Edustuksellinen demokratia

Osa artikkelisarjaa
Valtiomuodot
Vallan lähde
Demokratia (Kansanvalta) Edustuksellinen Demarkia Kansallinen Keskusteleva Kristillinen Liberaali Ohjattu Puolinainen Sosiaalinen Suora
Oligarkia (Harvainvalta) Anokratia Aristokratia Ergatokratia Gerontokratia Kleptokratia Kritarkia Meritokratia Nookratia Oklokratia Partikratia Plutokratia Stratokratia Teknokratia Timokratia
Autokratia (Itsevaltius) Despotismi Diktatuuri Sotilaallinen Sotilasjuntta Tyrannia
Teokratia (Uskonnollinen valta) Teodemokratia Teonomia Islam Tasavalta
Anarkia (Ei hallitsijaa) Anarkia
Vallan ideologia
Monarkia vs. tasavaltalaisuus (sosio-polittiset ideologiat) Absoluuttinen Direktorinen Legalistinen Parlamentaarinen Perustuslaillinen Presidentaalinen Semipresidentaalinen Sosialistinen
Autoritarismi vs. libertarismi (sosio-taloudelliset ideologiat) Anarkismi Despotismi Distributismi Feodalismi Hyvinvointivaltio Kolonialismi Kommunismi Minarkismi Sosialismi Totalitarismi Tribalismi Yövartija
Globaali vs. paikallinen (geo-kulttuuriset ideologiat) Kommuuni Kaupunkivaltio Hallitustenvälinen järjestö Kansallisvaltio Maailmanhallitus Nationalismi Internationalismi Globalismi
Vallan rakenne
Yhtenäinen Imperiumi Ruhtinaskunta Tasavalta Yhtenäisvaltio
Asiakasvaltio Dominio Liitännäisvaltio Nukkemonarkki Nukkevaltio Protektoraatti Puskurivaltio Riippuvainen alue Satelliittivaltio Vasallivaltio
Federalismi Valtioliitto Liittovaltio Ylikansallinen liitto
Kansainväliset suhteet Mikrovaltio Pienvalta Alueellinen Keskivalta Suurvalta Supervalta Talassokratia

Edustuksellisessa demokratiassa (välillinen demokratia) äänestäjät valitsevat joukostaan edustajia, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä heidän puolestaan. Yleensä edustuksellisessa demokratiassa edustaja ei ole velvollinen noudattamaan äänestäjiensä tahtoa vaan voi vapaasti harkita, minkä päätöksen tekee. Äänestäjien tahtoa kirjaimellisesti noudattavalla edustajalla sanotaan olevan imperatiivinen mandaatti.

Tyypillisesti edustuksellinen demokratia koskee poliittisia yhteisöjä: esimerkiksi äänestäjät äänestävät kansanedustajia maansa parlamenttiin, opiskelijat valitsevat edustajat ylioppilas- tai opiskelijakuntaan ja kuntalaiset edustajansa kunnanvaltuustoon. Parlamentti ja hallitus valmistelevat ja hyväksyvät lait vallan kolmijako-opin mukaan. Usein edustuksellisessa demokratiassa on erikseen valtionpäämies, esimerkiksi presidentti tai kuningas, joka joskus voi hyväksyä tai hylätä lakiesityksen ennen kuin se kirjataan laiksi. Kolmantena instanssina on usein myös korkein oikeus, joka valvoo perustuslain toteutumista.

Katso myös

• Suora demokratia