Sukupuolenkorjausprosessi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sukupuolenkorjausprosessi on tutkimus- ja hoitoprosessi, jonka kautta transsukupuoliset ja muunsukupuoliset voivat saada tarvitsemansa korjaushoidot sekä tarvittavat lausunnot juridisiin toimenpiteisiin kuten nimen ja sukupuolen muuttamiseen virallisissa papereissa. Prosessin tavoitteena on auttaa näitä ihmisiä elämään täysipainoisina yhteiskunnan jäseninä kokemassaan sukupuolessa.

Sukupuolenkorjaus on yleensä vuosia kestävä prosessi, joka tyypillisesti alkaa sukupuoliristiriidan diagnosoimisella. Hoitomuotoina toimivat hormonikorvaushoito ja erilaiset kirurgiset operaatiot, kuten aataminomenan höyläys, rintojen poisto ja genitaalikirurgia. Tarvittavat hoidot vaihtelevat henkilöstä toiseen riippuen siitä, mitä henkilö itse prosessilta toivoo. Hormonihoito jatkuu kuitenkin läpi elämän, joskin kivesten poiston jälkeen antiandrogeenien tarve vähenee.

Vanhentuneessa kielenkäytössä esiintyi sana "sukupuolenvaihdos". Nykyinen lääketieteellinen termi on sukupuolenkorjaus, koska hoidoilla henkilön ulkonäköä korjataan vastaamaan hänen sisäistä kokemustaan.[1]

Hyöty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Duodecimin Transsukupuolisuus-artikkelin mukaan hormonihoito yleensä parantaa potilaan henkistä vointia.[1] 28 tutkimuksen meta-analyysissä (Clin Endocrinol, 2010) 80 % korjauksen saaneista koki sukupuolenkorjausprosessista olleen merkittävää hyötyä.[2] Yli sadan kansainvälisen tutkimuksen meta-analyysin The Guardian -lehdelle tehneen Arif-tutkimuslaitoksen johtaja väitti, että yhdysvaltalaiset ja alankomaalaiset tutkimukset viittaavat siihen, että viidennes potilaista katuisi sukupuolenkorjausprosessiaan.[3] Ruotsalaistutkimuksessa 10 henkilöä (2,2 %) katui korjausprosessiaan alkuvuosina, mutta osa muista saattoi katua myöhemmin ja lisäksi toiset 10 henkilöä teki itsemurhan ja 29 muuta yritti. Näin ollen luku 2,2 % voi aliarvioida katujien määrää, kun mitataan vain katujien tekemiä (takaisinkorjaus) hakemuksia. 20 % ei näytä hyötyvän operaatiosta, ja luku voisi olla suurempi, jos operaatio myönnettäisiin kaikille halukkaille.[4] Koska tieteellinen todistusaineisto on heikkoa, suositukset perustuvat asiantuntijoiden mielipiteisiin.[5]

Toisaalta Suomessa leikkausta haluava saa perusteellisen psykiatrisen tutkimuksen. Hänen tulee myös elää toivomansa sukupuolen roolissa hormonihoidon tuella tarpeeksi kauan ennen leikkausta, jotta hän kokisi tämän sukupuoliroolin myönteisesti.[1]

Jotkut sukupuolenkorjauksen kokeneet ja katuneet ovat korostaneet riskejä ja vaatineet, että ihmisille ei liian herkästi tuputettaisi korjausta.[6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Duodecim: Transsukupuolisuus 2014. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 17.12.2014.
  2. Hormonal therapy and sex reassignment: a systematic review and meta-analysis of quality of life and psychosocial outcomes. Murad MH1, Elamin MB, Garcia MZ, Mullan RJ, Murad A, Erwin PJ, Montori VM. Clin Endocrinol (Oxf). 2010.
  3. Sex changes are not effective, say researchers. The Guardian, 30.07.2004.
  4. Gender Dysphoria in Adults. Kenneth J. Zucker, Anne A. Lawrence, Baudewijntje P.C. Kreukels. Klinefelter, 2016. DOI 10.1146/annurev-clinpsy-021815-093034.
  5. Is Gender Reassignment Surgery Evidence Based? Recommendation for the Seventh Version of the WPATH Standards of Care. Stan Monstrey , Herman Vercruysse Jr. & Griet De Cuypere. International Journal of Transgenderism, Volume 11, 2009 - Issue 3: Pages 206-214, Published online: 10 Dec 2009. http://dx.doi.org/10.1080/15532730903383799.
  6. How The Trump Administration Can Truly Help Gender-Struggling Americans. The Federalist, Walt Heyer, 12.1.2017.
  7. The Operation That Can Ruin Your Life. Julie Bindel. Standpoint Magazine, marraskuu 2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]