Keskustelu:Nationalismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

"Rotu" oli lainausmerkeissä siksi, että se on käsitteenä (siis jossa muodossa sitä käytettiin nationalistisessa kansallisen olemassaolon retoriikassa) pseudotieteellinen, eikä vastaa nykyistä "rotu"-käsitteen käyttötapaa. Englanninkielisessä wikipediassa artikkelissa en:race käytetään historiallisesti usein samaa lainausmerkkeihin laittoa.JP 21:42 kesä 29, 2004 (UTC)

Minusta se voisi kyllä olla ihan ilman lainausmerkkejä ja rotu-artikkelissa selvenneittäisiin käsitettä. Yleensä lainausmerkkejä käytetään 1. lainauksiin, 2. osoittamaan, että sanaa on käytetty tavanomaisesta poikkeavassa merkityksessä 3. teosten nimissä selventämään niitä muusta tekstistä. Kahkonen 10:00 kesä 30, 2004 (UTC) muokkaus: Kahkonen 11:18 kesä 30, 2004 (UTC)
Joo, ei tämä minulle mikään kynnyskysymys ole, mutta eikö tuossa sitten täyty juuri tuo kakkoskohta?JP 11:43 kesä 30, 2004 (UTC)
Ei ihan. Kyllä tuota 'rotu'-sanaa on käytetty juuri siinä merkityksessä. Kahkonen 12:06 kesä 30, 2004 (UTC)

......

Tästä rotuasiasta vielä jonkun verran. Tekstissä on ilmoitettu, että genetiikka olisi kumonnut rotujaottelun. Minun mielestäni tämä on mutkien suoraksi vetämistä. Genetiikka on kumonnut ajatukset yli-ja aliroduista ja erilaiset kieliin perustuneet rodut. Mutta toisaalta samaan aikaan nykyään on menossa kansojen geenikartan paikantaminen. Y-kromosomeja vertaillaan ja yritetään löytää kansojen geneettisiä alkulähteitä ja rodullisia yhtäläisyyksiä. Luin tästä mm. Tieteen Kuvalehdestä.

Sitten kuulin radiosta Ylen Ykköseltä kuinka eräs muistaakseni kansatieteen ja etnologian professori kertoi siitä, että suomalaiset ovat itseasiassa suomalais-ugrilaisen kielen omaksunut germaaniROTUun kuuluva kansa. Hän kumosi lopullisesti teoriat suomalaisten itä-balttilaisesta rotu-alkuperästä. Hän avoimesti kuvaili suomalaisten germaanisten rotupiirteiden eroavaisuuksista Siperian suomalaiskansoihin. Tämä oli aivan asiallinen keskustelu ja kyseinen professori oli luennoinut tästä aiheesta. Tämä kaikki on siis pohjautunut nyky-genetiikkaan. Tulee muistaa, että nyky-genetiikalla ei ole yhtenäistä kantaa rotuihin. Joten tuollainen väite, että genetiikka olisi kieltänyt rotujen olemassaolon on mielestä neutraaliton ja propagandistinen. Siitä ei ole yhtä selvää nyky-genetiikan mielipidettä. Osa tutkijoista puhuu avoimesti esim. germaanirodusta, niin kuin em. professori, ja ei pidä sitä minään tabuna. Joku taas kieltää niiden olemassaolon, kun taas joku pitää sitä poliittisesti epäkorrektina aiheena ja tabuna, muttei kiellä rotujen olemassaoloa. Yhtä monta tulkintaa kuin tiedemiestäkin. Kiinnostava aihe. --Smörre 18. helmikuuta 2006 kello 23.10 (UTC)


Mites sellaiset hakusanat kuin patriotismi ja isänmaallisuus? Niitä ei ole nyt ollenkaan.

Sanoisin että aika höpö- ja mutu-artikkeli tällä hetkellä. Joku valtio-opin tai poliittisen historian tuntija saisi perata tekstin, vaikka tuo Hobsbaw'n kirja apunaan. Myös kieliasun kohennusta toivovan kyltin voisi kenties asettaa esiin. Crash 5. kesäkuuta 2006 kello 16.44 (UTC)

Kansallismielisyys ja nationalismi[muokkaa wikitekstiä]

Nyt on artikkelit kansallismielisyys ja nationalismi. Nuo kannattaisi yhdistää, koska ovat sama asia. --SM 20. helmikuuta 2006 kello 13.45 (UTC)

Mielestäni ne eivät ole aivan sama asia, joten niitä ei tulisi yhdistää. Isänmaallisuudella, patriotismilla, kansallismielisyydellä ja nationalismilla on kaikkilla jotain eroa. Kansallismielisyys on mielestäni lähinnä kansallismielisyyttä omaa kansaansa kohtaan, mutta ei välttämättä globaalia. Esim. kansallismielinen saattaa ajaa oman maansa itsenäisyyttä tai etuja, muttei tee näin globaalisti jokaisen kansan suhteen. Nationalismin globaaliin aatteeseen vannova kannattaa globaalia kansojen itsemääräämisoikeutta. Itse kyseisten aatteiden kannattajana ja niistä paljon lukeneena olen ymmärtänyt asian näin. Kansallismielisyys omaan kansaan kohdistuvaa, nationalismi globaalia. Kansallismielisyyden nimissä esim. voidaan hävittää toista kansaa, muttei nationalismin, koska nationalismi kannattaa kansojen itsemäärämisoikeutta.

Sitä paitsi artikkelien "nationalismi" ja "kansallismielisyys" sisältö ja ote aiheeseen ovat erilaiset. Nationalismi artikkelissa aihetta on enemmän käsitelty -isminä. Sitä paitsi pidän enemmän kansallismielisyys-artikkelista kuin nationalismi, vaikka tynkä onkin :) --Smörre 18. maaliskuuta 2006 kello 17.27 (UTC)

Käsitteillä saattaa olla se hienoinen ero, että kansallismielisyys on ikäänkuin käytäntö, ja nationalismi teoria, mutta sillä perusteella pitäisi tehdä omat artikkeli "oikeistosta" ja "oikeistolaisuudesta". Esittämästäsi erottelusta en sen sijaan ole samaa mieltä; nationalistitkin keskittyvät yleensä oman kansansa oikeuksiin, eivät ainakaan välttämättä muihin. Kansallismielisyys-artikkelin määritelmä oli lisäksi hyvin kyseenalainen rajaten fasistit ja muut imperialistiset kansallismieliset pois. Yhdistin. --ML 31. toukokuuta 2006 kello 12.23 (UTC)

"Nationalismin puolustajat voivat esimerkiksi Suomessa perustella kantaansa sanomalla, että isänmaallinen henki oli tärkeä Neuvostoliittoa vastaan käydyissä sodissa. Usein sortajia vastaan on taisteltu kansallisuusaatteen nimissä.". Mutta ne sodat liittyivät suursotaan, jota voidaan pitää suurelta osin nationalismin alkuunpanemana (neuvostokommunismiakin on ainakin joskus, etupäässä oikeistopiireissä, tulkittu isovenäläisen nationalismin ilmentymäksi). Artikkelin tapa käsitellä aihetta on muutenkin jotenkin naiivinpuoleinen. --ML 5. kesäkuuta 2006 kello 09.34 (UTC)

Ainakin tuommoista argumenttia usein tarjotaan, joten se sinänsä kuuluu esittää artikkelissa (ei sillä ole mitään tekemistä artikkelin sisällön kanssa, onko artikkelin väitteet hyviä vai huonoja - oleellista on, mitä aiheesta on sanottu). Tuo "sortajia" sana voi mennä hieman NPOV:n puolelle. Voisi kirjoittaa "Nationalistit sanovat, että ulkoista uhkaa vastaan on usein taisteltu kansallisuusaatteen nimissä". --128.214.200.98 5. kesäkuuta 2006 kello 09.38 (UTC)
Toki sen voi esittää, mutta pitäisi esittää (toisessa kohdassa) myös asian kääntöpuoli, eli että että myös se sortava osapuoli puolustaa toimintaansa varsin usein nationalismilla tai sitä lähellä olevilla ajatusmalleilla. Nationalismin ydinongelma, eli se että jonkun kansan nationalistisilla perusteilla ajamat tavoitteet ovat enemmän kuin usein ristiriidassa jonkun toisena kansan nationalismilla perustelemien tavoitteiden kanssa, pitäisi jotenkin esittää. --ML 5. kesäkuuta 2006 kello 09.43 (UTC)
Just do it --128.214.200.98 5. kesäkuuta 2006 kello 09.47 (UTC)

Nationalismi puolesta ja vastaan- osio[muokkaa wikitekstiä]

Mitä hemmetin järkeä koko kyseisellä "puolesta ja vastaan"-osiolla on? Nationalismi on aivan tavallinen ideologia siinä missä liberalismi ja sosialismikin. Näissä kummassakaan aatteessa ei ole vastaavaa osiota. Minkä takia siis juuri nationalismiin on pistetty tällainen osio? Ei wikipedian tehtävänä ole kertoa eri puolten kannanottoja vaan kertoa ideologia sellaisena puhtaasti kuin se on, fakta faktan perään. Koko osion saisi poistaa tai sulauttaa tekstiin kunnolla. Wikipediasta tietoa hakeva osaa itse päättää kannattaako kyseisen ideologian periaatteita ja ajatuksia vai ei, ei siihen tarvita Wikipediaa viisastelemaan. Muutenkin koko artikkelia ja sen työstämistä leimaa nykyajan liberalistinen, monikultturistinen ja antinationalistinen henki, mitä näiden keskustelujen pohjalta olen huomannut. En väitä, että artikkeli pitäisi tehdä nationalismin näkökulmasta, mutta tässä artikkelissa nationalismiin ei suhtauduta vakavasti otettavana ideologiana vaan ollaan kokoajan jumiuduttu naiiveihin fraaseihin ja kriittiseen näkökulmaan.

Muutenkin koko jauhaminen nationalismin sodista on aivan turhaa ja naiivia, esimerkiksi tässä turhassa ja tyhmässä "puolesta ja vastaan"-kohdassa. Jokaiseen ideologiaan kytkeytyy sotia ja ideologioiden puolesta taistellaan aina. Isänmaan ja kansan puolustamista sodalla on käytetty syynä jo kauan ennen nationalismiakin. Vanhaa sosialistista propagandaa sellainen "nationalismi aiheuttaa sotia"-fraasi. Se on aiheuttanut sotia siinä missä liberalismi ja sosialismikin. Ideologiana nationalismi on aivan muuta kuin toista maata vastaan sotiminen. PS. Lisäksi tekstissä sanotaan "Suomessa monet pitävät isänmaallisuutta hyveenä". Eikö isänmaallisuus ole ollut hyve jo antiikin ajoista lähtien? Tuskin kukaan suomalainen isänmaanpetosta eli esim. vieraan vallan maahantunkeutumista tukevaa toimintaa suosii. --Smörre 12. heinäkuuta 2006 kello 23.18 (UTC)

Juu varmaan liberalismi on aiheuttanut sotia ja liittynyt niihin ihan samalla tavalla kuin nationalismi. Se että nationalismi on ollut monien syiden ainakin osittain taustatekijä, lähentelee sinänsä faktaa (esim. [1]). Mutta tuollaisissa puolesta/vastaan-osioissa ei ole tarkoitustaan ottaa kantaa argumenttien pätevyyteen, vaan kertoa mitä on esitetty. --ML 26. helmikuuta 2007 kello 13.34 (UTC)

Kummallinen ajatusmaailma, mikäli ajattelee aatteiden aiheuttavan sotia. Sotia syntyy silloin kun kahden eri poliittisen enklaavin edut ovat niin ristiriitaiset, että molemmat katsovat sotimisen paremmaksi vaihtoehdoksi kuin suostumisen vastapuolen vaatimuksiin. Aatteet eivät ole olioita sinänsä. Edelleen johdonmukaisesti toteutettuna nationalismilla voidaan myös perustella sodan vastustamista, mikäli sodassa on kyse itsenäisen kansakunnan sisäisiin asioihin puuttumisesta. 62.240.95.190 27. tammikuuta 2011 kello 20.17 (EET)

Tämä on oikeastaan kyllä väärä paikka keskustella aiheesta, mutta tosiasia on, että konfliktitutkimuksessa on usein päädytty korostamaan myös maailmankuvallisten tekijöiden merkitystä konfliktien puhkeamisessa. Eivät poliittiset enklaavit ole rajattoman rationaalisia ja instrumentaalisia toimijoita sillä tavoin kuin väitteesi edellyttää.--Kaikenlaisia 27. tammikuuta 2011 kello 20.21 (EET) Edit No joo taisitkin ajaa takaa sitä, että aate ei ole toimija lainkaan. Mutta miten siten pitäisi ilmaista se, että sotaisakaan ideologia ei aiheuta sotia (vain toimija voi aiheuttaa), mutta sotaisa ideologia kasvattaa sodan todennäköisyyttä? Menee mutkikkaaksi.

Miksi vastaan-argumentit ovat ennen puolesta-argumentteja? Eikös olisi kohteliasta olla toisinpäin? Skylark 8. tammikuuta 2009 kello 16.13 (EET)

Ja miksi aatteiden selvää yhteyttä sotiin ei voi todeta? Nationalismiin liittyy yleensä voimakas valtion täydellisen suvereniteetin ajaminen, omien sotavoimien hankkiminen, 'oman' kansan edun ajaminen, kaikkien omaan kansaan määriteltyjen sotaan mukaan pakottaminen jne? Ennen nationalismia ei sodissa pahemmin kunniaan, 'vapauteen' jne vedoten edes yritetty saada rahvasta massaa sotaan mukaan, vaan sen hoitivat enemmänkin palkatut ammattilaiset. Jos katsotte esimerkiksi YK:n ihmisoikeussopimusta, jonka ovat hyvinkin kansallismieliset maat selvästi keskenään omaksi parhaakseen sopineet, niin sotaan pakotus on kielletty, paitsi jos pakottajana on valtio ja pakotettava toiminta on luonteeltaan militaristista valtion 'hyväksi'. YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimus toteaa: "3. a) Ketään ei saa vaatia suorittamaan pakkotyötä tai muuta pakollista työntekoa; .... c) Tämän kohdan mukaisella pakkotyöllä ei tarkoiteta: ... ii) mitään asepalvelun luonteista palvelusta"

En tiedä millaista itsepetosta oikein pitää harrastaa kieltääkseen nationalismin selvän vaikutuksen osallisena massojen pakotukseen mukaan sotiin. Miksette ole vastustamassa Saksan lakeja, joissa natsismi (selvästi tähän liittyvä aate) on enemmän ja vähemmän suoraan kielletty?

Esimerkiksi Ranskan ja Venäjän toiminta ennen I maailmansotaa on hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisiä ajetaan tarkoituksella nationalismin jne avulla toisiensa puolelle ja toisia vastaan.

Voisiko engl kielisestä artikkelista ottaa taas mallia? Kritiikki omassa kohdassaan, ja kokonainen anti-nationalismi-artikkelikin löytyy. Varmasti tyydyttäisi kaikkia osapuolia, sillä tästä aiheesta ei tule todennäköisimmin saamaan koskaan objektiivista artikkelia aikaan johtuen hyvinkin nationalismin aatepohjaisuudesta, joten miksi ei sitten voisi mielipiteitä esittää molempiin suuntiin? (Jos nationalismista artikkelin tekee niin todennäköisesti mielipide siinä on aina nationalismin puolesta, miksei myös vastaan?)--Ioooi 9. maaliskuuta 2011 kello 19.59 (EET)

Minkäs takia muuten Isänmaallisuus-artikkeli on käytännössä hyvinkin kriittinen kyseistä aatetta kohtaan, mutta nationalismia käsittelevässä artikkelissa ei mainita sanallakaan asian huonoista puolista? Esimerkiksi Einsteinin näkemys nationalismista lastentautina / lapsellisena tautina ja "maailman tuhkarokkona" kertoo jotain. (" Nationalism is an infantile disease. It is the measles of mankind. ") Mielestäni artikkeli on tällä hetkellä lähes ääri-nationalistinen siinä mielessä, että se vaikenee huonoista asioista / mielipiteistä ja tuo esiin vain "hyviä".--Ioooi 9. maaliskuuta 2011 kello 23.23 (EET)

Artikkelin tila...[muokkaa wikitekstiä]

Smörren lisäykset varsinkin II-maailmansodan jälkeisestä tilanteesta ansaitsivat radikaalisuudessaan ja esseimäisyydessään revertin varsinkin kun lähteiden puutteesta on jo aiemmin valitettu. --ML 14. syyskuuta 2006 kello 20.01 (UTC)

En sanoisi, että isänmaallisuus on ollut hyve Antiikin ajoista lähtien. Keskiajasta kansallisuusaatteen muodikkuuteen saakka (1800-luvulla) suurimmalle osalle eurooppalaisista oli tärkeintä uskonto ja lojaliteetti omaa yhteisöää kohtaan. Valtio oli se, joka keräsi verot. Käsite "isänmaa" liittyy lähinnä romantiikkaan.

Kansallisuusaate on aate siinä missä muutkin. Näin meistä jokainen voinee vapaasti päättää kannattaako sitä vai ei ja mitä mieltä on siitä valtiosta, johon on sattunut syntymään. L.A.A 88.115.206.75 6. joulukuuta 2006 kello 12.39 (UTC)

Suomalaisten ja karjalaisten ero[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa suomalaiset ja karjalaiset on esitelty tapauksena, jossa etninen ero tai jako kahdeksi kansaksi on syntynyt uskonnon erilaisuuden vaikutuksesta. On kuitenkin kyseenalaista, ovatko suomalaiset ja karjalaiset koskaan olleet samaa kansaa. Jo esihistoriallisena aikana, ennen kristinuskon omaksumista, oli olemassa muinaissuomalaisia heimoja ja näistä erillinen muinaiskarjalainen heimo. Voidaan kyllä arvailla, että ehkä uskonnon erilaisuus myöhemmin esti karjalaisten ja suomalaisten sulautumisen yhdeksi kansaksi. 193.65.112.51 2. marraskuuta 2006 kello 13.53 (UTC)

Kenen mukaan?--217.112.249.156 1. marraskuuta 2007 kello 08.39 (UTC)


Kuvitteellisen yhteisön lähde, yhteisön koon merkitys[muokkaa wikitekstiä]

Toteamus suomen kansasta kuvitteellisena yhteisönä oli poistettu lähteen puuttumiseen vedoten. Aikooko muokkaaja poistaa kaikki tieteessä ~yleisesti hyväksytyt väitteet wikipediasta mikäli niihin ei ole jokaiseen lähdettä laitettu? Tarvitseeko esimerkiksi tiedolle auringon nousemisesta joka päivä lähdettä?

Kyseisen tiedon lähteestä olisi suht helposti löytänyt linkitettyjen artikkeleiden kautta. Dunbarin ja Andersonin teoriat lienevät alkuperäisin lähde. Jo seuraavassa kappaleessa Mikkolan höpinät komppaavat samaa : aikanaan myös suomalaista niin kutsuttua ”yhtenäiskulttuuria” rakennettiin tietoisesti ja ilmeisen kulttuurisen heterogeenisuuden perustalle --Ioooi 10. toukokuuta 2011 kello 18.50 (EEST)

Laitoin lisäksi pyydetyn selvennyksen kansallisvaltion koon merkityksestä suomen kansaan kuviteltuna yhteisönä. Luulisin että mitään pitkää selvennystä tähän kohtaan ei kannata luoda, sillä artikkeli on jo kyseisen kohdan osalta pitkä ja sekava. Linkit toimivat hyvin, eiköhän itse kukin osaa käydä lukemassa asiaan liittyvät muut wikipedia-artikkelit / dunbarin tutkimukset tms jos todella kiinnostaa. Tulkinta kuvitteellisesta yhteisöstä on kuitenkin niin tärkeä & vallalla oleva, että siitä on jotain hyvä tässä mainita. --Ioooi 10. toukokuuta 2011 kello 19.06 (EEST)

Eiköhän Andersonin ym. teoriat kansakuntien luomisesta nationalismin keinoin kannattaisi käsitellä tässä artikkelissa ihan omana osionaan, eikä yrittää epäsuorasti viitata niihin suomalaista nationalismia käsittelevässä kohdassa. Se on aika kömpelöä ja vaikeuttaa ymmärtämistä. Olen samaa mieltä, että niistä tulee kertoa tässä artikkelissa, mutta juuri tuo kohta ei liene siihen erityisen sopiva. Oletan, että lähteeksi merkitsemässäsi Andersonin klassikossa ei puhuta Suomesta, joten kyseessä on harhaanjohtava lähdeviite. Mieluummin oma osio ko. aiheelle. --Risukarhi 10. toukokuuta 2011 kello 19.13 (EEST)
Niin kyllähän tuo kuvitteellisen yhteisön luonne on kaikkien kansakuntien eikä vain Suomen ominaisuus, joten sen esittäminen vain Suomen yhteydessä on jokseenkiin epärelevanttia. Siinä menevät niin sanotusti puurot ja vellit sekaisin.--Urjanhai 10. toukokuuta 2011 kello 19.20 (EEST)
Kun taas nationalismista yleensä puhuttaessa tuo on aivan relevantti ja tarpeellinen näkökulma, joka on syytä tuoda esille. Eli sinne yhtä väliotsikkoa ylemmäs.--Urjanhai 10. toukokuuta 2011 kello 19.24 (EEST)
Ja mikä tuo toinen lähdeviite nyt on olevinaan? Linkki englanninkieliseen artikkeliin, joka kertoo uudesta kädellisten aivokuorta koskevasta tutkimuksesta. Ei siinäkään puhuta sanakaan suomalaisesta kansakunnan rakentamisesta 1800-luvulla. Ei sitä voi tuon virkkeen lähteeksi laittaa. --Risukarhi 10. toukokuuta 2011 kello 19.21 (EEST)
Jos koko artikkelin saisit jotenkin lukuusi niin homma nimenomaan käsittelee ihmisyhteisöjen kokoa. Laitoin sen siihen siksi, että kyseessä on ns perustavinta laatua oleva lähde kyseisen asian suhteen. Ja minulta nimenomaan pyydettiin lähdettä siihen, että miksikö muka kansakuntien kyseessä ollessa niiden koko olisi jotenkin relevantti perusteena yhteisön kuvitteellisuudelle. Nyt siinä ei sitten ole taas mitään lähdettä perusteena ko asialle, tuleekohan pian taas joku ja poistaa maininnan lähteettömänä? Minkäslainen lähde siihen sitten kelpaisi jos ei Dunbarin alkuperäisartikkeli englannin kielellä uppoa?--Ioooi 10. toukokuuta 2011 kello 22.01 (EEST)
Kuten Urjanhai yllä toteaa, jos halutaan puhua jostain ilmiöstä, joka on kaikkien ihmisten (ja jopa kaikkien kädellisten) yhteinen ominaisuus, niin silloin suomalaista nationalismin historiaa käsittelevä jakso ei ole sen oikea paikka artikkelissa. Urjanhai siirsikin lauseen sopivampaan paikkaan. Jos sen jostain irrationaalisesta syystä olisi ollut pakko jäädä tuohon Suomi-osioon, niin silloin olisi istunut sellainen lähde, jossa olisi puhuttu edes jotain Suomesta (kuten tuo Mikkolan teksti). Jos olet noin perehtynyt aiheeseen, voisit saman tien kirjoittaa artikkeliin oman osion (näytät tosin jo kirjoittaneen samasta aiheesta aika runsaasti artikkeliin Kansallisvaltio, mutta onhan se tietysti relevanttia täälläkin). --Risukarhi 11. toukokuuta 2011 kello 10.01 (EEST)

Kaiken kaikkiaan aiheesta on sen verran hyvää peruskirjallisuutta suomeksikin, että sen avulla tästä saisi ihan kelpo artikkelin. Nyt on vaivana pienoinen hajanaisuus ja irrallisuus.--Urjanhai 10. toukokuuta 2011 kello 20.15 (EEST)

Nationalismin kritiikki, Anti-nationalismi[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni engl-kielisessä nationalism-artikkelissa on hyvin järjestetty nationalismin kritisointi tekemällä suoraan Anti-Nationalism-artikkeli alkuperäisen lisäksi. Mallia voisi ottaa, luoda samantyyppisen Anti-Nationalismi-artikkelin suomen kielellekin ja sitten laittaa eri mielipideryhmien nationalismi-kritiikki sen yhteyteen.--Ioooi 10. toukokuuta 2011 kello 19.10 (EEST)

Nationalismi vain osa kansallismielisyyttä[muokkaa wikitekstiä]

Mikäli tämä artikkeli nationalismista kuvaa kaikkea kansallisuusaatetta tai kansallismielisyyttä, on artikkeli nimettävä uudelleen. Nationalismi on äärikansallismielisyyttä samoin kuin esimerkiksi islamismi on ääri-islamilaisuutta. --85.76.70.224 10. marraskuuta 2014 kello 04.41 (EET)

Niin kauan kuin pysytään vain mielipiteiden tasolla, voidaan myös sanoa, että islamismi on sitä oikeaa islamia ja maltillinen islam on vain sen vesitetty ja maallistunut versio. Mutta jotta tähän nationalismin ja kansallismielisyyden eroon saataisiin jotain selvyyttä, onko sinulla esittää lähde tai mielellään jopa useita lähteitä mielipiteesi tueksi? Wikipediassa kuitenkin periaatteessa nojaudutaan hyvin lähteistettyyn tietoon. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 14.48 (EET)
Ismithän ovat aina äärisuuntauksia: reaali(nen) vs. realismi, kapitaali(nen) vs. kapitalismi, sosiaali(nen) vs. sosialismi, kommuuni/kommunaali vs. kommunismi, optimi/optimaalinen vs. optimismi jne. --85.76.82.48 12. marraskuuta 2014 kello 04.23 (EET)
Niin tai näin, jos näkemyksesi nojaa tukevasti lähteisiin, käytä niitä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 04.39 (EET)
Ismi-päätteellä ei ole mitään tekemistä äärisuuntausten kanssa.--193.111.119.176 12. marraskuuta 2014 kello 12.30 (EET)
Usein kai nationalistinen = kansallismielinen? --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 12.46 (EET)
Kuvataiteessa ainakin "ismi" on usein suuntaus tai ryhmä, johon kuuluu monta toisensa tuntevaa taiteilijaa ja joskus jonkinlainen manifesto tai ainakin yhteinen suunta. Esimerkiksi 1800-luvulla joku keksi alkaa maalata täpliä, kunnes siitä tuli taidesuuntaus nimeltä pointillismi. Tai jotkut alkoivat ihailla antiikin arkkitehtuuria, ja sitten syntyi uusklassismi. Ehkä nationalismiin liittyy sitten jotain sellaista tietoista suuntaa tai yhdenmukaisuutta, joka tekee siitä suomen kielessä eri asian kuin kansallismielisyys, en osaa sanoa. --Savir (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 13.05 (EET)
Myös on isänmaallisuus eli patriotismi, joka ei ole ehkä niin kiihkeää. Orwell on kirjoittanut nationalismin ja patriotismin eroista esseen. --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 13.09 (EET)
Ei sellaista merkityseroa todellisuudessa ole.--193.111.119.176 12. marraskuuta 2014 kello 13.18 (EET)

Kansallisvaltiot[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa voisi olla enemmän kansallisvaltioista. --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 02.41 (EET)

Suomalainen nationalismi[muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisesta nationalismista pitäisi tehdä oma sivu, kuten en:Finnish nationalism.--2A00:1D50:3:0:F8AA:25A:7EE5:9420 2. lokakuuta 2019 kello 14.31 (EEST)

Hankamäen määritelmä nationalismin ja kansallismielisyyden eroista[muokkaa wikitekstiä]

Joku ip-käyttäjä halusi poistaa Jukka Hankamäen antaman määritelmän nationalismin ja kansallismielisyyden erosta suomen kielessä. Palautin sen, koska Hankamäki on sentään filosofian tohtori ja perehtynyt aiheeseen. Teksti vaikutti myös neutraalilta, ja myös sanojan nimi oli asiaankuuluvasti annettu. Miten kohdan poistoa voisi perustella? Minusta siihen voisi pikemminkin lisätä muidenkin antamia määritelmiä. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 11.35 (EET)