Paleoliittinen kausi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”paleo” ohjaa tänne. Sanalla "paleo" viitataan myös paleoruokavalioon.
Tämä jakso on osa pleistoseenia.
Pleistoseeni
Paleoliittinen
Varhaispaleoliittinen
Keskipaleoliittinen
Myöhäispaleoliittinen
Holoseeni
Mesoliittinen
Epipaleoliittinen
Neoliittinen


Paleoliittinen kausi (vanha kivikausi) oli ihmisen kehityksessä kausi, jolla käytettiin ensimmäisiä alkeellisia työkaluja.[1] Paleoliittinen kulttuuri perustui metsästykseen ja keräilyyn. Kausi alkoi ensimmäisten kivityökalujen käyttöönotolla varhaisilla ihmislajeilla. Tekniikka oli aluksi hyvin alkeellista. Kauden lopulla tapahtui huomattavaa kulttuurikehitystä aikaisempia ihmislajeja älykkäämmän nykyihmisen ansiosta. Kausi päättyi maanviljelyn kehittymiseen.

Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paleoliittinen kausi jaetaan yleisesti kolmeen osaan, varhais-, keski- ja myöhäispaleoliittiseen kauteen. Niiden välisille ei kuitenkaan voi vetää tarkkoja rajoja, ja toisaalta kaudet ovat osittain päällekkäisiä, koska teknologioiden leviäminen oli hidasta eikä uudet tekniikat levinnyt tasaisesti.[1]

Varhaispaleoliittinen kausi alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa, jolloin varhaiset ihmiset alkoivat valmistaa kivityökaluja.[2] Varhaispaleoliittisen kausi on jaettu edelleen Olduvain ja Acheulin kulttuuriin. Olduvai alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja loppui miljoona vuotta sitten. Acheulin alku ajoittuu puolestaan 1,7–1,5 miljoonan vuoden päähän ja loppu 250 000 – 200 000 vuoden päähän.[1] Acheulin kulttuurin aikana alettiin käyttää jo hieman kehittyneempiä käsikirveitä ja halkomistyökaluja.[1]

Keskipaleoliittisella kaudella 250 000 – 30 000 vuotta sitten levisi erilaiet iskostyökalut ja ihmiset alkoivat käyttää laajasti tulta.[1] Ihmiset asuivat edelleen pääosin luonnonsuojissa, kuten luolissa ja kalliosuojissa, mutta he alkoivat kuitenkin erottaa toisistaan erilaisille toiminnoille omistettuja alueita.[2]

Myöhäispaleoliittinen kausi alkoi 50 000 – 40 000 vuotta sitten ja loppui 10 000 vuotta sitten. Jakson aikana työkalujen monimuotoisuus kasvoi ja kivi menetti asemiaan myös muille materiaaleille, kuten luulle, sarville ja norsunluulle. Kivestä tehtiin edelleen työkaluja, mutta luita ja sarvia käytettiin neulojen, piikkien ja uurtimien valmistamiseen.[2] Samalla syntyi myös omaperäisiä alueellisia kulttuureja, kuten Aurignacin kulttuuri, Solutrén kulttuuri ja Madeleinen kulttuuri.[1]

Ihmisten elintavat alkoivat myöhäispaloliitteisella kaudella muuttua, sillä vipukeihäät ja harppuunat sekä jouset ja nuolet mahdollistivat monipuolisen metsästyksen. Myöhäispaleoliittisella kaudella Homo sapiens levisi ympäri maailmaa, mutta myös Homo neanderthalensis kehitti uusia työkaluja. Ihmislajit myös asuivat samoilla alueilla ja antoivat toisilleen vaikutteita.[2]

Holoseeni alkoi noin 12 000 vuotta sitten, kun viimeisimmän jääkauden jäätiköt alkoivat vetäytyä ilmaston lämmitessä. Tässä vaiheessa ihminen oli levittäytynyt jo Vanhasta maailmasta Etelä-Amerikan ja Australian eteläiseen kärkeen asti. Myöhäispaleoliittinen kausi alkoi tässä vaiheessa muuttua mesoliittiseksi kaudeksi, jolloin ihminen joutui sopeutumaan muuttuvan ilmaston kasvistoon ja eläimistöön.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Paleolithic Period Encyclopedia Britannica. 30.9.2021. Viitattu 12.9.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e Emma Groeneveld: Paleolithic World History Encyclopedia. 29.9.2017. World History Publishing. Viitattu 12.9.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]