Edustuksellinen demokratia

Valtiomuodot
Tämä artikkeli on osa Politiikka-luokkaa
anarkia aristokratia autoritarismi demokratia edustuksellinen demokratia suora demokratia despotismi diktatuuri feodalismi itsevaltius kleptokratia korporatokratia krytokratia meritokratia minarkismi monarkia perustuslaillinen monarkia absoluuttinen monarkia oklokratia oligarkia politeia plutokratia tasavalta parlamentaarinen tasavalta presidentialismi sosialistinen tasavalta islamilainen tasavalta teknokratia teodemokratia teokratia islamilainen tasavalta teonomia thalassokratia timokratia totalitarismi tyrannia yksipuoluejärjestelmä sosialistinen tasavalta

Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjät valitsevat edustajia, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä. Yleensä edustuksellisessa demokratiassa edustaja ei ole velvollinen noudattamaan äänestäjiensä tahtoa vaan voi vapaasti harkita, minkä päätöksen tekee. Äänestäjien tahtoa kirjaimellisesti noudattavalla edustajalla sanotaan olevan imperatiivinen mandaatti. Tyypillisesti edustuksellinen demokratia koskee poliittisia yhteisöjä: esimerkiksi äänestäjät äänestävät maansa parlamenttiin ja ylioppilaskuntaan edustajat ja kunnanvaltuustoon valtuutetut. Parlamentti ja hallitus tekevät ja hyväksyvät lait, vallan kolmijako-opin mukaan. Tyypillisesti edustuksellisessa demokratiassa on erikseen valtion päämies, esimerkiksi presidentti tai kuningas, joka joskus voi hyväksyä tai hylätä lakiesityksen ennen kuin se kirjataan laiksi. Kolmantena instanssina on usein myös korkein oikeus, joka valvoo perustuslain toteutumista.

Katso myös

• Suora demokratia