Siirry sisältöön

Mies

Muokkaa linkkejä
Wikipediasta
Mars-symboli, joka on perinteinen mies- ja urossukupuolta tarkoittava merkki.

Mies viittaa tyypillisesti täysikasvuiseen ihmiseen, joka on biologisesti miespuolinen[1][2] ja/tai identifioituu mieheksi sukupuoli-identiteetiltään.[3][4][5][6] Biologisessa mielessä miespuolisella yksilöllä on tyypillisesti sukupuolikromosomipari XY ja siittiöitä tuottava lisääntymiselimistö, vaikka myös variaatioita esiintyy.[7][8] Mies on myös yksi juridisista sukupuolista.

Sukupuoli voidaan määritellä mieheksi usealla tasolla: kromosomaalinen sukupuoli, hormonaaliset piirteet, sisäiset ja ulkoiset sukupuolielimet sekä sukupuoli-identiteetti. Suurimmalla osalla miehistä nämä eri tasot ovat linjassa keskenään.

Biologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Genetiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehellä on tyypillisesti yksi X-kromosomi ja yksi Y-kromosomi (XY). Y-kromosomin SRY-geeni käynnistää miespuolisen kehityksen sikiövaiheessa ja määrää sukupuolen mieheksi myös epätavallisemmissa kromosomiyhdistelmissä, kuten XXY ja XYY. Jos Y-kromosomin omaavan alkion SRY-geeni on kuitenkin puuttuva tai toimimaton, yksilö kehittyy naispuoliseksi.[9]

Sukupuolen määrittyminen on monimutkaisempi prosessi kuin pelkkä kromosomaalinen yhtälö. On olemassa yksilöitä, joilla on XX-kromosomit mutta SRY-geeni on siirtynyt toiseen kromosomiin, jolloin kehitys etenee miespuolisesti. Vastaavasti joillakin XY-kromosomien omaavilla yksilöillä voi olla androgeeniresistenssi, jolloin kehitys etenee naispuolisesti ulkoisilta sukupuoliominaisuuksiltaan huolimatta geneettisestä miespuolisuudesta.[7]

Osa ihmisistä syntyy intersukupuolisilla ominaisuuksilla, jolloin heidän biologiset sukupuolipiirteensä eivät täytä tyypillisiä miehen tai naisen määritelmiä.[8] Osa intersukupuolisista henkilöistä on määritelty syntymässä miehiksi ja identifioituu miehiksi, vaikka heidän biologisissaan piirteissään on variaatiota tyypillisestä miespuolisesta kehityksestä. Intersukupuolisia tiloja, jotka liittyvät miespuoliseen määritykseen, ovat muun muassa Klinefelterin oireyhtymä (XXY-kromosomit)[10], XYY-oireyhtymä ja eräät muut kromosomaaliset variaatiot sekä hormonaaliset tilat kuten osittainen androgeeniresistenssioireyhtymä.[11][12]

Hormonit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Testosteroni on miehen kiveksissä syntyvä sukupuolihormoni. Sitä kutsutaan mieshormoniksi, sillä se aiheuttaa murrosiässä useiden miehisten ominaisuuksien kehittymisen. Testosteroni vaikuttaa myös aikuisen miehen lihasmassaan, sukuviettiin, siittiöiden tuotantoon ja erektioon.[13]

Lisääntymiselimistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Miehen lisääntymiselimistö

Miehen primaarit sukupuolielimet ovat kivekset, jotka tuottavat siittiöitä. Miehen toissijaisia sukupuolielimiä ovat joukko tiehyitä ja rauhasia sekä siitin, joiden tehtävä on varastoida ja kuljettaa siemennestettä.[14]

Miehen ulkoiset sukupuolielimet kehittyvät äidin kohdussa, jolloin yksilönkehityksen alkuvaiheen naarastyyppiset ulkoiset sukupuolielinaiheet maskulinisoituvat samalla kun alkiolle kehittyy virtsaputki.[15]

Muut fyysiset piirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sukupuolierot ihmisellä

Yhdysvaltalaisten miesten keskipituus on 175,8 senttimetriä ja keskipaino 88,8 kilogrammaa.[16]

Miehet ovat keskimäärin naisia suurikokoisempia, ja heillä on kehossaan suhteellisesti enemmän lihasta ja vähemmän rasvaa. Miehellä on naisia enemmän ihokarvoitusta, kuten parrankasvua.[17]

Sukupuoli-identiteetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sukupuoli-identiteetti

Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa yksilön sisäistä kokemusta omasta sukupuolestaan. Vuoden 2016 systemaattinen katsaus arvioi, että noin 99,5 prosenttia biologisista miehistä identifioituu mieheksi. Biologisista naisista mieheksi identifioituu noin 0,26 prosenttia.[18] Tällaisella transmiehellä on naisen keho ja naisen lisääntymiselimistö mutta miespuolinen sukupuoli-identiteetti. Transmiehet saattavat käydä läpi maskulinisoivia sukupuolenkorjaushoitoja.[19][20]

Sukupuoli-identiteetin kehittymiseen vaikuttavat sekä biologiset että psykososiaaliset tekijät. Neurotieteen tutkimukset ovat osoittaneet, että transsukupuolisten henkilöiden aivojen rakenteet muistuttavat enemmän heidän kokeneen sukupuolensa mukaisia aivorakenteita.[21]

Maskuliinisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Michelangelon Daavid-patsas on kuuluisa miehisen kauneuden esitys länsimaisessa taiteessa.
Pääartikkeli: Maskuliinisuus

Miehiin yhdistettyjen ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisten joukkoa kutsutaan maskuliinisuudeksi. Yksilön maskuliinisuuden tasoon vaikuttaa biologisella tasolla sukupuolihormoni testosteroni, joka jo sikiöiässä aiheuttaa aivojen maskulinisoitumisen ja sukupuolierot.[22]

Maskuliinisuus ei ole kuitenkaan perimän ja hormonien ohjelmoimaa ja väistämätöntä, vaan se on myös sosiaalinen konstruktio, joka heijastaa yhteiskunnan käsityksiä miehelle kuuluvasta ajattelusta ja toiminnasta. Kulttuuriset odotukset ja sosiaalistuminen muokkaavat merkittävästi sitä, mitä maskuliinisuus kunkin yhteiskunnan kontekstissa tarkoittaa, ja nämä määritelmät vaihtelevat ajassa ja paikassa.[23]

Maskuliinisuuteen yhdistetyiksi piirteiksi on erilaisissa asteikoissa annettu esimerkiksi feminiinisyyden ja heikkouden osoittamisen välttäminen, menestyksen ja aseman tavoittelu, seikkailunhaluisuus, riskinotto, itseluottamus, kovuus, väkivallan hyväksyminen, hallitsevuus, seksin tärkeys ja tunteiden rajoittaminen.[24] Jungilaisessa psykologiassa kypsä maskuliinisuus on nähty aikaansaavana ja luovana sekä voimaannuttavana niin itseä kuin toisiakin kohtaan.[25]

Lukumäärä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman väestöstä vuonna 2019 oli miehiä 3,889 miljardia eli 50,4 prosenttia.[26] Suhteellisesti eniten miehiä asuu Qatarissa, 75 prosenttia väestöstä. Epätasapaino johtuu siitä, että Qatarissa asuu paljon ulkomaalaisia vierastyöläisiä, jotka ovat enimmäkseen miehiä. Samansuuntainen jakauma pätee muutamaan muuhunkin Arabian valtioon ja muihinkin maihin, joissa asuu paljon vierastyöläisiä. Maailman suurimmassa maassa Kiinassa miehiä on 51 prosenttia ja toiseksi suurimmassa maassa Intiassa 52 prosenttia väestöstä. Euroopan maista Luxemburgissa ja Norjassa väestöstä 51 prosenttia on miehiä.[27]

Maailmanlaajuisesti syntyy noin 1,07 miestä jokaista naista kohti. Nuorissa ikäluokissa miehiä onkin enemmän kuin naisia, mutta naisten pidemmän elinajanodotteen takia vanhemmissa ikäluokissa (65-vuotiaat ja vanhemmat) miehiä on vähemmän kuin naisia, vain 0,81 yhtä naista kohden.[28]

Juridinen määritelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poika määritellään syntymässä juridiselta sukupuoleltaan yleensä mieheksi, jos hänellä on miehen ulkoiset sukupuolielimet.[29] Tämä käytäntö on tullut kritiikin kohteeksi, sillä se ei ota huomioon biologista monimuotoisuutta.[30] Joissain maissa, kuten Australiassa ja Saksassa, on otettu käyttöön kolmas sukupuolivaihtoehto virallisissa asiakirjoissa.[8]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Andrologia – lääketieteen erikoisala, joka tutkii miesten terveyttä
  • Misandria – miesviha
  • Urologia – miesten virtsa- ja sukupuolielinten sairauksien erikoisala
  • Nainen

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ miessukupuoli. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ mies. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  3. ↑ IATE (Interactive Terminology for Europe) Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE). Viitattu 8.11.2025.
  4. ↑ mies | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista termipankki.fi. Viitattu 8.11.2025.
  5. ↑ miehet - YSO - Finto finto.fi. Viitattu 8.11.2025.
  6. ↑ Sukupuolen moninaisuuden sanasto Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus. Viitattu 8.11.2025.
  7. ↑ a b Amanda Montañez: Beyond XX and XY: The Extraordinary Complexity of Sex Determination Scientific American. 1.9.2017. Viitattu 8.11.2025. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Laetitia Zeeman, Kay Aranda: A Systematic Review of the Health and Healthcare Inequalities for People with Intersex Variance. International Journal of Environmental Research and Public Health, 8.9.2020, 17. vsk, nro 18, s. 6533. PubMed:32911732 doi:10.3390/ijerph17186533 ISSN 1660-4601 Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Hake, Laura & O’Connor, Clare: Genetic Mechanisms of Sex Determination Nature Education. 2008. Viitattu 30.6.2021. (englanniksi)
  10. ↑ Klinefelter syndrome | Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD) – an NCATS Program rarediseases.info.nih.gov. Arkistoitu 29.8.2020. Viitattu 8.11.2025. (englanniksi)
  11. ↑ Types of Intersex Variations: What Qualifies, FAQs, and More Healthline. 14.6.2024. Viitattu 8.11.2025. (englanniksi)
  12. ↑ Differences of sex development: MedlinePlus Medical Encyclopedia medlineplus.gov. Viitattu 8.11.2025. (englanniksi)
  13. ↑ Halonen, Jaakko: Testosteroni on tärkeä hormoni miehen terveydelle 20.11.2020, päivitetty 14.12.2022. Terveystalo. Viitattu 3.2.2022.
  14. ↑ Saladin, Kenneth S.: Human Anatomy, s. 727–750. New York: McGraw-Hill Higher Education, 2004. ISBN 978-0-07-111187-4 (englanniksi)
  15. ↑ Ulkoisten sukupuolirakenteiden erilaistuminen Solunetti. 2006. Viitattu 21.1.2020.
  16. ↑ Body Measurements CDC/National Center for Health Statistics. 10.9.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Wolchover, Natalie: Men vs. Women: Our Key Physical Differences Explained Livescience. 22.9.2011. Viitattu 4.5.2016. (englanniksi)
  18. ↑ Collin, Lindsay & Reisner, Sari L. & Tangpricha, Vin & Goodman, Michael: Prevalence of Transgender Depends on the ”Case” Definition: A Systematic Review. The Journal of Sexual Medicine, 2016, 13. vsk, nro 4, s. 613–626. PubMed:27045261 doi:10.1016/j.jsxm.2016.02.001 ISSN 1743-6095 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  19. ↑ Transsukupuolisuus Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 1.4.2023.
  20. ↑ Transsukupuolisuus Trasek ry. 9.3.2011. Viitattu 1.4.2023.
  21. ↑ Alberto Frigerio, Lucia Ballerini, Maria Valdés Hernández: Structural, Functional, and Metabolic Brain Differences as a Function of Gender Identity or Sexual Orientation: A Systematic Review of the Human Neuroimaging Literature. Archives of Sexual Behavior, 2021-11, 50. vsk, nro 8, s. 3329–3352. PubMed:33956296 doi:10.1007/s10508-021-02005-9 ISSN 1573-2800 Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ Herbert, Joe: Testosterone: Sex, Power, and the Will to Win, s. 43–44, 52–53. Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-872497-1
  23. ↑ Sandra Connor, Kristina Edvardsson, Christopher Fisher, Evelien Spelten: Perceptions and Interpretation of Contemporary Masculinities in Western Culture: A Systematic Review. American Journal of Men's Health, 2021, 15. vsk, nro 6, s. 15579883211061009. PubMed:34844458 doi:10.1177/15579883211061009 ISSN 1557-9891 Artikkelin verkkoversio.
  24. ↑ Levant, Ronald F.: What Is Masculinity and How Do Psychologists Measure It? Psychology Today. 27.4.2020. Viitattu 31.3.2023. (englanniksi)
  25. ↑ King and Warrior – Archetypal Images Zen Moments. Viitattu 2.4.2023.
  26. ↑ World Population Prospects population.un.org. Population Division: United Nations. Arkistoitu 15.6.2020. Viitattu 18.11.2020. (englanniksi)
  27. ↑ Misachi, John: Countries Where Men Far Outnumber Women WorldAtlas. 8.2.2021. Viitattu 3.2.2022. (englanniksi)
  28. ↑ Field Listing :: Sex Ratio CIA World Factbook. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)
  29. ↑ Sateenkaariyhteisöt ry: Juridinen sukupuoli Ranneliike.net. Viitattu 13.2.2022.
  30. ↑ Columbia Law Review: SEX ASSIGNED AT BIRTH Columbia Law Review. Viitattu 8.11.2025. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Mies.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mies&oldid=23667200”