Siirry sisältöön

Karibia

Wikipediasta
Hakusana ”Caribia” ohjaa tänne. Turussa sijaitsevasta kylpylähotellista kertoo artikkeli Holiday Club Caribia.
Karibia
Merialue Atlantin valtameri
Vesialue Karibianmeri
Saaria yht. 13 itsenäistä ja
17 epäitsenäistä saarivaltiota
Suurin saari Kuuba
Muita saaria Bahama, Hispaniola, Jamaika, Puerto Rico sekä 700 muuta saarta.
Pinta-ala 2 754 000 km²
Valtio
Valtio
Territorio
Kunta
Väestö
Väkiluku 39 169 962
Asutuskeskukset
Tärkein kieli englanti, espanja, haiti, hollanti, papiamentu, ranska

Karibia on alue, johon kuuluvat Karibianmeri ja sitä reunustavat saariryhmät Väli-Amerikassa.[1] Karibian erottaa Keski-Amerikasta ja Etelä-Amerikasta Karibianmeri. Saariston pohjois- ja itäpuolella sijaitsevat Atlantin valtameri ja Sargassomeri sekä luoteispuolella Meksikonlahti.

Karibian saariryhmiä ovat Isot-Antillit (Kuuba, Hispaniola, Puerto Rico ja Jamaika), Pienet-Antillit (Windwardsaaret ja Leewardsaaret) ja Bahamasaaret sekä Trinidad ja Tobago. Karibiaan luetaan joskus myös Etelä-Amerikan mantereella oleva Guyana.[2] Koko saaristoon kuuluu yli 7 000 saarta ja luotoa.[3]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monella Karibian saarella on tulivuoria, joista osa on aktiivisia.[4] Korkein huippu on Pico Duarte (3 085 metriä) Dominikaanisessa tasavallassa.[5]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian ilmasto on lämmin kautta vuoden. Vuorilla voi öisin olla viileää. Rankkasateet ovat yleisiä. Sateisin aika vuodesta on kesäkuusta marraskuuhun, jolloin alueella on hyvin kuumaa ja kosteaa. Esimerkiksi Jamaikan pääkaupungissa Kingstonissa sademäärä on lokakuussa keskimäärin 180 millimetriä. Hirmumyrskyjä esiintyy Karibialla heinäkuusta lokakuuhun.[4]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian alkuperäisasukkaita olivat intiaanit, ja alue on nimetty karibien heimon mukaan. Nykyisin alueella asuu paljon afrikkalaisten orjien ja eurooppalaisten jälkeläisiä sekä jonkin verran intialaisia ja kiinalaisia. Alueen yleisimpiä kieliä ovat espanja, englanti, ranska ja hollanti. Jotkut orjien jälkeläiset puhuvat pidgin- ja kreolikieliä.[6]

Suurin osa Karibian väestöstä elää rannikkokaupungeissa. Niiden katutorit ovat suosittuja kauppa- ja kokoontumispaikkoja.[7]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimpiä viljelystuotteita Karibialla ovat sokeriruoko, banaani, kahvinpavut, tupakka ja kaakao, joita kasvatetaan plantaaseilla. Kalastus ei Karibialla ole erityisen tuottavaa, sillä alueen vesien kalat ovat pienikokoisia. Parhaat kalavedet ovat Bahamalla.[8]

Turismi on joidenkin Karibian saarten tärkein elinkeino. Saarilla on lämmin ilmasto, kauniit maisemat ja hiekkarantoja. Alueella liikkuu paljon risteilyaluksia. Monella saarella on myös kansainvälinen lentokenttä.[9]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian valtauskonto on kristinusko. Espanjalaisten ja ranskalaisten entisissä siirtomaissa ihmiset ovat enimmäkseen katolisia, brittien siirtomaissa protestantteja. Muita alueen uskontoja ovat esimerkiksi hindulaisuus, islam, rastafarismi ja voodoo.[10]

Karibian suosituimpia urheilulajeja ovat jalkapallo ja kriketti. Turisteille on tarjolla vesiurheilua, kuten sukellusta, purjehdusta ja lainelautailua.[11]

Musiikki ja tanssi ovat tärkeä osa Karibian kulttuuria. Alueen omia musiikkilajeja ovat esimerkiksi reggae ja calypso.[12]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian saaria asuttivat ennen eurooppalaisten tuloa siboneyt, arawakit, taínot ja karibit.[13] Kristoffer Kolumbus rantautui alueelle vuonna 1492, ja sen jälkeen alueen intiaaniväestö tuhoutui valtaosin eurooppalaisten tuomien tautien, pakkotyön ja suoranaisen kansanmurhan seurauksena. Eniten alkuperäistä väestöä on jäljellä Dominicassa. Espanja otti koko Karibianmeren alueen nimellisesti haltuunsa, mutta espanjalaisia siirtokuntia perustettiin lähinnä suurimmille saarille: Hispaniolaan, Kuubaan ja Puerto Ricoon. Intiaaniväestön vähetessä espanjalaiset alkoivat tuoda työvoimaksi orjia Länsi-Afrikasta[13] ja käynnistivät näin vuosisatoja jatkuneen orjakaupan, mistä johtuen useimpien saarien väestö on nykyään pääosin mustaihoista.

Länsi-Intian poliittinen kehitys.

Espanjan heikentyessä 1500-luvun lopulta alkaen alueelle alkoivat perustaa siirtokuntia muut eurooppalaiset valtiot.[13] Saarista kilpailivat ja sotivat keskenään Britannia, Ranska ja Alankomaat. Myös Ruotsi omisti pienen Saint-Barthélemyn saaren vuosina 1784–1877 sekä Guadeloupen 1813–1814. Tanskalle kuuluivat puolestaan nykyiset Neitsytsaaret, jotka myytiin Yhdysvalloille vuonna 1917. Monet saaret ovat vaihtaneet omistajaa useaan kertaan.lähde?

Oikeuden kaupankäyntiin alueella saivat eri maiden kauppakomppaniat. Merirosvot ja kaapparit alkoivat hyökkäillä alueen kauppareiteillä ja perustivat tukikohtia,[13] joista monet vakiintuivat myöhemmin siirtokunniksi. Hollannin Länsi-Intia, Englannin Länsi-Intia, Ranskan Länsi-Intia ja Tanskan Länsi-Intia olivat 1600-luvulta 1800-luvulle taloudellisesti merkittäviä erityisesti sokerin-, kahvin- ja tupakantuotannon keskuksina.lähde?

Ranskalle kuuluvan San Domingon orjakapina vuonna 1791 johti lopulta vuonna 1804 ensimmäisen itsenäisen valtion Haitin syntyyn alueelle.[14] Perinteisen plantaasiviljelyn taloudellinen merkitys alkoi vähetä 1800-luvulla, ja orjuus lakkautettiin kaikkialla alueella saman vuosisadan aikana. Tämän jälkeen alueelle alkoi muuttaa entisten mustaihoisten orjien tilalle vapaata työväkeä Aasiasta.lähde?

Espanjaan kuulunut Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi vuonna 1844. Espanjan ja Yhdysvaltojen vuoden 1898 sodan seurauksena Espanja luopui myös Kuubasta, joka itsenäistyi vuonna 1902, ja Puerto Ricosta, joka liitettiin Yhdysvaltoihin.[15]

Useat pienemmät Karibian saarivaltiot itsenäistyivät 1960-luvulta alkaen, joskin osa kuuluu yhä Alankomaiden, Ranskan, Britannian tai Yhdysvaltojen yhteyteen.[16][17]

Itsenäiset valtiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maa tai alue Pinta-ala (km²) Asukasluku
(arvio 7/2005)		 Väestötiheys (/km²) Pääkaupunki Valtiomuoto Viralliset kielet Valuutta Lähde
 Antigua ja Barbuda44368 722155,1St. John’sedustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia		englantiXCD
 Bahama13 940301 79021,6NassauBSD
 Barbados431279 254647,9BridgetowntasavaltaBBD
 Grenada34489 502260,2St. George’sedustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia		XCD
 Jamaika10 9912 731 832248,6KingstonJMD
 Saint Kitts ja Nevis26138 958149,3BasseterreXCD
 Saint Lucia616166 312270,0Castries
 Saint Vincent ja Grenadiinit389117 534302,1Kingstown
 Trinidad ja Tobago5 1281 088 644212,3Port of SpaintasavaltaTTD
 Dominica75469 02991,6RoseauXCD
 Dominikaaninen tasavalta48 7308 950 034183,7Santo DomingoespanjaDOP
 Kuuba110 86011 346 670102,4HavannaCUP, CUC
 Haiti27 7508 121 622292,7Port-au-Princehaiti, ranskaHTG

Itsehallintoalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Emämaa Saari Pinta-ala (km²) Asukasluku Väestötiheys (/km²) Pääkaupunki Lähde
 Alankomaat Aruba193103 065534,0Oranjestad
 Bonaire28814 006246,3Kralendijk
 Curaçao444180 592406,7Willemstad
 Saba131 424109,5The Bottom
 Sint Eustatius343 100147,6Oranjestad
 Sint Maarten3440 9171 704,0Philipsburg
 Britannia Anguilla9113 600132,0The Valley
 Brittiläiset Neitsytsaaret15327 000260,0Road Town
 Caymansaaret26460 456139,5George Town
 Montserrat1204 655Brades
 Turks- ja Caicossaaret43032 70045,0Cockburn Town
 RanskaRanska Guadeloupe1 780440 000249,1Basse-Terre
Ranska Martinique1 128400 000132,0Fort-de-France
Ranska Saint-Barthélemy217 448354,6Gustavia
Ranska Saint Martin5335 000675,0Marigot
 Yhdysvallat Puerto Rico9 1043 989 133430,2San Juan
 Yhdysvaltain Neitsytsaaret346108 448313,1Charlotte Amalie

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Karibia Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.4.2020.
  2. ↑ Graham 2009, s. 4–5.
  3. ↑ Caribbean Lonely Planet. Arkistoitu 10.8.2016. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  4. 1 2 Graham 2009, s. 6.
  5. ↑ Pico Duarte Summitpost.org. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  6. ↑ Graham 2009, s. 8–9.
  7. ↑ Graham 2009, s. 10–11.
  8. ↑ Graham 2009, s. 12–13.
  9. ↑ Graham 2009, s. 14–17.
  10. ↑ Graham 2009, s. 22–23.
  11. ↑ Graham 2009, s. 20–21.
  12. ↑ Graham 2009, s. 24–25.
  13. 1 2 3 4 History of the Caribbean Caribya!. Arkistoitu 12.8.2016. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  14. ↑ Haitian Revolution (1791–1804) BlackPast.org. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  15. ↑ Spanish American War Caribya!. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  16. ↑ Socialism and Politics Caribya!. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  17. ↑ Independence and Territories Caribya!. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karibia&oldid=22721118”