Maailman väkiluku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maailman väkiluku valtioittain.

Maailman väkiluku on Yhdistyneiden kansakuntien 15. marraskuuta 2022 julkaiseman arvion mukaan kahdeksan miljardia.[1]

Maapallon väestön vuosikasvu on noin 82 miljoonaa.[2] YK:n ennusteen mukaan väkiluku saavuttaa 8,5 miljardia vuonna 2030 ja 9,7 miljardia vuonna 2050.[3]

Jakautuminen ryhmittäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman väestöstä vuonna 2019 oli miehiä 3,889 miljardia ja naisia 3,824 miljardia.[4] Väestön jakautuminen ikäluokittain:

Ikä Miljoonaa[4]
0–4 677
5–9 662
10–14 636
15–19 609
20–24 597
25–29 598
30–34 599
35–39 533
40–44 490
45–49 477
50–54 438
55–59 378
60–64 315
65–69 260
70–74 179
75–79 120
80–84 80
85–89 41
90–94 17
95–99 4,4
100– 0,5
Maailman väkiluvun jakautuminen maanosittain.

Maailman väestön jakautuminen alueittain (2019):[3]

Alue Väkiluku Väestötiheys (as./km²)
Aasia 4 601 371 000 148,3
Afrikka 1 308 064 000 44,1
Eurooppa 747 183 000 33,8
Latinalainen Amerikka 648 121 000 32,2
Oseania 42 128 000 5
Pohjois-Amerikka 366 601 000 19,7
Koko maailma 7 713 468 000 59,3

Näissä luvuissa Venäjän väkiluku on laskettu kokonaan osaksi Eurooppaa, Australian ja Uuden-Seelannin väkiluvut osaksi Oseaniaa ja Länsi-Intia osaksi latinalaista Amerikkaa.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman väkiluku vuosina 10 000 eaa. – 2000 jaa.
Maailman väkiluku vuosina 1950–2010.

Paleoliittisella kaudella ihmiset olivat vielä metsästäjä-keräilijöitä, ja heitä oli kaikkiaan koko maailmassa vain noin yksi miljoona. Neoliittisella kaudella ihminen siirtyi maatalouteen, ja maapallon väestömäärä nousi arviolta kymmeneen miljoonaan. Pronssikaudella ihmisiä oli jo 100 miljoonaa ja teollisen vallankumouksen alkuaikoina 1800-luvun taitteessa yksi miljardi.[6]

YK:n mukaan maailman väkiluku saavutti miljardin ihmisen rajan vuonna 1804, kaksi miljardia 1927, kolme miljardia 1960, neljä miljardia 1974, viisi miljardia 1987, kuusi miljardia 1999, seitsemän miljardia 2011 ja kahdeksan miljardia 2022.[7][8][1]

Maailman väestönkasvu ei ole ollut täysin tasaista, vaan siihen on kuulunut kasvupyrähdysten ohella niin taantumia kuin laskujakin. Suurimman osan ihmiskunnan historiaa kokonaishedelmällisyys ja kuolleisuus ovat olleet lähes täydellisessä tasapainossa.[9] Aluksi maailman väkiluvussa tapahtuikin vain hitaita muutoksia, ja ihmisten kokonaismäärä pysyi alhaisena aivan viime vuosisatoihin asti. Noin vuodesta 10 000 eaa. ajanlaskun alkuun asti maapallon väestön kasvuvauhdin arvioidaan olleen noin 0,04 prosenttia vuodessa. Vuosina 1–1800 kasvuvauhti kaksinkertaistui noin 0,09 prosenttiin. Sen jälkeen maapalloa on kohdannut todellinen väestöräjähdys. Kasvuvauhti kiihtyi yli kymmenkertaiseksi aiempaan nähden. 1800-luvulla se oli 0,6 %, 1900-luvun alkupuoliskolla 0,9 % ja 1900-luvun alkupuoliskolla sekä toisen maailmansodan jälkeen 1,8 %.[10]

Maapallon väestömäärän rajat ovat aina riippuneet ympäristön tarjoamista resursseista. Metsästäjä-keräilijöiden rajalliset resurssit pitivät heidän väkimääränsä pienenä, noin 0,1–1 ihminen per neliökilometri. Suurimpia yhteisöjä pystyivät elättämään sateiset ja veden lähellä olevat alueet, kuten trooppiset metsät, ja pienimpiä kuumat aavikot ja tundra. Maatalouden käyttöönotto kasvatti tuotantoa voimakkaasti ja mahdollisti nopean väestönkasvun. Seuraava väestömäärän kasvuhyppäys tapahtui teollisen vallankumouksen myötä, jolloin koneet ja fossiiliset polttoaineet otettiin tehokkaaseen käyttöön.[11]

Paleoliittisen kauden metsästäjä-keräilijät tekivät suhteellisen vähän lapsia, mutta koska kulkutauteja ei ollut, melko suuri osa lapsista selviytyi aikuisiksi. Neoliittisella kaudella kuolleisuus kasvoi, joten ihmiset alkoivat tehdä enemmän lapsia. Nykyaikana kuolleisuus on saatu laskemaan voimakkaasti. Länsimaissa ihmiset tekevät nykyisin hyvin vähän lapsia, mutta lähes kaikki heistä saavuttavat lisääntymisiän. Joissain kehitysmaissa matalaan kuolleisuuteen yhdistyy korkea syntyvyys, jolloin väestönkasvu on voimakasta.[12] Ihmisten lukumäärään vaikuttaa myös keskimääräinen eliniän pituus. Kuolleisuuden laskun seurauksena elinajanodote on kasvanut entisaikojen 20–40 vuodesta nykyajan 80 vuoteen joissakin maissa.[13]

Maapallon väestömäärää ovat ajoittain vähentäneet kulkutautiepidemiat, kuten Euroopassa Justinianuksen rutto ja musta surma sekä Amerikassa eurooppalaisten tuomat taudit.[14] Nykyaikana syntyvyyden säännöstely on vähentänyt syntyvyyttä länsimaissa.[15]

Kooste ajanjakson 10 000 eaa. – 1500 jaa. väkiluvun arvioista:[16]

Vuosi Väkiluku
(miljoonaa)
10 000 eaa. 1–5
8000 eaa. 5
5000 eaa. 5–20
4000 eaa. 7
3000 eaa. 14
2000 eaa. 27
1000 eaa. 50
500 eaa. 100
1 170–400
500 jaa. 190–206
1000 254–345
1500 425–540

Alla olevassa taulukossa on esitetty maapallon väkiluvun kehitys vuosina 1750–2010. Vuosien 1750–1900 väkiluvut perustuvat Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston koosteeseen, väkiluvut vuodesta 1950 alkaen YK:n tietoihin.[16][17][3]

Vuosi Koko maailma Aasia Afrikka Eurooppa Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikka Oseania
1750 629–961 miljoonaa
1800 813–1 125 miljoonaa
1850 1,128–1,402 miljardia
1900 1,550–1,762 miljardia
1950 2 536 431 000 1 404 909 000 227 794 000 549 329 000 168 821 000 172 603 000 12 976 000
1960 3 034 950 000 1 705 041 000 283 361 000 605 407 000 220 470 000 204 649 000 16 022 000
1970 3 700 437 000 2 142 480 000 363 448 000 656 919 000 286 676 000 230 992 000 19 922 000
1980 4 458 004 000 2 649 578 000 476 386 000 693 567 000 361 253 000 254 007 000 23 212 000
1990 5 327 231 000 3 226 099 000 630 350 000 720 858 000 442 840 000 279 785 000 27 299 000
2000 6 143 494 000 3 741 263 000 810 984 000 725 558 000 521 836 000 312 427 000 31 425 000
2010 6 956 824 000 4 209 594 000 1 039 304 000 736 413 000 591 352 000 343 287 000 36 873 000

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman kokonaishedelmällisyysluvut 2005–2010.
Väestönkasvun nopeus vuosina 1950–2010 ja Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston ennuste kasvun kehityksestä vuoteen 2050.

Maailman väkiluku on ennusteen mukaan yhdeksän miljardia vuonna 2037 ja kymmenen miljardia vuonna 2057.[3] Arvioita on vaikea tehdä esimerkiksi kokonaishedelmällisyysluvun laskujen ja nousujen takia. Pitkän ajan arvioissa vuodeksi 2100 arviot vaihtelevat 7 miljardista (alhainen arvio) 15 miljardiin (korkea arvio)[18]. Mikäli kokonaishedelmällisyysluku jää vuoden 1995 tasolle, väestömäärä olisi jo 256 miljardia. Teollisuusmaissa väestönkasvu on kuitenkin hidastunut aina 1960-luvun lopulta lähtien. Myös useissa kehitysmaissa syntyvyys on kääntynyt laskuun. Laskusuuntaus on nähtävissä myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, vaikka syntyvyys siellä on edelleen korkealla tasolla. Syntyvyyden laskun vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Ajanjaksolla 2010–2015 Aasiassa syntyi keskimäärin 2,21 lasta, Afrikassa 4,73, Euroopassa 1,60, latinalaisessa Amerikassa 2,14, Oseaniassa 2,44 ja Pohjois-Amerikassa 1,85 lasta jokaista naista kohden.[3]

YK:n vuoden 2019 arvio maailman väkiluvun tulevasta kehityksestä:[3]

Vuosi Koko maailma Aasia Afrikka Eurooppa Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikka Oseania
2020 7 794 799 000 4 641 055 000 1 340 598 000 747 636 000 653 962 000 368 870 000 42 678 000
2030 8 548 487 000 4 974 092 000 1 688 321 000 741 303 000 706 254 000 390 599 000 47 919 000
2040 9 198 847 000 5 188 949 000 2 076 750 000 727 811 000 742 348 000 410 177 000 52 814 000
2050 9 735 034 000 5 290 263 000 2 489 275 000 710 486 000 762 432 000 425 200 000 57 376 000
2060 10 151 449 000 5 289 195 000 2 904 977 000 688 790 000 767 495 000 439 379 000 61 612 000
2070 10 459 153 000 5 206 455 000 3 307 528 000 666 591 000 758 723 000 454 369 000 65 486 000
2080 10 673 719 000 5 068 328 000 3 680 571 000 649 589 000 738 620 000 467 639 000 68 974 000
2090 10 809 576 000 4 900 833 000 4 008 138 000 638 369 000 711 056 000 479 097 000 72 084 000
2100 10 874 902 000 4 719 416 000 4 280 127 000 629 563 000 679 993 000 490 889 000 74 916 000

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b YK: Maailmassa nyt yli kahdeksan miljardia ihmistä – kaikille ei riitä resursseja hyvään elämään 15.11.2022. Yle uutiset. Viitattu 15.11.2022.
  2. World Population Clock: 7.7 Billion People (2019) - Worldometers www.worldometers.info. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  3. a b c d e f World Population Prospects - Population Division - United Nations population.un.org. Viitattu 27.6.2019.
  4. a b World Population Prospects - Population Division - United Nations population.un.org. Viitattu 18.11.2020.
  5. File 0-1: Location list with codes, description, major area, region and development group, countries with explicit HIV/AIDS mortality modelling (XLS) 2011. YK. Viitattu 12.2.2013. (englanniksi)
  6. Livi-Bacci 2017, s. 1.
  7. The World at Six Billion. Part 1 – Introduction and Table 1–4 (PDF) (Sivu 8) 12.10.1999. YK. (englanniksi)
  8. Goodkind, Daniel: The World Population at 7 Billion Random Samplings. 31.10.2011. Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto. Arkistoitu 2.11.2011. Viitattu 2.11.2011. (englanniksi)
  9. Livi-Bacci 2017, s. 1–7.
  10. David Weil: Economic Growth (Arkistoitu – Internet Archive). Addison-Wesley, 2005. ISBN 0-201-68026-2lähde tarkemmin?
  11. Livi-Bacci 2017, s. 19–24.
  12. Livi-Bacci 2017, s. 18–19.
  13. Livi-Bacci 2017, s. 9–10.
  14. Livi-Bacci 2017, s. 27. 47–48.
  15. Livi-Bacci 2017, s. 35.
  16. a b Historical Estimates of World Population 2012. Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  17. World Population Prospects, the 2010 Revision YK. Viitattu 12.2.2013. (englanniksi)
  18. World Population Prospects - Population Division - United Nations population.un.org. Viitattu 27.6.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maailman väkiluku.