Karibia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karibia
Karte Karibik Inseln.png
Merialue Atlantin valtameri
Vesialue Karibianmeri
Saaria yht. 13 itsenäistä ja
17 epäitsenäistä saarivaltiota
Suurin saari Kuuba
Muita saaria Bahama, Hispaniola, Jamaika, Puerto Rico sekä 700 muuta saarta.
Pinta-ala 2 754 000 km²
Valtio
Valtio
Territorio
Kunta
Väestö
Väkiluku 39 169 962
Asutuskeskukset
Tärkein kieli englanti, espanja, haiti, hollanti, papiamentu, ranska

Karibia on alue, johon kuuluvat Karibianmeri ja sitä reunustavat saariryhmät Väli-Amerikassa.[1] Karibian erottaa Keski-Amerikasta ja Etelä-Amerikasta Karibianmeri. Saariston pohjois- ja itäpuolella sijaitsevat Atlantin valtameri ja Sargassomeri sekä luoteispuolella Meksikonlahti.

Karibian saariryhmiä ovat Isot Antillit (Kuuba, Hispaniola, Puerto Rico ja Jamaika), Pienet Antillit (Windwardsaaret ja Leewardsaaret) ja Bahamasaaret sekä Trinidad ja Tobago. Karibiaan luetaan joskus myös Etelä-Amerikan mantereella oleva Guyana.[2] Koko saaristoon kuuluu yli 7 000 saarta ja luotoa.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monella Karibian saarella on tulivuoria, joista osa on aktiivisia.[4] Korkein huippu on Pico Duarte (3 085 metriä) Dominikaanisessa tasavallassa.[5]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian ilmasto on lämmin kautta vuoden. Vuorilla voi öisin olla viileää. Rankkasateet ovat yleisiä. Sateisin aika vuodesta on kesäkuusta marraskuuhun, jolloin alueella on hyvin kuumaa ja kosteaa. Esimerkiksi Jamaikan pääkaupungissa Kingstonissa sademäärä on lokakuussa keskimäärin 180 millimetriä. Hirmumyrskyjä esiintyy Karibialla heinäkuusta lokakuuhun.[6]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian alkuperäisasukkaita olivat intiaanit, ja alue on nimetty karibien heimon mukaan. Nykyisin alueella asuu paljon eurooppalaisten ja afrikkalaisten orjien jälkeläisiä sekä jonkin verran intialaisia ja kiinalaisia. Alueen yleisimpiä kieliä ovat espanja, englanti, ranska ja hollanti. Jotkut orjien jälkeläiset puhuvat pidgin- ja kreolikieliä.[7]

Suurin osa Karibian väestöstä elää rannikkokaupungeissa. Niiden katutorit ovat suosittuja kauppa- ja kokoontumispaikkoja.[8]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimpiä viljelystuotteita Karibialla ovat sokeriruoko, banaani, kahvipavut, tupakka ja kaakao, joita kasvatetaan plantaaseilla. Kalastus ei Karibialla ole erityisen tuottavaa, sillä alueen vesien kalat ovat pienikokoisia. Parhaat kalavedet ovat Bahamalla.[9]

Turismi on joidenkin Karibian saarten tärkein elinkeino. Saarilla on lämmin ilmasto, kauniit maisemat ja hiekkarantoja. Alueella liikkuu paljon risteilyaluksia. Monella saarella on myös kansainvälinen lentokenttä.[10]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian valtauskonto on kristinusko. Espanjalaisten ja ranskalaisten entisissä siirtomaissa ihmiset ovat enimmäkseen katolisia, brittien siirtomaissa protestantteja. Muita alueen uskontoja ovat esimerkiksi hindulaisuus, islam, rastafarismi ja voodoo.[11]

Karibian suosituimpia urheilulajeja ovat jalkapallo ja kriketti. Turisteille on tarjolla vesiurheilua, kuten sukellusta, purjehdusta ja lainelautailua.[12]

Musiikki ja tanssi ovat tärkeä osa Karibian kulttuuria. Alueen omia musiikkilajeja ovat esimerkiksi reggae ja calypso.[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibian saaria asuttivat ennen eurooppalaisten tuloa siboneyt, arawakit, taínot ja karibit.[14] Kristoffer Kolumbus rantautui alueelle vuonna 1492, ja sen jälkeen alueen intiaaniväestö tuhoutui valtaosin eurooppalaisten tuomien tautien, pakkotyön ja suoranaisen kansanmurhan seurauksena. Eniten alkuperäistä väestöä on jäljellä Dominicassa. Espanja otti koko Karibianmeren alueen nimellisesti haltuunsa, mutta espanjalaisia siirtokuntia perustettiin lähinnä suurimmille saarille: Hispaniolaan, Kuubaan ja Puerto Ricoon. Intiaaniväestön vähetessä espanjalaiset alkoivat tuoda työvoimaksi orjia Länsi-Afrikasta,[14] ja käynnistivät näin vuosisatoja jatkuneen orjakaupan, mistä johtuen useimpien saarien väestö on nykyään pääosin mustaihoista.

Länsi-Intian poliittinen kehitys.

Espanjan heikentyessä 1500-luvun lopulta alkaen alueelle alkoivat perustaa siirtokuntia muut eurooppalaiset valtiot.[14] Saarista kilpailivat ja sotivat keskenään Britannia, Ranska ja Alankomaat. Myös Ruotsi omisti pienen Saint-Barthélemyn saaren vuosina 1784–1877 sekä Guadeloupen 1813–1814. Tanskalle kuuluivat puolestaan nykyiset Neitsytsaaret, jotka myytiin Yhdysvalloille vuonna 1917. Monet saaret ovat vaihtaneet omistajaa useaan kertaan.lähde?

Oikeuden kaupankäyntiin alueella saivat eri maiden kauppakomppaniat. Merirosvot ja kaapparit alkoivat hyökkäillä alueen kauppareiteillä ja perustivat omia tukikohtiaan,[14] joista monet vakiintuivat myöhemmin siirtokunniksi. Hollannin Länsi-Intia, Englannin Länsi-Intia, Ranskan Länsi-Intia ja Tanskan Länsi-Intia olivat 1600-luvulta 1800-luvulle taloudellisesti merkittäviä erityisesti sokerin-, kahvin- ja tupakantuotannon keskuksina.lähde?

Ranskalle kuuluvan San Domingon orjakapina vuonna 1791 johti lopulta vuonna 1804 ensimmäisen itsenäisen valtion Haitin syntyyn alueelle.[15] Perinteisen plantaasiviljelyn taloudellinen merkitys alkoi vähetä 1800-luvulla, ja orjuus lakkautettiin kaikkialla alueella saman vuosisadan aikana. Tämän jälkeen alueelle alkoi muuttaa entisten mustaihoisten orjien tilalle vapaata työväkeä Aasiasta.lähde?

Espanjaan kuulunut Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi vuonna 1844. Espanjan ja Yhdysvaltojen vuoden 1898 sodan seurauksena Espanja luopui myös Kuubasta, joka itsenäistyi vuonna 1902, ja Puerto Ricosta, joka liitettiin Yhdysvaltoihin.[16]

Useat pienemmät Karibian saarivaltiot itsenäistyivät 1960-luvulta alkaen, joskin osa kuuluu yhä Alankomaiden, Ranskan, Britannian tai Yhdysvaltojen yhteyteen.[17][18]

Itsenäiset valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa tai alue Pinta-ala (km²) Asukasluku
(arvio 7/2005)
Väestötiheys (/km²) Pääkaupunki Valtiomuoto Viralliset kielet Valuutta Lähde
 Antigua ja Barbuda &&&&&&&&&&&&0443.&&&&00443 &&&&&&&&&&068722.&&&&0068 722 &&&&&&&&&&&&0155.0100000155,1 St. John’s edustuksellinen ja
perustuslaillinen monarkia
englanti XCD
 Bahama &&&&&&&&&&013940.&&&&0013 940 &&&&&&&&&0301790.&&&&00301 790 &&&&&&&&&&&&&021.060000021,6 Nassau BSD
 Barbados &&&&&&&&&&&&0431.&&&&00431 &&&&&&&&&0279254.&&&&00279 254 &&&&&&&&&&&&0647.0900000647,9 Bridgetown BBD
 Grenada &&&&&&&&&&&&0344.&&&&00344 &&&&&&&&&&089502.&&&&0089 502 &&&&&&&&&&&&0260.0200000260,2 St. George’s XCD
 Jamaika &&&&&&&&&&010991.&&&&0010 991 &&&&&&&&02731832.&&&&002 731 832 &&&&&&&&&&&&0248.0600000248,6 Kingston JMD
 Saint Kitts ja Nevis &&&&&&&&&&&&0261.&&&&00261 &&&&&&&&&&038958.&&&&0038 958 &&&&&&&&&&&&0149.0300000149,3 Basseterre XCD
 Saint Lucia &&&&&&&&&&&&0616.&&&&00616 &&&&&&&&&0166312.&&&&00166 312 &&&&&&&&&&&&0270.&&&&00270,0 Castries
 Saint Vincent ja Grenadiinit &&&&&&&&&&&&0389.&&&&00389 &&&&&&&&&0117534.&&&&00117 534 &&&&&&&&&&&&0302.0100000302,1 Kingstown
 Trinidad ja Tobago &&&&&&&&&&&05128.&&&&005 128 &&&&&&&&01088644.&&&&001 088 644 &&&&&&&&&&&&0212.0300000212,3 Port of Spain tasavalta TTD
 Dominica &&&&&&&&&&&&0754.&&&&00754 &&&&&&&&&&069029.&&&&0069 029 &&&&&&&&&&&&&091.060000091,6 Roseau XCD
 Dominikaaninen tasavalta &&&&&&&&&&048730.&&&&0048 730 &&&&&&&&08950034.&&&&008 950 034 &&&&&&&&&&&&0183.0700000183,7 Santo Domingo espanja DOP
 Kuuba &&&&&&&&&0110860.&&&&00110 860 &&&&&&&011346670.&&&&0011 346 670 &&&&&&&&&&&&0102.0400000102,4 Havanna CUP, CUC
 Haiti &&&&&&&&&&027750.&&&&0027 750 &&&&&&&&08121622.&&&&008 121 622 &&&&&&&&&&&&0292.0700000292,7 Port-au-Prince haiti, ranska HTG

Epäitsenäiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emämaa Saari Pinta-ala (km²) Asukasluku Väestötiheys (/km²) Pääkaupunki Lähde
 Alankomaat  Aruba &&&&&&&&&&&&0193.&&&&00193 &&&&&&&&&0103065.&&&&00103 065 &&&&&&&&&&&&0534.&&&&00534,0 Oranjestad
 Bonaire &&&&&&&&&&&&0288.&&&&00288 &&&&&&&&&&014006.&&&&0014 006 &&&&&&&&&&&&0246.0300000246,3 Kralendijk
 Curaçao &&&&&&&&&&&&0444.&&&&00444 &&&&&&&&&0180592.&&&&00180 592 &&&&&&&&&&&&0406.0700000406,7 Willemstad
 Saba &&&&&&&&&&&&&013.&&&&0013 &&&&&&&&&&&01424.&&&&001 424 &&&&&&&&&&&&0109.0500000109,5 The Bottom
 Sint Eustatius &&&&&&&&&&&&&034.&&&&0034 &&&&&&&&&&&03100.&&&&003 100 &&&&&&&&&&&&0147.0600000147,6 Oranjestad
 Sint Maarten &&&&&&&&&&&&&034.&&&&0034 &&&&&&&&&&040917.&&&&0040 917 &&&&&&&&&&&01704.&&&&001 704,0 Philipsburg
 Britannia  Anguilla &&&&&&&&&&&&&091.&&&&0091 &&&&&&&&&&013600.&&&&0013 600 &&&&&&&&&&&&0132.&&&&00132,0 The Valley
 Brittiläiset Neitsytsaaret &&&&&&&&&&&&0153.&&&&00153 &&&&&&&&&&027000.&&&&0027 000 &&&&&&&&&&&&0260.&&&&00260,0 Road Town
 Caymansaaret &&&&&&&&&&&&0264.&&&&00264 &&&&&&&&&&060456.&&&&0060 456 &&&&&&&&&&&&0139.0500000139,5 George Town
 Montserrat &&&&&&&&&&&&0120.&&&&00120 &&&&&&&&&&&04655.&&&&004 655 Brades
 Turks- ja Caicossaaret &&&&&&&&&&&&0430.&&&&00430 &&&&&&&&&&032700.&&&&0032 700 &&&&&&&&&&&&&045.&&&&0045,0 Cockburn Town
 Ranska Ranska Guadeloupe &&&&&&&&&&&01780.&&&&001 780 &&&&&&&&&0440000.&&&&00440 000 &&&&&&&&&&&&0249.0100000249,1 Basse-Terre
Ranska Martinique &&&&&&&&&&&01128.&&&&001 128 &&&&&&&&&0400000.&&&&00400 000 &&&&&&&&&&&&0132.&&&&00132,0 Fort-de-France
Ranska Saint-Barthélemy &&&&&&&&&&&&&021.&&&&0021 &&&&&&&&&&&07448.&&&&007 448 &&&&&&&&&&&&0354.0600000354,6 Gustavia
Ranska Saint Martin &&&&&&&&&&&&&053.&&&&0053 &&&&&&&&&&035000.&&&&0035 000 &&&&&&&&&&&&0675.&&&&00675,0 Marigot
 Yhdysvallat  Puerto Rico &&&&&&&&&&&09104.&&&&009 104 &&&&&&&&03989133.&&&&003 989 133 &&&&&&&&&&&&0430.0200000430,2 San Juan
 Yhdysvaltain Neitsytsaaret &&&&&&&&&&&&0346.&&&&00346 &&&&&&&&&0108448.&&&&00108 448 &&&&&&&&&&&&0313.0100000313,1 Charlotte Amalie

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karibia Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.4.2020.
  2. Graham 2009, s. 4–5.
  3. Caribbean Lonely Planet. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  4. Graham 2009, s. 6.
  5. Pico Duarte Summitpost.org. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  6. Graham 2009, s. 6.
  7. Graham 2009, s. 8–9.
  8. Graham 2009, s. 10–11.
  9. Graham 2009, s. 12–13.
  10. Graham 2009, s. 14–17.
  11. Graham 2009, s. 22–23.
  12. Graham 2009, s. 20–21.
  13. Graham 2009, s. 24–25.
  14. a b c d History of the Caribbean Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  15. Haitian Revolution (1791–1804) BlackPast.org. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  16. Spanish American War Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  17. Socialism and Politics Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)
  18. Independence and Territories Caribya!. Viitattu 27.8.2016. (englanniksi)