminen | Seta seta.fi. Viitattu 19.11.2016.
  29. Sukupuoli - Sukupuolten tasa-arvo - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.11.2016.
  30. Is There Something Unique about the Transgender Brain? Scientific American.
  31. Before European Christians Forced Gender Roles, Native Americans Acknowledged 5 Genders
  32. Staff, agencies: Australian passports to have third gender option The Guardian. 15.9.2011. Viitattu 24.11.2016. (englanniksi)
  33. Denmark will no longer treat ‘transgenderism’ as a mental illness PinkNews. Viitattu 19.11.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hyyppä, Markku T.: Sukupuolten kirjo: Seksi, aivot, roolit. Helsinki: Yliopistopaino, 1995. ISBN 951-570-262-3.
  • Saresma, Tuija et al. (toim.): Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-247-3.
  • Sipilä, Petri: Sukupuolitettu ihminen – kokonainen etiikka: Onko sukupuoli oikein?. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-727-7.
  • Virtanen, Jukka: Kliininen seksologia. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-24863-0.
  • Aula, Pertti et al. (toim.): Perinnölllisyyslääketiede. Helsinki: Duodecim, 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]