Venäläistäminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eetu Iston teos Hyökkäys vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi.

Venäläistäminen tarkoittaa pyrkimystä, jossa Venäjän vallan olevat kansat pyritään assimiloimaan Venäjän valtaväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.[1] Nykysuomen sanakirjan määritelmän mukaan venäläistäminen tarkoittaa venäläiseksi tai venäjänkieliseksi tekemistä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa venäläistämistä on yritetty ensimmäisen sortokauden ja toisen sortokauden aikaan. Myös Viroa, Latviaa ja Liettuaa venäläistettiin, kun Neuvostoliitto miehitti niitä 1940-luvulta 1990-luvulle. Neuvostoliiton aikana venäläistämistä tapahtui myös monissa muissa Neuvostoliiton tasavalloissa.

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) keskuskomitea teki syksyllä 1978 salaisen päätöksen venäjän kielen opetuksen tehostamisesta neuvostotasavalloissa. NKP:n päätöksen pohjalta Viron kommunistinen puolue teki samansisältöisen päätöksen 19.12.1978.[3]

Venäläistämispyrkimystä on esiintynyt Neuvostoliiton hajottuakin monissa Itä-Euroopan maissa, kuten Valko-Venäjällä, Georgiassa, Ukrainassa ja Moldovassa. Toisaalta useissa maissa on suuria venäjänkielisiä vähemmistöjä, jotka aiheuttavat konflikteja maan pääväestön kanssa. Venäjä on useassa tapauksessa puuttunut myös sotilaallisesti näihin kiistoihin. Tämä on ollut myös yksi vuoden 2014 Krimin kriisin ja vuonna 2014 alkaneen Itä-Ukrainan sodan syistä.

Venäjän miehitettyä Krimin esimerkiksi tienviittoja oli määrä uudistaa poistamalla niistä ukrainan ja englannin kieltä ja korvaamalla ne venäjän kielellä.[4]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Encyclopedia: Russification
  2. Nykysuomen sanakirja. Kuudes osa. Ts-Ö kaino.kotus.fi.
  3. Sinilind, Sirje: Viro ja Venäjä. Huomioita Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikasta Virossa 1940-1984, s. 39. ALEA-KIRJA, 1985. ISBN 951-9272-97-6.
  4. Venäläistäminen etenee: Ukrainankieliset kyltit pois Krimiltä mtvuutiset.fi. 24.6.2014. Viitattu 7.12.2021.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Simanainen, Mari: Kenraalikuvernööri Mensikov : Suomen puolustaja vai venäläistäjä?. Ajankohta : poliittisen historian vuosikirja, 2006, s. 19-48. Helsinki: Helsingin yliopisto. ISSN 1236-9039.
  • Staliunas, Darius: Making Russians : meaning and practice of russification in Lithuania and Belarus after 1863. Amsterdam: Rodopi, 2007. ISBN 9789042022676. (englanniksi)