Sukupuoli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Human.png

Sukupuoli on eliön ominaisuus, joka määräytyy sen mukaan, onko kyseinen yksilö lisääntymissoluiltaan hedelmöittävä (koiras, ihmisellä mies) vai hedelmöityvä (naaras, ihmisellä nainen).[1] Naaraaksi kutsuttu sukupuoli munii tai synnyttää poikaset. Koiraaksi tai urokseksi kutsuttu sukupuoli luovuttaa omat sukusolunsa naaraan kehoon hedelmöitymisen tapahtumiseksi. Monen eliölajin lähes kaikki yksilöt voidaan luokitella näihin kahteen tyyppiin. Joillain eläimillä ei ole sukupuolta lainkaan, ja jotkut voivat vaihtaa sitä.

Ihmisen sukupuoli on aina kehityksen alkuvaiheessa biologisesti naaras. Maskulinisoituminen tapahtuu 12-20 raskausviikon aikana[2], jos ihmisen keho kehittyy tyypillisen miessukupuolen suuntaan. Joillakin ihmisillä tunnetaan myös taipumus kehittyä anatomisesti mieheksi vasta 12 vuoden ikäisenä[3].

Eläinlajeilla tavataan hyvin monenlaisia sukupuolisuuden ominaisuuksia. Jotkin eläimet, kuten madot ja etanat ovat kaksineuvoisia ja joillakin eläinlajeilla, kuten vuokkokalalla sukupuoli voi myös muuttua elämän aikana[4].

Biologiset sukupuoliominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneettinen ja kromosomaalinen vaikutus sukupuolen ominaisuuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biologista sukupuolen kehittymistä ohjaa geneettiset ja kromosomaaliset sukupuolen ominaisuudet. Biologinen sukupuoli määräytyy yleensä hedelmöittymisessä vanhemmilta saatujen sukupuolikromosomien mukaisesti. Ihmislajilla feminiiniseen alkionkehityksessä tarvitaan tavallisesti kaksi X-kromosomia (XX). Mikäli kehityksessä on mukana Y-kromosomi (tavallisesti XY-yhdistelmänä), kehitys suuntautuu yleensä maskuliiniseksi. Anatominen sukupuoli voi kehittyä myös vastoin näitä eli, tyypillisen naisen kromosomit (XX) voi johtaa miehen anatomian kehittymiseen ja toisinpäin.

Sukupuolikromosomiset häiriöt saattavat aiheuttaa muutoksia yksilön rakenteessa ja toiminnassa. Esimerkiksi Turnerin syndroomassa femiininen kromosomisto muodostuu vain yhdestä X-kromosomista (XO), jolloin henkilöt kehittyvät ulkosynnyttimiltään normaaleiksi naisiksi, mutta lähes kaikilla Turner-tytöillä on munasarjojen kehityshäiriö, joka aiheuttaa hormonitoiminnan puutteita. Kun munasarjat eivät kykene normaaliin hormonituotantoon, jää puberteetti kehittymättä[5].

Olennaisin geneettinen materiaali sekundaaristen biologisten sukupuoliominaisuuksien kannalta löytyy Y-kromosomista niin sanotulta SRY-alueelta (Sex-determining Region Y). SRY-geeni käynnistää kivesten kehittymisen ja testosteronin tuotannon. Erilaisissa kromosomi- ja kromosomistomutaatioissa sekä aivan tavallisessa tekijäinvaihdunnassa (crossing-over) on mahdollista, että SRY-geeni puuttuu tai se on siirtynyt X-kromosomiin. Tällöin hedelmöittyneestä alkiosta saattaa kehittyä niin sanotusti XX-mies tai XY-nainen[6].

Hormonaaliset vaikutukset sukupuoliominaisuuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuoliominaisuuksiin vaikuttaa estrogeeni ja testosteroni [7][8].

Anatominen sukupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuoliominaisuudet voivat olla ensisijaisia (primaarisia) ja toissijaisia (sekundaarisia). Primaariset sukupuoliominaisuudet ovat lisääntymiseen liittyviä, sekundaariset eivät liity lisääntymiseen. Toissijaisiin sukupuoliominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi eliön koko. Toisilla lajeilla uros on naarasta suurikokoisempi, toisilla puolestaan naaras on urosta suurempi. Ihmislajilla mies on keskimäärin naista suurempi. Ääritapaus on esimerkiksi onkijakala, sillä lajin pienikokoiset koiraat loisivat naaraan kyljessä.[9]

Kehon ulkoiset anatomiset sukupuoliominaisuudet mahdollistavat yhdynnän ja ne toimivat esimerkiksi eroottisten signaalien lähettäjinä seksuaalisessa viestinnässä[10].

Sukupuoli-identiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Intersukupuolisten vauvojen leikkaushoitoja on perusteltu sillä ajatuksella, että sukupuoli voidaan valita kasvattamalla lapsi valittuun sukupuoleen, mutta tämä on johtanut usein hyvin vahingollisiin hoitotuloksiin[11][12].

Sukupuolen kokemus on yksilöllinen ja se voi olla myös ristiriidassa anatomisen sukupuolen kanssa. Tätä ristiriitaa ei toistaiseksi ole pystytty selittämään tieteellisesti, mutta eräitä tutkimustuloksia aivoissa havaituista eroista on julkaistu[13]. Sukupuoliristiriidan kokemuksesta käytetään lääketieteessä termiä transsukupuolisuus.

Sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolin (eli sosiaalisen sukupuolen) ero ilmenee esimerkiksi ihmisillä, jotka kokevat olevansa toista sukupuolta, kuin heidän kehonsa (lääk. transsukupuoli), erotettuna ihmisistä, jotka ilmentävät pukeutumisella sukupuolensa feminiinistä tai maskuliinista puoltaan (lääk. transvestismi). Pukeutumisen avulla ihminen voi ilmentää kuuluvansa sosiaalisen sukupuolen tasolla toiseen sukupuoleen, kuin hänen yhteisön kautta oletettu sukupuolensa on (kts. myös drag queen, drag king). Sukupuolen ristiriitaa kokevat haluavat kuitenkin elää pysyvästi toisessa sukupuolen roolissa ja tähän liittyy myös kehodysforia[14][15].

Sosiaalinen sukupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sosiaalinen sukupuoli

Sosiaalinen sukupuoli on yhteisön kokemus ja tulkinta yksilön sukupuolesta. Sen piiriin kuuluvat mm. käsitykset siitä, mikä on miehekästä ja mikä naisellista. Ihmisillä sukupuolen roolit vaihtevat merkittävästi eri kulttuureissa. Sukupuolirooli on myös kulttuuri- ja aikakausisidonnainen yhteisön asettama normi, jonka mukaan yksilön oletetaan käyttäytyvän[16].

Ihmisen sukupuolilla on tutkimuksissa havaittu erilaisia kognitiivisia ja käyttäytymisen eroja. Ei ole kuitenkaan aina selvää, missä määrin sukupuolien väliset erot ovat seurausta biologisesta ja missä määrin sosiaalisesta sukupuolesta. Sukupuoliristiriidan tutkimuksissa on kuitenkin löydetty viitteitä aivojen erovaisuudesta tyypillisillä naisilla ja miehillä, jonka vuoksi kokemus 'väärästä kehosta' on usein varsin selkeä ihmisillä, joilla on sukupuoliristiriita[17].

Useimmissa maissa sukupuoli käsitetään jakautuvan kahdeksi, mutta monissa kulttuureissa sukupuolia on ollut useampia. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureissa on ollut tavallista useammat sukupuoliroolit[18]. Intiassa on tunnettu vuosisatojen ajan "hijra" henkilöt, jotka ilmentävät naisellisia ominaisuuksia, vaikka heidät on sukupuoleltaan luokiteltu syntyessään mieheksi. Myös monet intersukupuoliseksi luokitellut ihmiset elävät 'hijra' roolissa[19].

Juridinen sukupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juridinen sukupuoli on useimmissa maailman maissa joko mies tai nainen. Muutamissa maissa on otettu käyttöön myös kolmas sukupuolen määritelmä[20][19].

Ihmisen sukupuoli oletetaan yleensä olevan ristiriidaton juridisesti määritellyn (eli syntymässä anatomian perusteella määritetyn) sukupuolen suhteen, minkä vuoksi sukupuolen ristiriidan kokemus määritellään kaikissa maailman maissa mielisairaudeksi. Tanska on ensimmäisenä maana maailmassa poistamassa lainsäädännön avulla tätä ristiriidan kokemusta mielisairausluokituksesta[21].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: sukupuoli. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
  2. solunetti: Ulkoisten sukupuolirakenteiden erilaistuminen www.solunetti.fi. Viitattu 3.12.2016.
  3. The Boys Who Only Develop A Penis When They Hit The Age Of 12 IFL Science.
  4. 7 Gender-Altering Animals National Geographic.
  5. Turnerin oireyhtymä Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 24.11.2016.
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :1 ei löytynyt
  7. Male aggression: testosterone increases brain's threat response Medical News Today. Viitattu 24.11.2016.
  8. Testosteroni-tietopaketti www.terve.fi. Viitattu 24.11.2016.
  9. Soft Leafvent Angler, Haplophryne mollis (Brauer, 1902) Australian Museum. 23.7.2010. (englanniksi)
  10. H. Mouras, S. Stoléru, V. Moulier, M. Pélégrini-Issac, R. Rouxel, B. Grandjean: Activation of mirror-neuron system by erotic video clips predicts degree of induced erection: an fMRI study NeuroImage. 1.9.2008. Viitattu 24.11.2016.
  11. Lastenkirurgi, joka muuttaa maailmaa HS.fi. Viitattu 24.11.2016.
  12. Sarah Creighton: Surgery for intersex Journal of the Royal Society of Medicine. 24.11.2016. Viitattu 24.11.2016.
  13. Is There Something Unique about the Transgender Brain? 1.1.2016. Scientific American. Viitattu 14.11.2016.
  14. Gender Identity Disorder in Twins: A Review of the Case Report Literature The journal of sexual medicine.
  15. Laura K. Case, David Brang, Rosalynn Landazuri, Pavitra Viswanathan, Vilayanur S. Ramachandran: Altered White Matter and Sensory Response to Bodily Sensation in Female-to-Male Transgender Individuals Archives of Sexual Behavior. 19.9.2016. Viitattu 24.11.2016. (englanniksi)
  16. Sukupuoli - Sukupuolten tasa-arvo - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.11.2016.
  17. Is There Something Unique about the Transgender Brain? Scientific American.
  18. Before European Christians Forced Gender Roles, Native Americans Acknowledged 5 Genders
  19. a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :0 ei löytynyt
  20. Staff, agencies: Australian passports to have third gender option The Guardian. 15.9.2011. Viitattu 24.11.2016. (englanniksi)
  21. Denmark will no longer treat ‘transgenderism’ as a mental illness PinkNews. Viitattu 19.11.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aula, Pertti et al. (toim.): Perinnöllisyyslääketiede. Helsinki: Duodecim, 2007.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]