Karibia

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Länsi-Intia)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Länsi-Intia” ohjaa tänne. Länsi-Intian liittovaltio oli alueella toiminut liittovaltio vuosina 1958–1962.
Karibia
Karte Karibik Inseln.png
Merialue Atlantin valtameri
Vesialue Karibianmeri
Saaria yht. 13 itsenäistä ja
17 epäitsenäistä saarivaltiota
Suurin saari Kuuba
Muita saaria Bahama, Hispaniola, Jamaika, Puerto Rico sekä 700 muuta saarta.
Pinta-ala 2 754 000 km²
Valtio
Valtio
Territorio
Kunta
Väestö
Väkiluku 39 169 962
Asutuskeskukset
Tärkein kieli englanti, espanja, haiti, hollanti, papiamentu, ranska

Karibia, myös Karibian saaret tai Länsi-Intia, on Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä sijaitseva saariryhmä, joka ulottuu 3 200 kilometrin mittaisena kaarena Floridasta Venezuelan rannikolle. Siihen kuuluvat Bahama, Isot Antillit (Kuuba, Jamaika, Hispaniola ja Puerto Rico), Pienet Antillit (Leeward- ja Windwardsaaret) sekä Etelä-Amerikan pohjoisrannikon tuntumassa sijaitsevat pienet saaret. Saaristoon kuuluu ainakin 7 000 saarta ja luotoa, joista suurimmat ovat Kuuba ja Hispaniola. Karibian ja Väli- sekä Etelä-Amerikan väliin jää Karibianmeri; saariston pohjoispuolella sijaitsee Atlantin valtameri (Sargassomeri) ja luoteessa taas Meksikonlahti. Nimi Länsi-Intia tulee löytäjänsä Kristoffer Kolumbuksen harhaolettamasta, jonka mukaan hän oli löytänyt läntisen tien Intiaan saavuttuaan Bahamasaarille 1492.

Tuliperäinen saariryhmä koostuu merenalaisen vuorijonon huipuista, jotka ovat kohonneet pinnan ylle. Korkein huippu on Pico Duarte (3 175 metriä) Dominikaanisessa tasavallassa, joka jakaa Hispaniolan saaren Haitin kanssa. Pienet-Antillit koostuvat useista pikkuvaltioista ja epäitsenäisistä alueista

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian ilmasto on trooppinen. Koillispasaati tuo kesäisin runsaita sateita ja etenkin saarten koillisilla vuorenrinteillä kasvaa sademetsiä. Etenkin kesällä ja syksyllä alueella esiintyy voimakkaita hirmumyrskyjä. Tulivuoritoiminta on vaikuttanut elämään monilla saarilla: Martiniquessa purkautui Mont Pelée vuonna 1902 ja Montserrat’ssa Soufriere Hills 1995.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Intian poliittinen kehitys.

Karibian saaria asuttivat ennen eurooppalaisten tuloa siboneyt, arawakit, taínot ja karibit. Kristoffer Kolumbus rantautui alueelle 1492 ja tästä lähtien alueen intiaaniväestö tuhoutui valtaosin eurooppalaisten tuomien tautien, pakkotyön ja suoranaisen kansanmurhan seurauksena. Eniten alkuperäistä väestöä on jäljellä Dominicassa. Espanja otti koko Karibianmeren alueen nimellisesti haltuunsa, mutta espanjalaisia siirtokuntia perustettiin lähinnä suurimmille saarille: Hispaniolaan, Kuubaan ja Puerto Ricoon. Intiaaniväestön vähetessä espanjalaiset alkoivat tuoda työvoimaksi orjia Länsi-Afrikasta ja käynnistivät näin vuosisatoja jatkuneen orjakaupan, mistä johtuen useimpien saarien väestö on nykyään pääosin mustaihoista.

Espanjan heikentyessä 1500-luvun lopulta alkaen muut eurooppalaiset valtiot alkoivat perustaa siirtokuntia alueelle. Saarista kilpailivat ja sotivat keskenään Britannia, Ranska ja Alankomaat. Myös Ruotsi omisti pienen Saint-Barthélemyn saaren vuosina 1784–1877 sekä Guadeloupen 1813–1814. Tanskalle kuuluivat puolestaan nykyiset Neitsytsaaret, jotka myytiin Yhdysvalloille vuonna 1917. Monet saaret ovat vaihtaneet omistajaa useaan kertaan.

Oikeuden kaupankäyntiin alueella saivat eri maiden kauppakomppaniat. Merirosvot ja kaapparit alkoivat hyökkäillä alueen kauppareiteillä ja perustivat omia tukikohtiaan, joista monet vakiintuivat myöhemmin siirtokunniksi. Hollannin Länsi-Intia, Englannin Länsi-Intia, Ranskan Länsi-Intia ja Tanskan Länsi-Intia olivat 1600-luvulta 1800-luvulle taloudellisesti merkittäviä erityisesti sokerin-, kahvin- ja tupakantuotannon keskuksina.

Ranskalle kuuluvan San Domingon orjakapina 1791 johti lopulta ensimmäisen itsenäisen valtion, Haitin, syntyyn alueelle 1804. Perinteisen plantaasiviljelyn taloudellinen merkitys alkoi vähetä 1800-luvulla ja orjuus lakkautettiin kaikkialla alueella saman vuosisadan aikana. Tämän jälkeen alueelle alkoi muuttaa vapaata työväkeä Aasiasta entisten mustaihoisten orjien tilalle.

Espanjaan kuulunut Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi vuonna 1844. Espanjan ja Yhdysvaltojen vuoden 1898 sodan seurauksena Espanja luopui myös Kuubasta, joka itsenäistyi 1902, ja Puerto Ricosta, joka liitettiin Yhdysvaltoihin.

Useat pienemmät Karibian saarivaltiot itsenäistyivät 1960-luvulta alkaen, joskin osa kuuluu yhä Alankomaiden, Ranskan, Britannian tai Yhdysvaltojen yhteyteen.

Itsenäiset valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa tai alue Pinta-ala (km²) Asukasluku
(arvio 7/2005)
Väestötiheys (/km²) Pääkaupunki Valtiomuoto Viralliset kielet Valuutta Lähde
Antigua ja Barbudan lippu Antigua ja Barbuda 443 68 722 155,1 St. John’s edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
Saint Vincent ja Grenadiinien lippu Saint Vincent ja Grenadiinit 389 117 534 302,1 Kingstown edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
Trinidad ja Tobagon lippu Trinidad ja Tobago 5 128 1 088 644 212,3 Port of Spain tasavalta englanti TTD
Jamaika 10 991 2 731 832 248,6 Kingston edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti JMD
Kuuba 110 860 11 346 670 102,4 Havanna tasavalta espanja CUP, CUC
Saint Kitts ja Nevisin lippu Saint Kitts ja Nevis 261 38 958 149,3 Basseterre edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
Saint Lucian lippu Saint Lucia 616 166 312 270,0 Castries edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
Bahaman lippu Bahama 13 940 301 790 21,6 Nassau edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti BSD
Barbadoksen lippu Barbados 431 279 254 647,9 Bridgetown edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti BBD
Dominican lippu Dominica 754 69 029 91,6 Roseau tasavalta englanti XCD
Dominikaanisen tasavallan lippu Dominikaaninen tasavalta 48 730 8 950 034 183,7 Santo Domingo tasavalta espanja DOP
Grenada 344 89 502 260,2 St. George’s edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
Haiti 27 750 8 121 622 292,7 Port-au-Prince tasavalta haiti, ranska HTG

Epäitsenäiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emämaa Saari Pinta-ala (km²) Asukasluku Väestötiheys (/km²) Pääkaupunki Lähde
Alankomaiden lippu Alankomaat Aruban lippu Aruba 193 103 065 534 Oranjestad
Bonairen lippu Bonaire 288 14 006 246,3 Kralendijk
Curaçaon lippu Curaçao 444 180 592 406,7 Willemstad
Saban lippu Saba 13 1 424 109,5 The Bottom
Flag of Sint Eustatius.svg Sint Eustatius 34 3 100 147,6 Oranjestad
Sint Maartenin lippu Sint Maarten 34 40 917 1 704 Philipsburg
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia Anguillan lippu Anguilla 91 13 600 132 The Valley
Brittiläisten Neitsytsaarten lippu Brittiläiset Neitsytsaaret 153 27 000 260 Road Town
Montserratin lippu Montserrat 120 4 655 Brades
Caymansaarten lippu Caymansaaret 264 60 456 139,5 George Town
Turks- ja Caicossaaret Turks- ja Caicossaaret 430 32 700 45 Cockburn Town
Ranskan lippu Ranska Ranskan lippu Guadeloupe 1 780 440 000 249,1 Basse-Terre
Ranskan lippu Martinique 1 128 400 000 132 Fort-de-France
Ranskan lippu Saint-Barthélemy 21 7 448 354,6 Gustavia
Ranskan lippu Saint Martin 53 35 000 675 Marigot
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Puerto Ricon lippu Puerto Rico 9 104 3 989 133 430,2 San Juan
Yhdysvaltain Neitsytsaarten lippu Yhdysvaltain Neitsytsaaret 346 108 448 313,1 Charlotte Amalie

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • CD-Facta 2004