Nationalismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa. Johonkin kansaan kuuluvat ihmiset ilmentävät nationalistista ajattelutapaa, mikäli he välittävät kansallisesta identiteetistään tai pyrkivät saavuttamaan (tai säilyttämään) itsemääräämisoikeuden.[1]

Nationalismin syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johann Gottfried von Herder otti nationalismi-termin yleiseen käyttöön 1770-luvulla.[2] Hänen näkemyksensä loivat tosin perustan nationalismille pikemminkin kulttuurisena ohjenuorana kuin poliittisena oppina.[3] 1800-luvulla kulttuurinen nationalismi edesauttoi vastaavan poliittisen voiman kehittymistä. Tuolloin nationalismi kohosi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä yhteiskunnallisista ajattelutavoista. Käytännössä se nousi kahdesta pääasiallisesta lähteestä: romantiikalle tyypillisestä tunteen ja identiteetin ylistyksestä sekä siitä – tuolloin liberaalina pidetystä – kansansuvereniteetin vaatimuksesta, että oikeutetun valtion tulee perustua ennemmin kansakuntaan kuin esimerkiksi hallitsijasuvun tai Jumalan valtaan. Sekä romanttinen ”identiteettinationalismi” että liberaali ”kansannationalismi” olivat tuolloin erityisesti keskiluokan liikkeitä.[4]

Benedict Andersonin modernistisen tulkinnan mukaan kansallisvaltioiden suuruuden takia mikä tahansa kansakunta yhteisönä on historiallisesti ja sosiaalisesti rakentuva kuvitteellinen yhteisö, toisin kuin eräät pienemmät yhteisöt, esimerkiksi suku, perhe tai muinaiset ihmisten laumat, koska ihminen ei voi tuntea henkilökohtaisesti kaikkia kansakuntansa jäseniä, mutta kokee silti yhteenkuuluvuutta näiden kanssa. [5]

Nationalismin nousu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen kansallisuusaatteen syntyä on pidetty eräänlaisena vastavaikutuksena myöhäiselle teollistumiselle. Teollistuminen lisäsi painetta yhdenmukaisuuteen ja kansalliseen yhteisöllisyyteen. Ne takasivat riittävän yhtenäisen työvoiman koulutuksen sekä helpottivat työvoiman liikkumista paikasta toiseen. Tapahtumasarja oli samanlainen esimerkiksi Virossa.[6]

Kansallisuusaate auttoi myös nostamaan Suomen ”historiattoman kansan”, tai ainakin sen parempiosaisten ryhmien, itsetuntoa.[7]

Suomen kansallisuusaatteen synnyttämisessä merkittävää roolia esittivät fennistit, kuten Elias Lönnrot, jotka tietoisesti ajoivat muualla syntynyttä nationalismin aatetta myös Suomeen. Snellmann-instituutti kutsuu J. V. Snellmannia muun muassa kansakunnan ”rakentajaksi” ja ”käsikirjoittajaksi”.[8]

Kansallisuusaatetta Suomalaisen Kirjallisuuden seuran tutkijatohtorina tutkiva Kati Mikkola [9] katsoo väitöskirjassaan Tulevaisuutta vastaan. Uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan rakentaminen., että esimerkiksi kansanperinnettä keränneet henkilöt olivat osa ”laajempaa ideologista hanketta, jonka tavoitteena oli muotoilla suomalaisen kansakunnan omakuvaa”. Tällaiset kerääjät eivät hänen mukaansa olleet vain anonyymejä kansalaisia, vaan ”näkemyksellisiä toimijoita”. Hänen mukaansa nykyään keskusteluissa toistuu ”ajatus katoamaisillaan olevasta suomalaisesta yhtenäiskulttuurista”, vaikka ”aikanaan myös suomalaista niin kutsuttua ’yhtenäiskulttuuria’ rakennettiin tietoisesti ja ilmeisen kulttuurisen heterogeenisuuden perustalle”. Hän toteaa tutkimuksensa kohdistuvan ”aikaan, jolloin rakennettiin suomalaiskansallista tulevaisuutta ja sen tarpeisiin kansallista historiaa”. Eurooppalaisen yhtenäiskulttuurin mahdollisessa rakentamisessa ”koululaitoksella ja tiedotusvälineillä on epäilemättä avainasema, kuten suomalaisen identiteetin juurruttamisessa tähän asti”.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nationalism Stanford Encyclopedia of Philosophy. 29.11.2001. Stanford University. Viitattu 6.9.2010. (englanniksi)
  2. Blanning, Timothy: The culture of power and the power of culture: Old regime Europe 1660–1789, s. 259–260. New York: Oxford University Press, 2002. ISBN 978-0198227458. (englanniksi)
  3. Ollitervo, Sakari & Immonen, Kari (toim.): Herder, Suomi, Eurooppa, s. 109–110. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1060. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-793-1.
  4. Nationalism Internet Modern History Sourcebook. 1997. Fordham University. Viitattu 2.9.2010. (englanniksi)
  5. Anderson, Benedict: Kuvitellut yhteisöt: Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. (Imagined communities: Reflections on the origin and spread of nationalism, 1983.) Suomentanut Joel Kuortti. Johdanto: Jouko Nurmiainen. Sivilisaatiohistoria-sarja. Tampere: Vastapaino, 2007. ISBN 978-951-768-187-2.
  6. Allardt, Erik: Yhteiskuntamuoto ja kansallisvaltio. Teoksessa Allardt, Erik & Hall, Stuart & Wallerstein, Immanuel: Maailmankulttuurin äärellä. Toimittaneet Katarina Eskola ja Erkki Vainikkala. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 11. Suomentaneet Jyrki Uusitalo, Erkki Vainikkala ja Maaria Linko. Perustuu Jyväskylän kesän kongressissa 29.6.1988 pidettyihin esitelmiin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1988. ISBN 951-680-039-4.
  7. Saaristo, Kimmo & Jokinen, Kimmo: Sosiologia, s. 204. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28132-8.
  8. http://snellman-instituutti.fi/s/J.%20V.%20Snellman%20kansakunnan%20k%C3%A4sikirjoittajana
  9. http://www.finlit.fi/tutkimus/mikkola_kati.htm
  10. http://www.elore.fi/arkisto/1_10/ajankoht_mikkola_1_10.pdf

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anderson, Benedict: Kuvitellut yhteisöt: Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. (Imagined communities: Reflections on the origin and spread of nationalism, 1983.) Suomentanut Joel Kuortti. Johdanto: Jouko Nurmiainen. Sivilisaatiohistoria-sarja. Tampere: Vastapaino, 2007. ISBN 978-951-768-187-2.
  • Hobsbawm, Eric: Nationalismi. (Nations and nationalism since 1780: Programme, myth, reality, 1990.) Suomentaneet Jari Sedergren, Jussi Träskilä ja Risto Kunnari. Sivilisaatiohistoria-sarja. Tampere: Vastapaino, 1994. ISBN 951-9066-73-X.
  • Orwell, George: Nationalismista (Notes on nationalism, 1945). Suom. kokoelmassa Kun ammuin norsun ja muita esseitä. (Valikoima kokoelmasta The collected essays, journalism and letters of George Orwell 1–4.) Suomentanut Jukka Kemppinen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12670-5.
  • Pakkasvirta, Jussi & Saukkonen, Pasi (toim.): Nationalismit. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-29186-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.