Sukupuoli ja psykologia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sukupuolen ja psykologian tutkimuksessa etsitään kognitiivisia ja käyttäytymisen eroja miesten ja naisten kesken.

Sukupuolierot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään persoonallisuuspiirteitä analysoineen tutkimuksen mukaan miesten persoonallisuuksien erot naisten persoonallisuuksista ovat keskimäärin 2,71 kertaa suurempia kuin erot oman sukupuolen sisällä. Tämä viittaa siihen, että 90 % väestöstä omaa persoonallisuuden, jollainen on vain miehillä tai vain naisilla.

Aineistona tässä tutkimuksessa oli otos yhdysvaltalaisista (1993) 16PF-persoonallisuusluokituksen mukaan. Aiemmista tutkimuksista poiketen eri piirteiden toisiaan kumoava vaikutus oli eliminoitu metodologialla ja tarkemmalla jaottelulla (2012).[1]

Tutkimuksen mukaan erojen suuruudet olivat seuraavat (alkupään luonteenpiirteitä sukupuoli ennustaa siis paremmin, viimeisiä akseleita huonosti):[2][1]

  • tunteilevuus (I): naiset 2,29 keskihajontaa ylempänä: tunteilevia, hellämielisiä, subjektiivisia (intuitiivisia), esteettisiä, hienostuneita
    • miehet objektiivisia, "no-nonsense", tunteilemattomia, hyötyä ajattelevia (utilitarian), karkeita
  • lämpö (A): naiset 0,89: lämpimiä, huomaavaisia, osallistuvia, ihmisrakkaita
    • miehet etäisiä, varautuneita, muodollisia, "cooleja", kylmiä,
  • turvattomuus (O): naiset 0,60: pelokkaita, turvattomia, huolissaan, itseään syyttäviä ja itseään epäileviä
    • miehet olonsa turvalliseksi tuntevia, itsetyytyväisiä
  • dominoivuus (E): miehet 0,54: dominoivia, määräileviä, kilpailevia, konfliktia pelkäämättömiä, määrätietoisia, itsepäisiä
    • naiset alistuvia, helposti johdettavia, konflikteja karttavia
  • emotionaalinen vakaus (C): miehet +0,53: emotionaalisesti vakaita, kypsiä, reaaliteetit tyynesti kohtaavia
    • naiset tunneherkkiä, emotionaalisesti epävakaita, helposti järkyttyviä
  • epäilevyys/vastustavuus (L): miehet 0,36: skeptisiä, epäileviä, vastustavia, valppaita
    • naiset hyväuskoisia, hyväksyviä, luottavaisia
  • kireys (Q4): naiset 0,27: kireitä, turhautuneita, energisiä
    • miehet rentoja, tyyniä, kärsivällisiä, apaattisia
  • avoimuus muutokselle (Q1): miehet 0,21: kokeilevia, liberaaleja, radikaaleja, vapaa-ajattelevia, analyyttisiä, muutoshaluisia
    • naiset tuttuun ja perinteiseen turvautuvia (konservatiivisia)
  • sosiaalinen rohkeus (H): miehet 0,18: uskaliaita, estottomia, paksunahkaisia, sosiaalisesti rohkeita,
    • naiset arkoja, ujoja, epäröiviä, pelokkaita, uhan tiedostavia (riskinkarttajia)
  • sulkeutuneisuus/epäaitous/laskelmoivuus (N): miehet 0,15: epäaitoja, laskelmoivia, ajatuksensa omassa tiedossaan pitäviä
    • naiset avoimia, aitoja, teeskentelemättömiä, naiiveja, vilpittömiä, osallistuvia
  • Yksilöllisyys (Q2): naiset 0,12: yksilöllisiä,
    • miehet ryhmäsuuntautuneita
  • eloisuus, ilmaisevuus, impulsiivisuus (F): naiset 0,05: eloisia, innostuvia, iloisia, ilmeikkäitä, spontaaneja, impulsiivisia
    • miehet vakavia, hillittyjä, vähäpuheisiä
  • kurinalaisuus (Q3): miehet 0,04: kurinalaisia, kompulsiivisia
  • ajatuksissaan oleva (M): naiset 0,01: ajatuksissaan olevia, mielikuvituksekkaita
    • miehet: käytännöllisiä, ratkaisusuuntautuneita, proosallisia.

Biologisen ja sosiaalisen sukupuolen merkitys sukupuolieroissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeinen kysymys sukupuolieroissa on, missä määrin sukupuolien väliset erot ovat tulosta biologisesta ja missä määrin taas sosiaalisesta sukupuolesta. Asiaa on vaikeaa tutkia, sillä sosiaalinen sukupuoli vaikuttaa välttämättä siihen, millaisia ihmisistä tulee. Koulujen psykologian ja biologian oppikirjoissa on perinteisesti mainittu, että naiset ovat miehiä tunteellisempia, koska heidän aivopuoliskonsa yhdistävä kappale (aivokurkiainen) on suurempi kuin miehillä. Tämä näkemys on kuitenkin kiistanalainen.

Erot matemaattisissa ja avaruudellisissa kyvyissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tytöt pärjäävät keskimäärin kielellisissä tehtävissä poikia paremmin, kun taas pojat suoriutuvat paremmin avaruudellista hahmotuskykyä vaativista tehtävistä. Tämän on yleensä väitetty pätevän kulttuurista riippumatta, jolloin se olisi biologisen sukupuolen ominaisuus. Kuitenkin on osoitettu, ettei miesten parempi avaruudellinen hahmotuskyky olisi biologinen välttämättömyys, sillä tätä eroa avaruudellisessa hahmotuskyvyssä ei yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa löydetty koillisintialaisten matriarkaalisessa yhteisössä eläneiden miesten ja naisten väliltä. Tästä tutkijat esittivät, että koulutuksen kohentaminen vähentäisi sukupuolten välistä erilaista suoriutumista avaruudellisessa hahmottamisessa.[3]

Tutkijat ovat havainneet, että kielellisistä toiminnoista vastaavat aivojen kielialueet ovat naisilla selvästi suuremmat kuin miehillä[4]. Lisäksi useassa meta-analyysissä on osoitettu eroja miesten ja naisten avaruudellisessa hahmottamisessa [5] [6]

Aiemmin luultiin, että pojat olisivat matemaattisesti lahjakkaampia kuin tytöt, mutta väite on sittemmin osoittautunut virheelliseksi. Matematiikan professori Jonathan Kane Wisconsin-Whitewaterin yliopistosta tutkija Janet Mertzin kanssa havaitsivat tutkimuksissa, että useiden mittausten nojalla tytöt pärjäävät matematiikassa siinä missä pojatkin. Monissa maissa keski- ja ylätasolla matemaattista sukupuolieroa ei ilmene ollenkaan. Kane ja Mertz uskovatkin, että erot kumpuavat sosiokulttuurisista tekijöistä. Joitain eroja matemaattisissa kyvyissä kuitenkin on sukupuolten välillä, mutta tämä erilaisuus taidoissa vaihtelee maiden välillä, joten sen ei voi olettaa johtuvan geneettisistä eroista sukupuolten välillä. Tutkijat ovat myös havainneet, matemaattiset taidot ovat paremmat sekä tytöillä että pojilla maissa, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo on paremmalla tolalla kuin niissä, joissa se ei ole.[7]

Hormonaaliset erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On myös esitetty tutkimustuloksia, joiden mukaan naiset, joilla on poikkeuksellisen voimakasta mieshormonien tuotantoa, tuntevat useammin vetoa miesten usein suosimiin asioihin, kuten leikkijuniin ja muihin teknisiin harrastuksiin. Tällaisen tilan naisilla aiheuttaa lisämunuaisen liikakasvuksi kutsuttu ilmiö. Esimerkiksi psykologian professori Sheri Berenbaum tutki tämän diagnoosin saaneita tyttöjä ja huomasi, että muihin tyttöihin verrattuna tutkimusryhmän tytöillä korjaavasta hormonilääkityksestä huolimatta oli parempi avaruudellinen hahmotuskyky. He myös olivat kiinnostuneempia urheilusta ja suosivat tytöille tyypillisten lelujen sijaan enemmän pojille tyypillisiä leluja.[8]

Usein myös tuodaan esille, että miesten suurempi kuolleisuus aikuisiässä selittyisi osaksi biologisilla tekijöillä. Näistä asioista ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Distance Between Mars and Venus: Measuring Global Sex Differences in Personality, Marco Del Giudice1*, Tom Booth2, Paul Irwing2, 1 Department of Psychology, University of Turin, Torino, Italy, 2 Manchester Business School, University of Manchester, Manchester, United Kingdom, PLoS ONE 7(1): e29265, Public Library of Science. doi:10.1371/journal.pone.0029265 2012-01-04. The descriptions of the 16PF axes are from here.
  2. Tables 1 & 2 in The Distance Between Mars and Venus: Measuring Global Sex Differences in Personality, Marco Del Giudice1*, Tom Booth2, Paul Irwing2, PLoS ONE 7(1): e29265, Public Library of Science. doi:10.1371/journal.pone.0029265 2012-01-04.
  3. Koulu voi selittää sukupuolierot avaruudellisessa hahmottamisessa Tiede.fi (Tiede-lehden nettisivut) 30.8.2011. Viitattu 12.10.2011.
  4. Arch Neurol. 1997 Feb;54(2):171-6. Language-associated cortical regions are proportionally larger in the female brain. Harasty J1, Double KL, Halliday GM, Kril JJ, McRitchie DA. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9041858
  5. Neisser, Ulric; Boodoo, Gwyneth; Bouchard, Thomas J., Jr.; Boykin, A. Wade; Brody, Nathan; Ceci, Stephen J.; Halpern, Diane F.; Loehlin, John C. et al. (1996). "Intelligence: Knowns and unknowns". American Psychologist 51 (2): 77–101. doi:10.1037/0003-066X.51.2.77.
  6. Chrisler, Joan C; Donald R. McCreary. Handbook of Gender Research in Psychology. Springer, 2010. ISBN 1-4419-1464-1, 9781441914644
  7. Matikkapäässä tuskin sukupuolieroa Tiede.fi (Tiede-lehden nettisivut) 12.12.2011. Viitattu 13.12.2011.
  8. http://www.physorg.com/news4472.html

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Baron-Cohen, Simon: Olennainen ero: Totuus miehen ja naisen aivoista. (The essential difference: The truth about the male and female brain, 2003.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-82-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]