Obsidiaani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Obsidiaania. Lake County, Oregon.

Obsidiaani (laavalasi) on laavaa, joka on jähmettynyt niin nopeasti, ettei muodostunut kivilaji ole ehtinyt kiteytyä. Se syntyy kvartsipitoisesta laavasta.[1] Tuloksena on tummanviolettia, tummanvihreää, tummanruskeaa tai aivan mustaa lasia. Sitä käytettiin kivikaudella Etelä-Euroopassa pienikokoisten teräaseiden ja nuolenkärkien valmistukseen. Nykyisin sitä käytetään korukivenä ja kirurgin veitsissä.[1]

Obsidiaanin käyttö iänmäärityksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun pala obsidiaania murtuu, ilmassa oleva vesi tarttuu murrospintaan ja alkaa siirtyä lasin sisälle diffuusion välityksellä. Tämän seurauksena obsidiaanin pintaan muodostuu vesipitoinen (hydrautunut) kaistale, jonka paksuus riippuu siitä, kuinka kauan murrospinta on altistunut ilman kosteudelle. Ympäristön lämpötila ja obsidiaanin kemia vaikuttavat hydrautumisen nopeuteen.[2]

Geologit Irving Friedman ja Robert Smith esittelivät 1960-luvulla obsidiaanin perustuvan ajoitusmenetelmän, jonka avulla ihmisen työstämille obsidiaanipinnoille voidaan antaa sekä suhteellisia että absoluuttisia ikiä. Obsidiaaniajoitusta käytetään erityisesti arkeologisessa ajanmäärityksessä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta obsidiaani.
  1. a b Obsidiaani ja muut lasimaiset kivet
  2. a b Obsidian Hydration Dating www.anth.ucsb.edu. Viitattu 7.3.2019.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.