Sukupuoli-identiteetti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Se muodostuu useimmilla varhaislapsuudessa monitekijäisesti biologisen, anatomisen, psykologisen ja sosiaalisen sukupuolen mukaan.

Ensimmäisinä elinvuosina lapselle kehittyy ylisukupuoli-identiteetti, jonka aikana lapsi muodostaa käsityksen omasta sukupuolestaan, sekä miehenä ja naisena olemisesta, tai sukupuolen kokemus voi olla sukupuoleton. CSI-käsitettä käytetään toisinaan myös tarkoittamaan kromosomien, sikiöaikaisten sukupuolielinten ja hormonaalisesti ohjatun erilaistumiskehituksen tuloksena ilmenevää fyysistä ulkomuotoalähde?.

Sukupuoli-identiteettiin kuuluvaksi lasketaan myös sukupuoliroolilähde?, joka sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa mies, nainen tai jotakin muuta. Sukupuolirooli on myös kulttuuri- ja aikakausisidonnainen yhteisön asettama normi, jonka mukaan yksilön oletetaan käyttäytyvän. Myös seksuaalinen orientaatio eli suuntautuminen kuuluu sukupuoli-identiteetin osa-alueisiin.

Sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolin (eli sosiaalisen sukupuolen) ero ilmenee esimerkiksi ihmisillä, jotka kokevat olevansa toista sukupuolta, kuin heidän kehonsa (lääk. transsukupuoli), erotettuna ihmisistä, jotka ilmentävät pukeutumisella sukupuolensa feminiinistä tai maskuliinista puoltaan (lääk. transvestismi). Pukeutumisen avulla ihminen voi ilmentää kuuluvansa sosiaalisen sukupuolen tasolla toiseen sukupuoleen, kuin hänen yhteisön kautta oletettu sukupuolensa on (kts. myös drag queen, drag king). Sukupuolen ristiriitaa kokevat haluavat kuitenkin elää pysyvästi toisessa sukupuolen roolissa ja tähän liittyy usein myös kehodysforia[1][2].

Sukupuoli-identiteettiä ei pystytä tutkimaan eläinkokeilla. Esimerkiksi rotilla tehtävät eläinkokeet rajoittuvat sukupuolelle tyypillisen käyttäytymisen havainnointiin.[3]

Autistiset ihmiset kokevat tavanomaiset sukupuoliroolit itselleen usein epäluonteviksi ja keinotekoisiksi[4]. Kaksikymmentä prosenttia vuonna 2012 suoritetun kansainvälisen kyselyn naisvastaajista ilmoittikin kokevansa itsensä muuksi kuin biologisen sukupuolensa edustajaksi. Lisäksi havaittiin, että epätyypillinen sukupuoli-identiteetti korreloi positiivisesti henkilön autististen piirteiden kanssa etenkin naisilla.[5][6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]