Brittiläiset Neitsytsaaret

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
British Virgin Islands
Brittiläiset Neitsytsaaret
Flag of the British Virgin Islands.svg Coat of arms of the British Virgin Islands.svg
lippu vaakuna

British Virgin Islands in United Kingdom.svg

Valtiomuoto Brittiläinen merentakainen alue
Kuningatar
Kuvernööri
Pääministeri
Elisabet II
Augustus Jaspert
Orlando Smith
Pääkaupunki Road Town (9 000 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 153 km² (sijalla 176)
– josta sisävesiä 1,6 %
Väkiluku (2017) 31 196 (sijalla 190)
– väestötiheys 203,9 / km²
– väestönkasvu 2,0[1] % (2017)
Viralliset kielet englanti
Valuutta Yhdysvaltain dollari (USD)
BKT
– yhteensä 908 miljoonaa USD[1] (sijalla )
– per asukas 30 144,5 USD[1]
HDI (?) ? (sijalla ?)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 1,0[1] %
– teollisuus 11,1[1] %
– palvelut 87,8[1] %
Aikavyöhyke UTC-4
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
 –

 –
Lyhenne VI
– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: ?
Kansainvälinen
suuntanumero
+1-284
Motto The Land, The People, The Light
Kansallislaulu God Save the Queen
Brittiläiset Neitsytsaaret.

Brittiläiset Neitsytsaaret on Yhdistyneesee kuningaskuntaan kuuluva erillisalue. Maantieteellisesti se on osa Neitsytsaaria ja geologisesti Puerto Ricon vuoristojen itäinen jatke. Suurimmat saaret ovat Anegada, Jost Van Dyke, Tortola ja Virgin Gorda.

Brittiläisten Neitsytsaarten pääkaupunki on Road Town, jossa on noin 9 000 asukasta. Yhteensä saarilla arvioitiin vuonna 2017 olevan noin 31 000 asukasta. Matkailu on ylivoimaisesti tärkein teollisuuden ala, ja saaret ovat Karibian vauraimpiin kuuluva maa.

Saaret saivat nimensä Kolumbukselta Pyhän Ursulan mukaan, jonka seuraajia olivat legendan mukaan 11 000 neitsyttä. Hollantilaiset asuttivat saaria ensimmäisenä, mutta ne liitettiin vuonna 1672 Englannille.

Maantiede, ilmasto ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläiset Neitsytsaaret kuuluvat Neitsytsaarten saariryhmään, joka on Isojen Antillien itäinen jatke. Saaret ovat Puerto Ricon itäpuolella. Brittiläisiin Neitsytsaariin kuuluu 4 suurempaa saarta, Tortola, Anegada, Virgin Gorda ja Jost Van Dyke sekä 32 pienempää saarta. Niistä yli 20 on asumattomia. Brittiläisten Neitsytsaarten pinta-ala on 153 neliökilometriä.[2]

Geologisesti Brittiläiset Neitsytsaaret ovat Puerto Ricon keskusvuoriston jatke.[2] Saaret ovat Anegdaa lukuun ottamatta saaret ovat tuliperäisiä ja vuoristoisia. Rinteet nousevat jyrkästi merestä, ja korkein kohta on 543 metriin kohoava Mount Sage Tortolalla. Anegada on puolestaan matala korallin ja kalkkikiven mudostama saari. Maaperä on köyhää ja tuliperäistä.[3]

Brittiläisten Neitsytsaarten ilmasto on trooppinen, lämpötilat välillä 20 °C - 31 °C. Pasaatituuli puhaltaa talvella koillisesta, kesällä kaakosta. Sadekausi ulottuu toukokuusta marraskuuhun. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 1 250 mm.[3] Sademäärät vaihtelevat kuitenkin runsaasti vuosittain.[2]

Brittiläisten Neitsytsaarten kasvillisuus on trooppista, mutta metsät ovat usein harvoja, koska maaperä ei ole kovinkaan ravinteikasta. Saarilla kasvaa muun muassa mangoja, oka-annoonia, kookospalmuja ja leipäpuita. Kaakao ja kämmekkäkasvit ovat kukkuloiden lajeja, kun taas kaktuksia, akaasioita, ruohoja ja sokeriruokoa on alankoalueilla.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neitsytsaaria asuttivat todennäköisesti ensimmäisenä arawakit, mutta Kristoffer Kolumbuksen saapumisen aikaan vuonna 1493 sotaisat karibit ovat syrjäyttäneet jo arawakit. Kolumbus antoi saarille nimeksi "Santa Ursula y las Once Mil Virgenes" ("Pyhä Ursula ja yksitoistatuhatta neitsyttä").[2]

Kaarle V lähetti vuonna 1555 espanjalaiset joukot valtaamaan Neitsytsaaret. Suurin osa karibeista oli vuoteen 1596 mennessä joko paennut saarilta tai tapettu. Tortola oli ensimmäinen saari, jolle tuli uudisasukkaista, kun hollantilaiset merirosvot asettuivat vuonna 1648 sinne. Saaren valtasi vuonna 1666 ryhmä englantilaisia, ja se liitettiin vuonna 1672 Brittien hallintoalueeseen.[2]

Kun Länsi-Intian federaatio perustettiin vuonna 1958, Brittiläiset Neitsytsaaret päätti olla liittymättä liittovaltioon säilyttääkseen läheisimmät taloudelliset suhteet Yhdysvaltain Neitsytsaariin.[2]

Brittiläisistä Neitsytsaarten hallinnosta tuli ministerivetoinen vuonna 1967, jolloin H. Lavity Stoutt valittiin ensimmäiseksi pääministeriksi. Vuoden 1977 perustuslain lisäys laajensi saarten itsemääräämisooikeutta, ja vuoden 1994 muutokset laajensivat parlamenttia.[2]

British Overseas Territory Act -laki vuonna 2002 muutti Brittiläisten Neitsytsaarten aseman siirtokunnasta merentakaiseksi alueeksi. Se takasi myös kaikille sen asukkaille Britannian kansalaisuuden.[2]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläiset Neitsytsaaret on Britannian merentakainen alue, jonka aseman määrittelee vuonna 2007 asetettu perustuslaki.[2] Valtionpäämies on Britannian monarkki Elisabet II, jota edustaa kuvernööri. Kuvernöörin vastuulla ovat ulkosuhteet, puolustus, sisäinen turvallisuus, julkiset palvelut ja oikeuslaitos.[4] Saarten 13:nneksi kuvernööriksi valittiin vuonna 2017 Augustus Jaspert.[5]

Joka neljäs vuosi pidettävissä vaaleissa valitaan 13-jäseninen edustajisto.[4] Voittaneesta puolueesta valitaan pääministeri, joka johtaa hallitusta, johon kuuluu lisäksi neljä muuta ministeriä ja oikeuskansleri.[2] Kansallisdemokraattinen puolue voitti vuoden 2015 vaalit ja sai 11 paikkaa edustajistoon. Vaalituloksen myötä Orlando Smith jatkoi pääministerinä.[6]

Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläiset Neitsytsaaret on Karibian vauraimpia alueita, ja vuoden 2014 tilastojen mukaan maan bruttokansantuote oli 32 000 Yhdysvaltain dollaria asukasta kohden.[7] Kansantalous on kuitenin laskenut vuosina 2016 ja 2017. Jälkimmäisenä vuotena talouskasvu oli -2,7 prosenttia. Vuonna 2017 maahan iski kaksi viidennen luokan hurrikaania. Niistä Hurrikaani Irma oli tuhoisampi, ja hurrikaanien yhteenlaskettu tuho oli yli 3,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 3,5-kertaisesti saarten vuotuisen bruttokansantuotteen.[8]

Maan keskeisimmät talouden alat olivat matkailu ja finanssipalvelut.[7] Matkailun vaikutukset ovat huomattavat, ja World Travel and Tourism Councilin tekemän arvion mukaan vuonna 2017 jopa 98,5 prosenttia bruttokansantuotteesta tuli matkailusta. Suora vaikutus oli 35,4 prosenttia. Työvoimasta 25,2 prosenttia työskenteli matkailualla. Matkailun osuus Brittiläisen Neitsytsaarten bruttokansantuotteesta oli vuonna 2017 maailman toiseksi suurin.[9] Vuonna 2016 yli 1,1 miljoonaa ihmistä matkusti saarille.[7]

Offshore-palvelut ovat toinen Brittiläisten Neitsytsaarten tulojen lähde. Pankkisalaisuudet ovat tiukkoja, ja veroaste matala, joten sinne on tallettanut varoja tuhansia ihmisiä. Saaria pidetäänkin niin sanottuna veroparatiisina.[10] Saarilla on vuoden 2017 tilaston perusteella 417 000 aktiivista yritystä, noin 18 asukasta kohden.[11] Saarten hallinto on kerännyt 1980-luvun puolivälistä maksua yhtiöiden perustamisesta.[2]

Maatalous oli Brittiläisten Neitsytsaarten tärkein ala 1970-luvulle saakka. Tärkein maatalouden haara on karjanhoito.[2] Köyhän maaperän takia saarilla on vaikeuksia kasvattaa tarpeeksi ruokaa omaan tarpeeseensa.[12] Kalastus on puolestaan kasvava sektori, ja tuoreesta kalasta on tullut merkittävä vientituote. Valmistusteollisuus on keskittynyt lähinnä rommiin, maaleihin ja rakennusmateriaaleihin.[2]

Neitsytsaarten valuutta on Yhdysvaltain dollari, mutta saaret ovat lyöneet omia juhlarahojaan (Brittiläisten Neitsytsaarten dollari) keräilytarkoitukseen vuodesta 1973 lähtien. Rahoja on lyöty yhdestä sentistä 200 dollarin[13] kolikoihin asti.

Brittiläisten Neitsytsaarten tärkein lentoasema on Terrance B. Lettsomen kansainvälinen lentoasema Beef Islandilla, josta on siltayhteys Tortolaan.[2] Monet käyttävät myös Yhdysvaltain Neitsytsaarten isompaa Cyril E. Kingin lentoasemaa ja saapuvat Brittiläisille Neitsytsaarille lauttayhteydellä.[14] Tortolalla on kaksi päävaltatietä ja useita sivuteitä. Virgin Gordalla, Anegadalla ja Jost Van Dykellä on myös tieverkosto.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisillä Neitsytsaarilla asui vuonna 2017 Yhdistyneiden kansakuntien arvion mukaan 31 196 asukasta.[15] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan saarilla asui 28 054 ihmistä. Tortolalla asui 83 prosenttia, Virgin Gordalla 14 prosenttia ja prosentti sekä Anegadalla että Jost Van Dykellä. Lisäksi jonkin verran asukkaita oli muutamilla muilla saarilla ja risteilyaluksilla.[16]

Brittiläisille Neitsytsaarille on muuttanut paljon asukkaita 1960-luvun lopun jälkeen. Pääosa ihmisistä on tullut työn perässä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 60,9 prosenttia asukkaista oli syntynyt muualla.[17] Eniten asukkaita oli tullut Guyanasta, Saint Vincentilta ja Grenadiineilta ja Jamaikasta.[18] Anegadan asukkaista 13,7 prosenttia oli syntynyt Dominikaanisessa tasavallassa.[19]

Brittiläisillä Neitsytsaarilla on oppivelvollisuus viidestä seitsemääntoista ikävuoteen.[20] Lukutaito on 97 prosentilla väestöstä.[21]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisten Neitsytsaarten kulttuuriin on sekoittonut piirteitä eurooppalaisesta, afrikkalaisesta ja karibialaisista kulttuureista.[2] Brittiläisillä ja Yhdysvaltojen Neitsytsaarilla on paljon yhteistä historiaa, ja niiden asukkaita kutsutaan toisinaan neitsytsaarelaisiksi. Brittiläisten Neitsytsaarten asukkaat haluavat kuitenkin korostaa maiden eroja, kuten omien saartensa rauhallista maalaiselämää, taloudellista hyvinvointia ja itsenäistä mutta ystävällistä luonnettaan.[22]

Saarten perinneruokiin kuuluvat maissijauhosta leivotut rieskat eli johnnycaket, herneet, riisi, tuore ja suolakala, lampaan- ja vuohenliha, bataatit ja keittobanaanit sekä monenlaiset keitot. Ruoka on voimakkaasti maustettua ja keitoissa on mykyjä. Muut karibialaiset ruoat sekä tuontieinekset ovat myös leviämässä saarille.[22]

Saarilla ilmestyy kaksi viikoittaista lehteä, ja siellä on yksityinen televisiokanava ja yksityisiä paikallisradioita. Kansainväliset televisioverkot ovat laajasti saatavilla. Lehdistönvapaus saarilla on hyvä, ja lehdet saavat vapaasti kritisoida hallitusta.[23]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purjehdus on Brittiläisten Neitsytsaarten suosikki urheilulaji. Suurin osa lapsista oppii purjehtimaan jo nuorena. Brittiläisen kulttuuriperinnön ansiosta jalkapallo on myös suosittua.[2] FIFAn mukaan saarilla on 425 rekisteröityä ja 1 120 rekisteröimätöntä jalkapalloilijaa.[24]

Brittiläiset Neitsytsaaret on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1984.[25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f British Virgin Islands UNData. United Nations Statistics Division. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Encyclopædia Britannica.
  3. a b Meditz, Sandra W. & Hanratty, Dennis M: ”British Virgin Islands, Anguilla and Montserrat: Geography”, Caribbean Islands: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.11.2018). (englanniksi)
  4. a b British Virgin Islands profile 14.5.2018. BBC. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  5. Mr. Augustus Jaspert Sworn In As New Governor 22.8.2017. Government of the Virgin Islands. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  6. British Virgin Islands Election Results: Ruling NDP Wins Reelection Caribbean Journal. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  7. a b c The BVI's Economy BVI Finance. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  8. Country Economic Review 2017 – British Virgin Islands (pdf) 2018. Caribbean Development Bank. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  9. Travel & Tourism Economic Impact 2018: British Virgin Islands (pdf) World Travel & Tourism Council. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  10. Kokkonen, Yrjö: Veroparatiisin salaisuudet paljastuivat - 130 000 veropakolaista julki 11.4.2013. Yleisradio. Viitattu 7.11.2018.
  11. Narrative Report on the British Virgin Islands (pdf) 2018. Tax Justice Network. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  12. Our Economy Government of the Virgin Islands. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  13. British Virgin Islands coins
  14. Flights Lonely Planet. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  15. British Virgin Islands: Total population, both sexes combined (thousands) World Population Prospects: The 2017 Revision. United Nations Statistics Division. Viitattu 8.11.2018. (englanniksi)
  16. Virgin Islands 2010 Population and Housing Census Report, s. 1.
  17. Virgin Islands 2010 Population and Housing Census Report, s. 63.
  18. Virgin Islands 2010 Population and Housing Census Report, s. 64.
  19. Virgin Islands 2010 Population and Housing Census Report, s. 65.
  20. Virgin Islands 2010 Population and Housing Census Report, s. 86.
  21. Virgin Islands 2010 Population and Housing Census Report, s. 87.
  22. a b British Virgin Islands Countries and Their Cultures
  23. British Virgin Islands 23.5.2013. BBC. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
  24. British Virgin Islands (VGB) Country Info FIFA
  25. British Virgin Islands Sports Reference. Viitattu 3.1.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Pohjois-Amerikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.