Epipaleoliittinen kausi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ranskasta löydetty luuharppuuna kaudelta

Epipaleoliittinen kausi (toisinaan sama kuin mesoliittinen aikakausi) on kivikauden jakso, joka sijoittuu myöhäispaleoliittisen aikakauden loppuun.´Sitä luonnehtivat pienet piikiviterät, mikroliitit, sekä metsästys ja keräily. Euroopassa epipaleoliittinen aikakausi oli noin 11000-7600 eaa. Pyreneiden seudun Azilin kulttuurin aikoihin, ja Lähi-idässä noin 20000-12000 eaa. Kebaran ja Natufin kulttuurien aikoihin. Natufin kulttuuri hankki elatuksensa metsästyksellä ja mm. villiviljan keräilyllä.

Kausi on osittain sama kuin mesoliittinen kausi ja päättyy holoseenikauden alkuun eli jääkauden päättymiseen. Tätä kausinimeä käytetään mesoliittisen kauden sijasta nimenomaan kulttuureissa, joissa jääkauden aikaisella jäätiköitymisellä ei ollut merkittävää vaikutusta. Epipaleoliittistä kulttuuria on esiintynyt mm. Lähi-idässä, Anatoliassa, ja Kyproksella.

Epipaleoliittiset geenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa yleinen isälinjan haplotyyppi epipaleoliittisella ajalla oli I[1].Äitilinjan haplotyypeistä yleinen oli U5b. Saksassa enemmän U5b1 ja Ranskassa U5b2[2].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]