Karibia
| Karibia | |
|---|---|
 |
|
| Merialue | Atlantin valtameri |
| Vesialue | Karibianmeri |
| Saaria yht. | 13 itsenäistä ja 17 epäitsenäistä saarivaltiota |
| Suurin saari | Kuuba |
| Muita saaria | Bahama, Hispaniola, Jamaika, Puerto Rico sekä 700 muuta saarta. |
| Pinta-ala | 2 754 000 km² |
|
|
|
| Valtio | |
| Territorio | |
| Kunta | |
|
|
|
| Väkiluku | 39 169 962 |
| Asutuskeskukset | |
| Tärkein kieli | englanti, espanja, haiti, hollanti, papiamentu, ranska |
Karibia, myös Karibian saaret tai Länsi-Intia, on Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä sijaitseva saariryhmä, joka ulottuu 3 200 kilometrin mittaisena kaarena Floridasta Venezuelan rannikolle. Siihen kuuluvat Bahama, Isot Antillit (Kuuba, Jamaika, Hispaniola ja Puerto Rico), Pienet Antillit (Leeward- ja Windwardsaaret) sekä Etelä-Amerikan pohjoisrannikon tuntumassa sijaitsevat pienet saaret. Saaristoon kuuluu ainakin 7 000[1] saarta ja luotoa, joista suurimmat ovat Kuuba ja Hispaniola. Karibian ja Väli- sekä Etelä-Amerikan väliin jää Karibianmeri; saariston pohjoispuolella sijaitsee Atlantin valtameri (Sargassomeri) ja luoteessa taas Meksikonlahti. Nimi Länsi-Intia tulee löytäjänsä Kristoffer Kolumbuksen harhaolettamasta, jonka mukaan hän oli löytänyt läntisen tien Intiaan saavuttuaan Bahamasaarille vuonna 1492.[2]
Tuliperäinen saariryhmä koostuu merenalaisen vuorijonon huipuista, jotka ovat kohonneet pinnan ylle. Korkein huippu on Pico Duarte (3 085 metriä) Dominikaanisessa tasavallassa, joka jakaa Hispaniolan saaren Haitin kanssa.[3] Pienet-Antillit koostuvat useista pikkuvaltioista ja epäitsenäisistä alueista.
Sisällysluettelo
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karibian ilmasto on trooppinen. Koillispasaati tuo kesäisin runsaita sateita, ja etenkin saarten koillisilla vuorenrinteillä kasvaa sademetsiä. Etenkin kesällä ja syksyllä alueella esiintyy voimakkaita hirmumyrskyjä. Tulivuoritoiminta on vaikuttanut elämään monilla saarilla: Martiniquessa purkautui Mont Pelée vuonna 1902 ja Montserrat’ssa Soufriere Hills 1995.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karibian saaria asuttivat ennen eurooppalaisten tuloa siboneyt, arawakit, taínot ja karibit.[4] Kristoffer Kolumbus rantautui alueelle vuonna 1492, ja tästä lähtien alueen intiaaniväestö tuhoutui valtaosin eurooppalaisten tuomien tautien, pakkotyön ja suoranaisen kansanmurhan seurauksena. Eniten alkuperäistä väestöä on jäljellä Dominicassa. Espanja otti koko Karibianmeren alueen nimellisesti haltuunsa, mutta espanjalaisia siirtokuntia perustettiin lähinnä suurimmille saarille: Hispaniolaan, Kuubaan ja Puerto Ricoon. Intiaaniväestön vähetessä espanjalaiset alkoivat tuoda työvoimaksi orjia Länsi-Afrikasta,[4] ja käynnistivät näin vuosisatoja jatkuneen orjakaupan, mistä johtuen useimpien saarien väestö on nykyään pääosin mustaihoista.
Espanjan heikentyessä 1500-luvun lopulta alkaen muut eurooppalaiset valtiot alkoivat perustaa siirtokuntia alueelle.[4] Saarista kilpailivat ja sotivat keskenään Britannia, Ranska ja Alankomaat. Myös Ruotsi omisti pienen Saint-Barthélemyn saaren vuosina 1784–1877 sekä Guadeloupen 1813–1814. Tanskalle kuuluivat puolestaan nykyiset Neitsytsaaret, jotka myytiin Yhdysvalloille vuonna 1917. Monet saaret ovat vaihtaneet omistajaa useaan kertaan.
Oikeuden kaupankäyntiin alueella saivat eri maiden kauppakomppaniat. Merirosvot ja kaapparit alkoivat hyökkäillä alueen kauppareiteillä ja perustivat omia tukikohtiaan,[4] joista monet vakiintuivat myöhemmin siirtokunniksi. Hollannin Länsi-Intia, Englannin Länsi-Intia, Ranskan Länsi-Intia ja Tanskan Länsi-Intia olivat 1600-luvulta 1800-luvulle taloudellisesti merkittäviä erityisesti sokerin-, kahvin- ja tupakantuotannon keskuksina.
Ranskalle kuuluvan San Domingon orjakapina vuonna 1791 johti lopulta ensimmäisen itsenäisen valtion, Haitin, syntyyn alueelle vuonna 1804.[5] Perinteisen plantaasiviljelyn taloudellinen merkitys alkoi vähetä 1800-luvulla, ja orjuus lakkautettiin kaikkialla alueella saman vuosisadan aikana. Tämän jälkeen alueelle alkoi muuttaa vapaata työväkeä Aasiasta entisten mustaihoisten orjien tilalle.
Espanjaan kuulunut Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi vuonna 1844. Espanjan ja Yhdysvaltojen vuoden 1898 sodan seurauksena Espanja luopui myös Kuubasta, joka itsenäistyi vuonna 1902, ja Puerto Ricosta, joka liitettiin Yhdysvaltoihin.[6]
Useat pienemmät Karibian saarivaltiot itsenäistyivät 1960-luvulta alkaen, joskin osa kuuluu yhä Alankomaiden, Ranskan, Britannian tai Yhdysvaltojen yhteyteen.[7][8]
Itsenäiset valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Maa tai alue | Pinta-ala (km²) | Asukasluku (arvio 7/2005) |
Väestötiheys (/km²) | Pääkaupunki | Valtiomuoto | Viralliset kielet | Valuutta | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Antigua ja Barbuda |
443 | 68 722 | 155,1 | St. John’s | edustuksellinen ja perustuslaillinen monarkia |
englanti | XCD | |
 Bahama |
13 940 | 301 790 | 21,6 | Nassau | BSD | |||
 Barbados |
431 | 279 254 | 647,9 | Bridgetown | BBD | |||
 Grenada |
344 | 89 502 | 260,2 | St. George’s | XCD | |||
 Jamaika |
10 991 | 2 731 832 | 248,6 | Kingston | JMD | |||
 Saint Kitts ja Nevis |
261 | 38 958 | 149,3 | Basseterre | XCD | |||
 Saint Lucia |
616 | 166 312 | 270,0 | Castries | ||||
 Saint Vincent ja Grenadiinit |
389 | 117 534 | 302,1 | Kingstown | ||||
 Trinidad ja Tobago |
5 128 | 1 088 644 | 212,3 | Port of Spain | tasavalta | TTD | ||
 Dominica |
754 | 69 029 | 91,6 | Roseau | XCD | |||
 Dominikaaninen tasavalta |
48 730 | 8 950 034 | 183,7 | Santo Domingo | espanja | DOP | ||
 Kuuba |
110 860 | 11 346 670 | 102,4 | Havanna | CUP, CUC | |||
 Haiti |
27 750 | 8 121 622 | 292,7 | Port-au-Prince | haiti, ranska | HTG |
Epäitsenäiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Emämaa | Saari | Pinta-ala (km²) | Asukasluku | Väestötiheys (/km²) | Pääkaupunki | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|
 Alankomaat |
 Aruba |
193 | 103 065 | 534,0 | Oranjestad | |
 Bonaire |
288 | 14 006 | 246,3 | Kralendijk | ||
 Curaçao |
444 | 180 592 | 406,7 | Willemstad | ||
 Saba |
13 | 1 424 | 109,5 | The Bottom | ||
 Sint Eustatius |
34 | 3 100 | 147,6 | Oranjestad | ||
 Sint Maarten |
34 | 40 917 | 1 704,0 | Philipsburg | ||
 Britannia |
 Anguilla |
91 | 13 600 | 132,0 | The Valley | |
 Brittiläiset Neitsytsaaret |
153 | 27 000 | 260,0 | Road Town | ||
 Caymansaaret |
264 | 60 456 | 139,5 | George Town | ||
 Montserrat |
120 | 4 655 | Brades | |||
 Turks- ja Caicossaaret |
430 | 32 700 | 45,0 | Cockburn Town | ||
 Ranska |
Guadeloupe |
1 780 | 440 000 | 249,1 | Basse-Terre | |
| Martinique |
1 128 | 400 000 | 132,0 | Fort-de-France | ||
| Saint-Barthélemy |
21 | 7 448 | 354,6 | Gustavia | ||
| Saint Martin |
53 | 35 000 | 675,0 | Marigot | ||
 Yhdysvallat |
 Puerto Rico |
9 104 | 3 989 133 | 430,2 | San Juan | |
 Yhdysvaltain Neitsytsaaret |
346 | 108 448 | 313,1 | Charlotte Amalie |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Caribbean Lonely Planet. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Karibian saaret – maanpäälinen paratiisi – matkakohteena 11.3.2012. Maailmanmatkaaja. Viitattu 27.8.2016.
- ↑ Pico Duarte Summitpost.org. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d History of the Caribbean Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Haitian Revolution (1791–1804) BlackPast.org. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Spanish American War Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Socialism and Politics Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Independence and Territories Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
|
