Neuvostotasavalta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Käsittelee vain Neuvostoliiton hallintorakennetta, vaikka neuvostotasavaltoja on ollut muuallakin ja aiemminkin.

Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyh. SNT[1]) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyhennettynä Neuvostoliittoa. Liittovaltion hajotessa 1991 neuvostotasavaltoja oli käytännössä 15, joista jokaisessa oli oma kommunistinen puolueensa lukuun ottamatta Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa (SFNT) aina vuoteen 1990.

Neuvostoliiton perustuslain mukaan neuvostotasavalloilla oli oikeus erota Neuvostoliitosta. Käytännössä tämä oli mahdotontaselvennä, mutta neuvostovallan heikennyttyä ja ennen kaikkea konservatiivisten kommunistien vallankaappauksen epäonnistuttua 1991 SNT:t pääsivät itsenäistymään Neuvostoliitosta, jonka purkanut sopimus 11 SNT:n välillä synnytti alueellisen järjestön, Itsenäisten valtioiden yhteisön.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostotasavallat vuosina 1956–1991: 1. Venäjän SNT, 2. Ukrainan SNT, 3. Valko-Venäjän SNT, 4. Uzbekistanin SNT, 5. Kazakstanin SNT, 6. Georgian SNT, 7. Azerbaidžanin SNT, 8. Liettuan SNT, 9. Moldovan SNT, 10. Latvian SNT, 11. Kirgisian SNT, 12. Tadžikistanin SNT, 13. Armenian SNT, 14. Turkmenistanin SNT, 15. Viron SNT.

Monissa kielissä koko nimen sanajärjestys on toisin kuin suomessa, kuten englannissa Soviet socialist republic (SSR), venäjässä советская социалистическая республика (ССР), sovetskaja sotsialistitšeskaja respublika (SSR) ja virossa nõukogude sotsialistlik vabariik (NSV) eli ”neuvostojen sosialistinen tasavalta”.

Neuvostoliiton neuvostotasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Osaksi Neuvostoliittoa Asukasluku (1989) Asukasluku / Neuvostoliiton asukasluku (%) Pinta-ala (km²) (1991) Pinta-ala / Neuvostoliiton pinta-ala (%) Asukastiheys / km² Pääkaupunki Itsenäinen valtio Karttanumero
 Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta 1922 147 386 000 51,40 17 075 200 76,62 8,6 Moskova  Venäjä 1
 Ukrainan SNT 1922 51 706 746 18,03 603 700 2,71 85,6 Kiova  Ukraina 2
 Uzbekistanin SNT 1924 19 906 000 6,94 447 400 2,01 44,5 Taškent  Uzbekistan 4
 Kazakstanin SNT 1936 16 711 900 5,83 2 727 300 12,24 6,1 Almaty  Kazakstan 5
 Valko-Venäjän SNT 1922 10 151 806 3,54 207 600 0,93 48,9 Minsk  Valko-Venäjä 3
 Azerbaidžanin SNT 1936 7 037 900 2,45 86 600 0,39 81,3 Baku  Azerbaidžan 7
 Georgian SNT 1936 5 400 841 1,88 69 700 0,31 77,5 Tbilisi  Georgia 6
 Tadžikistanin SNT 1929 5 112 000 1,78 143 100 0,64 35,7 Dušanbe  Tadžikistan 12
 Moldovan SNT 1940 4 337 600 1,51 33 843 0,15 128,2 Chișinău  Moldova 9
 Kirgisian SNT 1936 4 257 800 1,48 198 500 0,89 21,4 Frunze  Kirgisia 11
 Liettuan SNT 1940 1, 1944 2 3 689 779 1,29 65 200 0,29 56,6 Vilna  Liettua 8
 Turkmenistanin SNT 1924 3 522 700 1,23 488 100 2,19 7,2 Ašgabat  Turkmenistan 14
 Armenian SNT 1936 3 287 700 1,15 29 800 0,13 110,3 Jerevan  Armenia 13
 Latvian SNT 1940 1, 1944 2 2 666 567 0,93 64 589 0,29 41,3 Riika  Latvia 10
 Viron SNT 1940 1, 1944 2 1 565 662 0,55 45 226 0,20 34,6 Tallinna  Viro 15

Muut Neuvostoliiton neuvostotasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosialistinen neuvostotasavalta Olemassaoloaika Pinta-ala (km²) Pääkaupunki Liitettiin Kartta Tietoa
Abhasian SNT 1921–1931 8 600 km² Suhumi  Georgian SNT Abhasian SNT liitettiin pian perustamisensa jälkeen 1921 sopimustasavaltana Georgian SNT:aan ja edelleen Transkaukasian SNT:aan, muutettiin autonomiseksi SNT:ksi 1931.
Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta 1922–1936 186 100 km² Tbilisi  Armenian SNT
 Georgian SNT
 Azerbaidžanin SNT 		Transkaukasian SNT muodostettiin 1922 Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian SNT:ista, jaettiin takaisin kolmeksi SNT:ksi 1936.
Horezmin SNT 1923–1925 62 200 km² Hiva  Uzbekistanin SNT
 Turkmenistanin SNT 		Horezmin SNT jaettiin Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:ien kesken.
Buharan SNT 1924–1925 182 193 km² Buhara  Uzbekistanin SNT
 Turkmenistanin SNT 		Buharan SNT jaettiin Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:ien kesken.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta 1940–1956 172 400 km² Petroskoi  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta Karjalais-suomalainen SNT palautettiin Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi Karjalan autonomiseksi SNT:ksi.

Sosialistisen Bulgarian kommunistijohtaja Todor Živkov ehdotti 1960-luvun alussa maansa liittämistä osaksi Neuvostoliittoa sosialistisena neuvostotasavaltana, mutta ehdotus hylättiin.
[2][3][4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 21.2.2014.
  2. ↑ Elster, Jon (1996). The roundtable talks and the breakdown of communism. University of Chicago Press, 179. ISBN 0226206289. 
  3. ↑ Held, Joseph (1994). Dictionary of East European history since 1945. Greenwood Press, 84. ISBN 0313265194. 
  4. ↑ Gökay, Bülent (2001). Eastern Europe since 1970. Longman, 19. ISBN 0582328586. 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostotasavallat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neuvostotasavalta&oldid=21591049”