Karibia

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Länsi-Intia)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Länsi-Intia” ohjaa tänne. Länsi-Intian liittovaltio oli alueella toiminut liittovaltio vuosina 1958–1962.
Karibia
Karte Karibik Inseln.png
Merialue Atlantin valtameri
Vesialue Karibianmeri
Saaria yht. 13 itsenäistä ja
17 epäitsenäistä saarivaltiota
Suurin saari Kuuba
Muita saaria Bahama, Hispaniola, Jamaika, Puerto Rico sekä 700 muuta saarta.
Pinta-ala 2 754 000 km²
Valtio
Valtio
Territorio
Kunta
Väestö
Väkiluku 39 169 962
Asutuskeskukset
Tärkein kieli englanti, espanja, haiti, hollanti, papiamentu, ranska

Karibia, myös Karibian saaret tai Länsi-Intia, on Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä sijaitseva saariryhmä, joka ulottuu 3 200 kilometrin mittaisena kaarena Floridasta Venezuelan rannikolle. Siihen kuuluvat Bahama, Isot Antillit (Kuuba, Jamaika, Hispaniola ja Puerto Rico), Pienet Antillit (Leeward- ja Windwardsaaret) sekä Etelä-Amerikan pohjoisrannikon tuntumassa sijaitsevat pienet saaret. Saaristoon kuuluu ainakin 7 000[1] saarta ja luotoa, joista suurimmat ovat Kuuba ja Hispaniola. Karibian ja Väli- sekä Etelä-Amerikan väliin jää Karibianmeri; saariston pohjoispuolella sijaitsee Atlantin valtameri (Sargassomeri) ja luoteessa taas Meksikonlahti. Nimi Länsi-Intia tulee löytäjänsä Kristoffer Kolumbuksen harhaolettamasta, jonka mukaan hän oli löytänyt läntisen tien Intiaan saavuttuaan Bahamasaarille vuonna 1492.[2]

Tuliperäinen saariryhmä koostuu merenalaisen vuorijonon huipuista, jotka ovat kohonneet pinnan ylle. Korkein huippu on Pico Duarte (3 085 metriä) Dominikaanisessa tasavallassa, joka jakaa Hispaniolan saaren Haitin kanssa.[3] Pienet-Antillit koostuvat useista pikkuvaltioista ja epäitsenäisistä alueista.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian ilmasto on trooppinen. Koillispasaati tuo kesäisin runsaita sateita, ja etenkin saarten koillisilla vuorenrinteillä kasvaa sademetsiä. Etenkin kesällä ja syksyllä alueella esiintyy voimakkaita hirmumyrskyjä. Tulivuoritoiminta on vaikuttanut elämään monilla saarilla: Martiniquessa purkautui Mont Pelée vuonna 1902 ja Montserrat’ssa Soufriere Hills 1995.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian saaria asuttivat ennen eurooppalaisten tuloa siboneyt, arawakit, taínot ja karibit.[4] Kristoffer Kolumbus rantautui alueelle vuonna 1492, ja tästä lähtien alueen intiaaniväestö tuhoutui valtaosin eurooppalaisten tuomien tautien, pakkotyön ja suoranaisen kansanmurhan seurauksena. Eniten alkuperäistä väestöä on jäljellä Dominicassa. Espanja otti koko Karibianmeren alueen nimellisesti haltuunsa, mutta espanjalaisia siirtokuntia perustettiin lähinnä suurimmille saarille: Hispaniolaan, Kuubaan ja Puerto Ricoon. Intiaaniväestön vähetessä espanjalaiset alkoivat tuoda työvoimaksi orjia Länsi-Afrikasta,[4] ja käynnistivät näin vuosisatoja jatkuneen orjakaupan, mistä johtuen useimpien saarien väestö on nykyään pääosin mustaihoista.

Länsi-Intian poliittinen kehitys.

Espanjan heikentyessä 1500-luvun lopulta alkaen muut eurooppalaiset valtiot alkoivat perustaa siirtokuntia alueelle.[4] Saarista kilpailivat ja sotivat keskenään Britannia, Ranska ja Alankomaat. Myös Ruotsi omisti pienen Saint-Barthélemyn saaren vuosina 1784–1877 sekä Guadeloupen 1813–1814. Tanskalle kuuluivat puolestaan nykyiset Neitsytsaaret, jotka myytiin Yhdysvalloille vuonna 1917. Monet saaret ovat vaihtaneet omistajaa useaan kertaan.

Oikeuden kaupankäyntiin alueella saivat eri maiden kauppakomppaniat. Merirosvot ja kaapparit alkoivat hyökkäillä alueen kauppareiteillä ja perustivat omia tukikohtiaan,[4] joista monet vakiintuivat myöhemmin siirtokunniksi. Hollannin Länsi-Intia, Englannin Länsi-Intia, Ranskan Länsi-Intia ja Tanskan Länsi-Intia olivat 1600-luvulta 1800-luvulle taloudellisesti merkittäviä erityisesti sokerin-, kahvin- ja tupakantuotannon keskuksina.

Ranskalle kuuluvan San Domingon orjakapina vuonna 1791 johti lopulta ensimmäisen itsenäisen valtion, Haitin, syntyyn alueelle vuonna 1804.[5] Perinteisen plantaasiviljelyn taloudellinen merkitys alkoi vähetä 1800-luvulla, ja orjuus lakkautettiin kaikkialla alueella saman vuosisadan aikana. Tämän jälkeen alueelle alkoi muuttaa vapaata työväkeä Aasiasta entisten mustaihoisten orjien tilalle.

Espanjaan kuulunut Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi vuonna 1844. Espanjan ja Yhdysvaltojen vuoden 1898 sodan seurauksena Espanja luopui myös Kuubasta, joka itsenäistyi vuonna 1902, ja Puerto Ricosta, joka liitettiin Yhdysvaltoihin.[6]

Useat pienemmät Karibian saarivaltiot itsenäistyivät 1960-luvulta alkaen, joskin osa kuuluu yhä Alankomaiden, Ranskan, Britannian tai Yhdysvaltojen yhteyteen.[7][8]

Itsenäiset valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa tai alue Pinta-ala (km²) Asukasluku
(arvio 7/2005)
Väestötiheys (/km²) Pääkaupunki Valtiomuoto Viralliset kielet Valuutta Lähde
Antigua ja Barbudan lippu Antigua ja Barbuda &&&&&&&&&&&&0443.&&&&00443 &&&&&&&&&&068722.&&&&0068 722 &&&&&&&&&&&&0155.0100000155,1 St. John’s edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
Bahaman lippu Bahama &&&&&&&&&&013940.&&&&0013 940 &&&&&&&&&0301790.&&&&00301 790 &&&&&&&&&&&&&021.060000021,6 Nassau edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti BSD
Barbadoksen lippu Barbados &&&&&&&&&&&&0431.&&&&00431 &&&&&&&&&0279254.&&&&00279 254 &&&&&&&&&&&&0647.0900000647,9 Bridgetown edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti BBD
Dominican lippu Dominica &&&&&&&&&&&&0754.&&&&00754 &&&&&&&&&&069029.&&&&0069 029 &&&&&&&&&&&&&091.060000091,6 Roseau tasavalta englanti XCD
Dominikaanisen tasavallan lippu Dominikaaninen tasavalta &&&&&&&&&&048730.&&&&0048 730 &&&&&&&&08950034.&&&&008 950 034 &&&&&&&&&&&&0183.0700000183,7 Santo Domingo tasavalta espanja DOP
Grenada &&&&&&&&&&&&0344.&&&&00344 &&&&&&&&&&089502.&&&&0089 502 &&&&&&&&&&&&0260.0200000260,2 St. George’s edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
Haiti &&&&&&&&&&027750.&&&&0027 750 &&&&&&&&08121622.&&&&008 121 622 &&&&&&&&&&&&0292.0700000292,7 Port-au-Prince tasavalta haiti, ranska HTG
Jamaika &&&&&&&&&&010991.&&&&0010 991 &&&&&&&&02731832.&&&&002 731 832 &&&&&&&&&&&&0248.0600000248,6 Kingston edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti JMD
Kuuba &&&&&&&&&0110860.&&&&00110 860 &&&&&&&011346670.&&&&0011 346 670 &&&&&&&&&&&&0102.0400000102,4 Havanna tasavalta espanja CUP, CUC
Saint Kitts ja Nevisin lippu Saint Kitts ja Nevis &&&&&&&&&&&&0261.&&&&00261 &&&&&&&&&&038958.&&&&0038 958 &&&&&&&&&&&&0149.0300000149,3 Basseterre edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
Saint Lucian lippu Saint Lucia &&&&&&&&&&&&0616.&&&&00616 &&&&&&&&&0166312.&&&&00166 312 &&&&&&&&&&&&0270.&&&&00270,0 Castries edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
Saint Vincent ja Grenadiinien lippu Saint Vincent ja Grenadiinit &&&&&&&&&&&&0389.&&&&00389 &&&&&&&&&0117534.&&&&00117 534 &&&&&&&&&&&&0302.0100000302,1 Kingstown edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
Trinidad ja Tobagon lippu Trinidad ja Tobago &&&&&&&&&&&05128.&&&&005 128 &&&&&&&&01088644.&&&&001 088 644 &&&&&&&&&&&&0212.0300000212,3 Port of Spain tasavalta englanti TTD

Epäitsenäiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emämaa Saari Pinta-ala (km²) Asukasluku Väestötiheys (/km²) Pääkaupunki Lähde
Alankomaiden lippu Alankomaat Aruban lippu Aruba &&&&&&&&&&&&0193.&&&&00193 &&&&&&&&&0103065.&&&&00103 065 &&&&&&&&&&&&0534.&&&&00534,0 Oranjestad
Bonairen lippu Bonaire &&&&&&&&&&&&0288.&&&&00288 &&&&&&&&&&014006.&&&&0014 006 &&&&&&&&&&&&0246.0300000246,3 Kralendijk
Curaçaon lippu Curaçao &&&&&&&&&&&&0444.&&&&00444 &&&&&&&&&0180592.&&&&00180 592 &&&&&&&&&&&&0406.0700000406,7 Willemstad
Saban lippu Saba &&&&&&&&&&&&&013.&&&&0013 &&&&&&&&&&&01424.&&&&001 424 &&&&&&&&&&&&0109.0500000109,5 The Bottom
Flag of Sint Eustatius.svg Sint Eustatius &&&&&&&&&&&&&034.&&&&0034 &&&&&&&&&&&03100.&&&&003 100 &&&&&&&&&&&&0147.0600000147,6 Oranjestad
Sint Maartenin lippu Sint Maarten &&&&&&&&&&&&&034.&&&&0034 &&&&&&&&&&040917.&&&&0040 917 &&&&&&&&&&&01704.&&&&001 704,0 Philipsburg
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia Anguillan lippu Anguilla &&&&&&&&&&&&&091.&&&&0091 &&&&&&&&&&013600.&&&&0013 600 &&&&&&&&&&&&0132.&&&&00132,0 The Valley
Brittiläisten Neitsytsaarten lippu Brittiläiset Neitsytsaaret &&&&&&&&&&&&0153.&&&&00153 &&&&&&&&&&027000.&&&&0027 000 &&&&&&&&&&&&0260.&&&&00260,0 Road Town
Caymansaarten lippu Caymansaaret &&&&&&&&&&&&0264.&&&&00264 &&&&&&&&&&060456.&&&&0060 456 &&&&&&&&&&&&0139.0500000139,5 George Town
Montserratin lippu Montserrat &&&&&&&&&&&&0120.&&&&00120 &&&&&&&&&&&04655.&&&&004 655 Brades
Turks- ja Caicossaaret Turks- ja Caicossaaret &&&&&&&&&&&&0430.&&&&00430 &&&&&&&&&&032700.&&&&0032 700 &&&&&&&&&&&&&045.&&&&0045,0 Cockburn Town
Ranskan lippu Ranska Ranskan lippu Guadeloupe &&&&&&&&&&&01780.&&&&001 780 &&&&&&&&&0440000.&&&&00440 000 &&&&&&&&&&&&0249.0100000249,1 Basse-Terre
Ranskan lippu Martinique &&&&&&&&&&&01128.&&&&001 128 &&&&&&&&&0400000.&&&&00400 000 &&&&&&&&&&&&0132.&&&&00132,0 Fort-de-France
Ranskan lippu Saint-Barthélemy &&&&&&&&&&&&&021.&&&&0021 &&&&&&&&&&&07448.&&&&007 448 &&&&&&&&&&&&0354.0600000354,6 Gustavia
Ranskan lippu Saint Martin &&&&&&&&&&&&&053.&&&&0053 &&&&&&&&&&035000.&&&&0035 000 &&&&&&&&&&&&0675.&&&&00675,0 Marigot
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Puerto Ricon lippu Puerto Rico &&&&&&&&&&&09104.&&&&009 104 &&&&&&&&03989133.&&&&003 989 133 &&&&&&&&&&&&0430.0200000430,2 San Juan
Yhdysvaltain Neitsytsaarten lippu Yhdysvaltain Neitsytsaaret &&&&&&&&&&&&0346.&&&&00346 &&&&&&&&&0108448.&&&&00108 448 &&&&&&&&&&&&0313.0100000313,1 Charlotte Amalie

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Caribbean Lonely Planet. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  2. Karibian saaret – maanpäälinen paratiisi – matkakohteena 11.3.2012. Maailmanmatkaaja.fi. Viitattu 27.8.2016.
  3. Pico Duarte Summitpost.org. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  4. a b c d History of the Caribbean Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  5. Haitian Revolution (1791–1804) BlackPast.org. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  6. Spanish American War Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  7. Socialism and Politics Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  8. Independence and Territories Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)