Natufin kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kulttuurin levinneisyys
Natufin kulttuurin aikaisen talon jäännöksiä.

Natufin kulttuuri oli kivikautisen Lähi-idän Levantissa noin 11700-9600 kalenterivuotta eaa.[1] vallinnut maanviljelyä edeltänyt kulttuuri. Se ulottui eteläisestä Siinaista pohjoiseen Etelä-Turkkiin.[2]

Natufin kulttuuri 11000-9300 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natufin ihmisten pääasiallinen metsästettävä eläin oli gaselli. Muun muassa hampaiden kulumisen ja luiden strontium- ja kalsiumpitoisuuden mukaan natifit söivät eniten kasviravintoa[3].

Kiinteä kyläasutus saattoi syntyä jo Natufin kaudella ennen maanviljelyn alkamista, vaikka toiset Natufin asuinpaikoista olivat tilapäisleirejä. Joka tapauksessa Natufin kauden leiripaikkoja käytettiin useammin kuin aiemmin, ja kulttuuri oli monipuolisempi. Natufin asukkaiden uskotaan vaeltaneen osan vuodesta, ja osan vuotta asuneen paikallaan.[2] He elivät muun muassa gasellinmetsästyksellä ja villiviljan keräilyllä ja saattoivat viljellä maata, mutta varmaa tämä ei ole. Natufiin on liitetty myös syksyinen tammenterhojen keruu, kulttuurin alue oli silloin tammi- ja pistaasipuiden vyöhykkeellä. Tammenterhojen käsittely syötäväksi on työlästä: muutaman päivän perheen ravinnon tuotto tammenterhoista vie seitsemän tuntia.[4].

Natufin kulttuurin löytöpaikkoja ovat mm. Jeriko, Karmelinvuori, Juudean kukkulat, Ain Mallaha ja Hayonim. Talot olivat pyöreitä tai soikeita, niiden ympärillä oli kivikehä, ja sisällä puisia kannatuspaaluja.[5] On löydetty luisia ja puisia piikiviteräisiä sirppejä, luusta tehtyjä kalakoukkuja ja harppuunoita. Hiottuja kiviesineitä, huhmareita, survimia, jauhinkiviä, pieniä kulhoja on löydetty enemmän kuin aikaisemmilta löytöpaikoilta. On hautakuoppia, joita on pidetty joskus villiviljan varastoina. Korut olivat yleisiä. Joidenkin vainajien luut käsiteltiin okralla. Natufin kaudelle yleistyi huhmareiden ja sirppien koristelu viivoista koostuvin kuvioin.[5] On löydetty myös agaatteja ja muita jalokiviä. Metsästettiin gaselleja, nautoja, sikoja, hirvieläimiä, hevosen sukuisia eläimiä.[5] Monet ajan veistokset esittävät gasellia. Piikiviterät olivat epipaleoliittiselle eli mesoliittiselle ajalle tyypillisiä mikroliittejä. Natufialaiset kesyttivät koiran 12000 BP eli 10000 eaa. Lapsikuolleisuus oli arkeologisista löydöistä päätellen hyvin korkea. Natufin kulttuurin synnyn aikoihin Lähi-idän ilmasto lämpeni ja kostui. Arvellaan natufialaisten kulttuurin ajautuneen myöhemmin jääkauden päättymisen aikaisen kylmän ja etelässä kuivan nuoremman dryaskauden takia kohti maanviljelyä.

Natufin aikana löytöpaikkojen määrä oli viisinkertainen edelliseen geometrisen kabaran aikaan verrattuna[6]. Villirukiissa näkyy kesytyksen merkkejä ehkä jo ajalle 19700 eaa päätellen kolmen jyvän radiohiiliajoituksista ja myös kastelukelpoisten weed-lajien siemeniä[7].

Myöhäisnatufin aikana 11500-9500 eaa. oli liikkuvaa asutusta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Emmanuel Anati: Ihmisen suku 2: Kivikauden ihmiset. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-18780-1. (suomeksi)
  • Bellwood P: First farmers : the origins of agricultural societies. Blackwell Publishing, 2005. ISBN 978-0-631-20566-1.
  • Fagan, Brian: Pitkä kesä. Suom. Osmo Saarinen. Ajatus, 2008. ISBN 9789512075959.
  • Roaf M (toim.): Cultural Atlas of Mesopotamia. Uusintapainos. Facts on File / Equinox, 1990. ISBN 9780816022182.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peter Bellwood: First Farmers, Figure 3.3, s. 50.
  2. a b Anati, s. 22.
  3. Michael Roaf: Cultural atlas of Mesopotamia, ISBN 0-8160-2218-6, s. 29.
  4. Fagan 2008, s. 141, 143-144.
  5. a b c Ihmisen suku, s. 22-23.
  6. Bellwood, s. 51.
  7. Bellwood, s. 52.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Natufin kulttuuri.