Länsi-Intia

Länsi-Intia
Merialue	Atlantin valtameri
Vesialue	Karibianmeri
Saaria yht.	13 itsenäistä saarivaltiota, 17 epäitsenäistä saarivaltiota
Suurin saari	Kuuba
Muita saaria	Bahama, Hispaniola, Jamaika, Puerto Rico sekä 700 muuta saarta.
Pinta-ala	2 754 000 km² km²
Valtio
Valtio	Antigua ja Barbuda Saint Vincent ja Grenadiinit Trinidad ja Tobago Jamaika Kuuba Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Bahama Barbados Dominica Dominikaaninen tasavalta Grenada Haiti
Territorio	Yhdysvaltain Neitsytsaaret Turks- ja Caicossaaret Puerto Rico Caymansaaret Sint Maarten Saint Martin Saint-Barthélemy Montserrat Martinique Guadeloupe Curaçao Brittiläiset Neitsytsaaret Anguilla Aruba
Kunta	Saba Sint Eustatius Bonaire
Väestö
Väkiluku	39 169 962
Asutuskeskukset	Santo Domingo Havanna Santiago de los Caballeros Port-au-Prince Kingston Santiago de Cuba San Juan Holguín
Tärkein kieli	espanja, englanti, ranska, hollanti, papiamento, haitin kreoli

Länsi-Intia, myös Karibian saaret tai Karibia, on Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä sijaitseva saariryhmä, joka ulottuu 3 200 kilometrin mittaisena kaarena Floridasta Venezuelan rannikolle. Siihen kuuluvat Bahama, Isot Antillit (Kuuba, Jamaika, Hispaniola ja Puerto Rico), Pienet Antillit (Leeward- ja Windwardsaaret) sekä Etelä-Amerikan pohjoisrannikon tuntumassa sijaitsevat pienet saaret. Saaristoon kuuluu ainakin 7 000 saarta ja luotoa, joista suurimmat ovat Kuuba ja Hispaniola. Länsi-Intian ja Väli- sekä Etelä-Amerikan väliin jää Karibianmeri; saariston pohjoispuolella sijaitsee Atlantin valtameri (Sargassomeri) ja luoteessa taas Meksikonlahti. Länsi-Intia on saanut nimensä löytäjänsä Kristoffer Kolumbuksen harhaolettamasta, jonka mukaan hän oli löytänyt läntisen tien Intiaan saavuttuaan Bahamasaarille 1492.

Tuliperäinen saariryhmä koostuu merenalaisen vuorijonon huipuista, jotka ovat kohonneet pinnan ylle. Korkein huippu on Pico Duarte (3 175 metriä) Dominikaanisessa tasavallassa, joka jakaa Hispaniolan saaren Haitin kanssa. Pienet-Antillit koostuvat useista pikkuvaltioista ja epäitsenäisistä alueista

Ilmasto

Länsi-Intian ilmasto on trooppinen. Koillispasaati tuo kesäisin runsaita sateita ja etenkin saarten koillisilla vuorenrinteillä kasvaa sademetsiä. Etenkin kesällä ja syksyllä alueella esiintyy voimakkaita hirmumyrskyjä. Tulivuoritoiminta on vaikuttanut elämään monilla saarilla: Martiniquessa purkautui Mont Pelée vuonna 1902 ja Montserrat’ssa Soufriere Hills 1995.

Historia

Länsi-Intian poliittinen kehitys.

Karibian saaria asuttivat ennen eurooppalaisten tuloa siboneyt, arawakit, taínot ja karibit. Kristoffer Kolumbus rantautui alueelle 1492 ja tästä lähtien alueen intiaaniväestö tuhoutui valtaosin eurooppalaisten tuomien tautien, pakkotyön ja suoranaisen kansanmurhan seurauksena. Eniten alkuperäistä väestöä on jäljellä Dominicassa. Espanja otti koko Karibianmeren alueen nimellisesti haltuunsa, mutta espanjalaisia siirtokuntia perustettiin lähinnä suurimmille saarille: Hispaniolaan, Kuubaan ja Puerto Ricoon. Intiaaniväestön vähetessä espanjalaiset alkoivat tuoda työvoimaksi orjia Länsi-Afrikasta ja käynnistivät näin vuosisatoja jatkuneen orjakaupan, mistä johtuen useimpien saarien väestö on nykyään pääosin mustaihoista.

Espanjan heikentyessä 1500-luvun lopulta alkaen muut eurooppalaiset valtiot alkoivat perustaa siirtokuntia alueelle. Saarista kilpailivat ja sotivat keskenään Britannia, Ranska ja Alankomaat. Myös Ruotsi omisti pienen Saint-Barthélemyn saaren vuosina 1784–1877 sekä Guadeloupen 1813–1814. Tanskalle kuuluivat puolestaan nykyiset Neitsytsaaret, jotka myytiin Yhdysvalloille vuonna 1917. Monet saaret ovat vaihtaneet omistajaa useaan kertaan.

Oikeuden kaupankäyntiin alueella saivat eri maiden kauppakomppaniat. Merirosvot ja kaapparit alkoivat hyökkäillä alueen kauppareiteillä ja perustivat omia tukikohtiaan, joista monet vakiintuivat myöhemmin siirtokunniksi. Hollannin Länsi-Intia, Englannin Länsi-Intia, Ranskan Länsi-Intia ja Tanskan Länsi-Intia olivat 1600-luvulta 1800-luvulle taloudellisesti merkittäviä erityisesti sokerin-, kahvin- ja tupakantuotannon keskuksina.

Ranskalle kuuluvan San Domingon orjakapina 1791 johti lopulta ensimmäisen itsenäisen valtion, Haitin, syntyyn alueelle 1804. Perinteisen plantaasiviljelyn taloudellinen merkitys alkoi vähetä 1800-luvulla ja orjuus lakkautettiin kaikkialla alueella saman vuosisadan aikana. Tämän jälkeen alueelle alkoi muuttaa vapaata työväkeä Aasiasta entisten mustaihoisten orjien tilalle.

Espanjaan kuulunut Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi vuonna 1844. Espanjan ja Yhdysvaltojen vuoden 1898 sodan seurauksena Espanja luopui myös Kuubasta, joka itsenäistyi 1902, ja Puerto Ricosta, joka liitettiin Yhdysvaltoihin.

Useat pienemmät Karibian saarivaltiot itsenäistyivät 1960-luvulta alkaen, joskin osa kuuluu yhä Alankomaiden, Ranskan, Britannian tai Yhdysvaltojen yhteyteen.

Itsenäiset valtiot

Maa tai alue	Pinta-ala (km²)	Asukasluku (arvio 7/2005)	Väestötiheys (as./km²)	Pääkaupunki	valtiomuoto	viralliset kielet	valuutta
Antigua ja Barbuda	443	68 722	155,1	St. John’s	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia	englanti	Itä-Karibian dollari
Saint Vincent ja Grenadiinit	389	117 534	302,1	Kingstown	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia	englanti	Itä-Karibian dollari
Trinidad ja Tobago	5 128	1 088 644	212,3	Port of Spain	tasavalta	englanti	Trinidad ja Tobagon dollari
Jamaika	10 991	2 731 832	248,6	Kingston	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia	englanti	Jamaikan dollari
Kuuba	110 860	11 346 670	102,4	Havanna	tasavalta	espanja	Kuuban peso, Kuuban vaihdettava peso
Saint Kitts ja Nevis	261	38 958	149,3	Basseterre	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia	englanti	Itä-Karibian dollari
Saint Lucia	616	166 312	270,0	Castries	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia	englanti	Itä-Karibian dollari
Bahama	13 940	301 790	21,6	Nassau	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia	englanti	Bahaman dollari
Barbados	431	279 254	647,9	Bridgetown	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia	englanti	Barbadoksen dollari
Dominica	754	69 029	91,6	Roseau	tasavalta	englanti	Itä-Karibian dollari
Dominikaaninen tasavalta	48 730	8 950 034	183,7	Santo Domingo	tasavalta	espanja	Dominikaanisen tasavallan peso
Grenada	344	89 502	260,2	St. George’s	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia	englanti	Itä-Karibian dollari
Haiti	27 750	8 121 622	292,7	Port-au-Prince	tasavalta	ranska, haitin kreoli	Haitin gourde

Epäitsenäiset alueet

saari	Pinta-ala (km²)	asukasluku	asukastiheys (per km²)	pääkaupunki	emämaa
Aruba	193	103 065	534	Oranjestad	Alankomaat
Anguilla	91	13 600	132	The Valley	Britannia
Bonaire	288	14 006	246,3	Kralendijk	Alankomaat
Brittiläiset Neitsytsaaret	153	27 000	260	Road Town	Britannia
Curaçao	444	180 592	406,7	Willemstad	Alankomaat
Guadeloupe	1 780	440 000	249,1	Basse-Terre	Ranska
Martinique	1 128	400 000	132	Fort-de-France	Ranska
Montserrat	120	4 655		Brades	Britannia
Saba	13	1 424	109,5	The Bottom	Alankomaat
Saint-Barthélemy	21	7 448	354,6	Gustavia	Ranska
Saint Martin	53	35 000	675	Marigot	Ranska
Sint Eustatius	34	3 100	147,6	Oranjestad	Alankomaat
Sint Maarten	34	40 917	1 704	Philipsburg	Alankomaat
Caymansaaret	264	60 456	139,5	George Town	Britannia
Puerto Rico	9 104	3 989 133	430,2	San Juan	Yhdysvallat
Turks- ja Caicossaaret	430	32 700	45	Cockburn Town	Britannia
Yhdysvaltain Neitsytsaaret	346	108 448	313,1	Charlotte Amalie	Yhdysvallat

Lähteet

• CD-Facta 2004